« Takaisin

Infra ry huolissaan julkisen tilaajan rakennuttajaosaamisen säilymisestä

Maa- ja vesirakennus- sekä asfalttialan urakointiliikkeitä ja urakoitsijoita edustava Infra ry piti liittokokouksensa lauantaina 11. päivänä lokakuuta Jyväskylässä. Liittokokous antoi seuraavan julkilausuman.

Riittävätkö rakennuttajaresurssit - Infra ry huolissaan julkisen tilaajan rakennuttajaosaamisen säilymisestä

Suomen inframarkkinan, sekä yksityinen että julkinen, koko on vuonna 2008 noin 6,7 miljardia euroa. Julkinen taho toimii tilaajana noin 65 prosentissa edellä mainitusta summasta eli tilaa kuluvana vuonna infrarakenteita runsaan 4 miljardin euron edestä. Julkista tilaajaa edustavat valtion virastot (Tiehallinto, Ratahallintokeskus, Merenkulkulaitos ja Finavia) sekä kaupungit, kunnat ja niiden omistamat liikelaitokset.

Julkishallinnossa tapahtuneet ja tapahtumassa olevat organisaatiomuutokset aiheuttavat Infra ry:n näkemyksen mukaan julkiselle tilaajalle puutteita rakennuttajaosaamisen säilyttämisessä, mikä heikentää alan tuottavuutta ja infra-alan toimintaedellytyksiä.

Tilaajaorganisaatioiden muuttuminen lähinnä rahoittajaorganisaatioiksi aiheuttaa ongelmia erityisesti PK-yritysten toimintakentässä mm. suunnitteluttamisresurssien puutteen vuoksi. Muuttuessaan pelkäksi rahoittajaorganisaatioksi julkisen tilaajatahon ammattitaito uhkaa suurelta osin hävitä, mistä yhtenä esimerkkinä on tarpeellisen kustannustietouden katoaminen.

Siirtyminen pääsääntöisesti konsulttijohtoiseen teettämiseen ja projektijohtoon ei useinkaan ole urakoitsijoiden edun mukaista. Julkinen tilaajataho ei Infra ry:n näkemyksen mukaan kiinnitä riittävästi huomiota konsulttiyrityksen ja urakoitsijoiden välisen työnjaon ja päätöksentekoprosessin merkitykseen. Rakennuttajaosaaminen on pilkkountunut tilaajan ja sen käyttämien konsulttien kesken. Päätöksentekoprosessi pitkittyy ja vastuut hämärtyvät, kun rakennuttajakonsultilla ei ole valtuuksia tehdä tarvittavia päätöksiä. Tällaisessa tapauksessa ei myöskään ole mahdollista päästä tilanteeseen, jossa hankkeen menestyksekäs läpivieminen tuo taloudellista hyötyä kaikille hankkeessa mukana oleville.

Tärkeässä asemassa tilaajaosaamisen säilyttämisessä on myös käytettävä urakkamuoto. Infra ry:n näkemyksen mukaan mitään urakkamuotoa ei pitäisi tuomita muita huonommaksi, vaan urakkamuotoja tulisi käyttää valikoiden oikea urakkamuoto oikeaan hankkeeseen markkina- ja suhdannetilanne huomioon ottaen.

Meneillään oleva hanke väylävirastojen (Tiehallinto, Ratahallintokeskus, Merenkulkulaitos) yhdistämiseksi saa Infra ry:n tuen. Infra ry näkee, että yhdistämällä kolmen eri viraston hankintakulttuurit, on yhteisen viraston mahdollista löytää eri virastojen hankintamenettelyistä parhaat toimintatavat ja ottaa ne käyttöönsä. Myös rakennuttajaresurssien näkökulmasta yhdistäminen on perusteltua.

Sen sijaan meneillään olevassa aluehallintojen uudistamishankkeessa (ALKU) suunnitellun aluehallintoviranomaisten (ml. Tiehallinnon tiepiirit ja merenkulkupiirit) yhdistäminen Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksiin (ELLU) Infra ry näkee sekavana ja suunnitellun ristikkäisohjauksen, jossa työ- ja elinkeinoministeriö vastaa resursseista ja liikenne- ja viestintäministeriö osaltaan substanssista, mahdollisena ongelmana. Vaarana on, että maahamme syntyy yhtä monta erilaista hankintakulttuuria kuin tulee olemaan Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksiakin.

Sama ongelma tilaajaosaamisen osalta uhkaa syntyä kuntakentässä sitä mukaa kun, taloudellinen tilanne kunnissa kiristyy. Kuntien on yhä vaikeampaa saada rekrytoitua pätevää työvoimaa. Infra ry:n näkemyksen mukaan kuntien tulisikin nykytilanteessa parantaa teknisen toimen yhteistyötä yli kuntarajojen ennen kaikkea rakennuttajatoimintojen hoitamiseksi.

Infra ry on maa- ja vesirakennus- sekä asfalttialan yrittäjien ja yritysten elinkeinopoliittinen etujärjestö ja alan työnantajaliitto. Infra ry:n jäsenkunnan muodostaa noin 1 600 yrittäjää ja yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 3,7 mrd. € koko inframarkkinan (yksityinen ja julkinen) noin 6,7 mrd. euron volyymistä. Työntekijöitä Infra ry:n jäsenyrityksillä on yhteensä noin 13 000 henkilöä ja konekalustoa yli 9 000 yksikköä. Infra ry on Rakennusteollisuus RT:n ja Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n jäsen. www.infrary.fi