Turvallisesti infra-alalla

Jokaisella on työyhteisössä velvollisuus noudattaa turvallisia työtapoja ja ohjeita sekä puuttua laiminlyönteihin. Riskinottoa ja vääriä työtapoja ei pidä hyväksyä edes työtoverilta tai sopimuskumppanilta. Hiljainen hyväksyminenkin on työturvallisuusrikkomus.

Tälle sivulle on koottu keskeiset infra-alan työturvallisuusohjeet ja -säädökset. Sivun sisällöstä vastaa INFRA ry:n turvallisuusvaliokunta. Palautteet ja kommentit: Ari Kähkönen, 050 511 6770, etunimi.sukunimi@infra.fi.

  1. Yrityksen turvallisuusjohtaminen
  2. Työmaan turvallisuusjohtaminen
  3. Perehdytys
  4. Valvonta, sanktiointi ja puuttuminen
  5. Turvallisuusmittarit ja -havainnointi
  6. Infra-alan erityispiirteet (räjäytykset, kaivannot, putoamiset)
  7. Koneet ja laitteet kunnossa?
  8. Päihteiden käyttö
  9. Linkkejä lisätietoon

1. Yrityksen turvallisuusjohtaminen

Tapaturmataajuus kertoo tapaturmien määrän miljoonaa työtuntia kohti. Vuonna 2005 infra-alan tapaturmataajuus oli yli 43. Vuonna 2012 taajuus oli 27. Vaikka tapaturmataajuus on laskenut koko 2000-luvun, turvallisuus on otettava vakavasti.

Kaikki lähtee yritysjohdon sitoutumisesta tinkimättömään turvallisuusajatteluun. Yrityksen toimitusjohtaja vastaa kokonaisuudessaan työpaikan turvallisuudesta, työnantajavelvoitteiden hoitamisesta ja turvallisuusasioiden organisoinnista. Hän varmistaa turvallisen toiminnan edellytykset.

Palaa alkuun

2. Työmaan turvallisuusjohtaminen

Projektivastuut on sovittava yksiselitteisesti urakka- ja alirakkasopimuksissa sekä projektin suunnitelmissa. Projektin tehtävät on vastuutettava riittävän yksilöidysti projektihenkilöstölle sekä varmistettava, että vastuuhenkilö osaa hoitaa hänelle annetun tehtävän. Tarvittaessa on  järjestettävä perehdytys.

Vastuunjako ja turvallisuussuunnittelu
Työpäällikkö tai projektipäällikkö vastaa kokonaisuudessaan projektin toteutuksen turvallisuudesta: resursoinnista, organisoinnista jne. Lisäksi hän vastaa esimiehenä ja työnantajan edustajana omien alaistensa turvallisuudesta.

Työmaapäällikkö tai vastaava työnjohtajan vastaa projektin ja sen työvaiheiden työsuojelu- ja turvallisuustehtävistä sen mukaan, mitä projektisuunnitelmissa, vastuumatriisissa tai vastaavassa on määritelty. Lisäksi hän vastaa esimiehenä omien alaistensa turvallisuudesta.

Jos joku edellä mainituista on nimetty päätoteuttajan vastuuhenkilöksi, hänelle kuuluu myös vastuu varmistaa, että asetuksessa 205/2009 päätoteuttajalle annetut tehtävät hoidetaan asianmukaisesti.

Päätoteuttaja nimeää henkilöt, jotka vastaavat ali- ja sivu-urakoitsijan työkokonaisuuden turvallisuudesta. Nimetyt vastuuhenkilöt vastaavat oman työnsä turvallisuuden lisäksi päätoteuttajan antamien määräysten ja ohjeiden noudattamisesta.

Työntekijä toimii työnantajan ja esimiehen ohjeiden ja määräysten mukaisesti huolehtien omasta ja muiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työntekijän tulee ilmoittaa vaaroista ja turvallisuuteen liittyvistä puutteista esimiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle.

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi
Työnantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Jos niitä ei voida poistaa, työnantajan on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.

Päätoteuttajan on tehtävä ennen rakennustöiden aloittamista kirjallisesti työturvallisuutta koskevat suunnitelmat sekä selvitettävä ja tunnistettava rakennustyön vaara- ja haittatekijät.

Kun työmaan vaarat on tunnistettu, niiden aiheuttamat riskit arvioidaan. Riskin suuruus on vaaran tai haitan aiheuttamien seurausten vakavuuden ja niiden ilmenemisen todennäköisyyden yhdistelmä. Riskin suuruuden määrittämisessä käytetään yleisesti kolmiportaista riskitaulukkoa:

   

Seuraukset

Todennäköisyys

 

Vähäiset

 

Haitalliset

 

Vakavat

Epätodennäköinen

 

1 Merkityksetön riski

 

2 Vähäinen riski

 

3 Kohtalainen riski

Mahdollinen

 

2 Vähäinen riski

 

3 Kohtalainen riski

 

4 Merkittävä riski

Todennäköinen

 

3 Kohtalainen riski

 

4 Merkittävä riski

 

5 Sietämätön riski

Riskin kasvaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta turvallisuutta ei vaaranneta.

NYRKKISÄÄNNÖT

  1. Tunnista vaaralliset työvaiheet, toiminnot ja työtavat sekä koneet ja laitteistot.
  2. Tee riskienarviointi aina kirjallisesti.
  3. Pyri ensisijaisesti poistamaan turvallisuusriskit.
  4. Tee merkittävien ja sietämättömien riskien osalta erillinen työvaiheen toteutussuunnitelma, jossa määritetään riskin hallintatapa. Käy suunnitelma läpi toteuttavan työryhmän kanssa.
  5. Tarkista suunnitelmat olosuhteiden muuttuessa, ja pidä ne muutenkin ajan tasalla.

Palaa alkuun

3. Perehdytys

Työturvallisuuden edistämisen keinot käydään läpi henkilöstön kanssa (yt-menettely). Yhteinen käsittely edistää asioiden omaksumista ja käyttöönottoa. Uusien työntekijöiden kanssa ohjeistus käydään läpi työsopimusta allekirjoitettaessa, ja se tulee työsopimuksen liitteeksi. Työmaakohtaisiin perehdytettäessä ohjeet kerrataan. Näin varmistetaan, että asiat ymmärretään samalla tavalla ja niihin sitoudutaan.

Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus huomioon ottaen.

Päätoteuttajan on huolehdittava perehdyttämällä ja opastamalla siitä, että kaikilla yhteisen rakennustyömaan työntekijöillä on riittävät tiedot turvallisesta työskentelystä ja että he tuntevat työmaan vaara- ja haittatekijät sekä niiden poistamiseen tarvittavat toimenpiteet.

Lisäksi työntekijöille on annettava työnopastus varsinaiseen työtehtäväänsä opettaen mm. oikeat työskentelytavat ja koneiden oikeat käyttötavat, turvallinen toiminta työmaalla sekä henkilönsuojainten ja suojalaitteiden käyttö. Myös työohjeet käydään läpi. Annettu perehdyttäminen ja työnopastus dokumentoidaan perehdyttämislomakkeilla tai osanottajaluettelolla.  

NYRKKISÄÄNNÖT

  1. Kaikki työmaalla on perehdytettävä.
  2. Rakennustyömaan yleisperehdytys ei korvaa työnopastusta työkohteessa.
  3. Perehdytettävä kuittaa saaneensa perehdytyksen.

Palaa alkuun

4. Valvonta, sanktiointi ja laiminlyönteihin puuttuminen

Työnantajien ja yhteisellä työpaikalla olevan päätoteuttajan on jatkuvasti tarkkailtava toimintojen toteuttamista ja yhteensovittamista, velvoitteiden täytäntöönpanoa, työturvallisuuden tilaa ja työtapojen turvallisuutta.

Työnantajien on säännöllisesti käytävä työmaalla huolehtiakseen edellä mainituista asioista.

Päätoteuttajan edustajan on oltava työmaalla, kun työmaalla on useampia kuin yhden työnantajan palveluksessa olevia työntekijöitä, joiden työ voi vaikuttaa toisen toimijan työturvallisuuteen tai terveyteen.

Mikäli yhteisellä rakennustyömaalla on normaalin työajan ulkopuolella tehtävissä töissä vain yhden työnantajan palveluksessa olevia työntekijöitä, voidaan laatia erillinen normaalityöajan ulkopuolella tehtävän työn sopimus.

Sopimuksessa nimetään vastuuhenkilöt (yhteystiedot, allekirjoitukset) ja esitetään töihin tulevien henkilöiden tiedot. Henkilöiden on oltava työmaahan perehdytettyjä. Tehtävistä töistä tulee olla kirjalliset turvallisuussuunnitelmat ja käytettävien koneiden ja laitteiden on oltava tarkastettuja. Sopimukseen kirjataan työmaatilojen käytön ehdot ja pelisäännöt, hätä- ja poikkeustilannetoiminnan ohjeet, ensiapukoulutetut henkilöt sekä yksintyöskentelyn kielto. Sopimuksessa on oltava vielä sen laiminlyöntiin liittyvät ehdot. Päätoteuttajan edustaja varmistaa, että työkohde on kunnossa ennen työn aloittamista.

Rakennustyömaan valvontaan liittyvät myös lakisääteiset viikkotarkastukset, joissa tarkastetaan työmaan ja työkohteiden yleisjärjestys, putoamissuojaus, valaistus, rakennustyön aikainen sähköistys, nosturit, henkilönostimet ja muut nostolaitteet, nostoapuvälineet, rakennussahat, telineet, kulkutiet sekä maan ja kaivantojen sortumavaaran estäminen sekä muut turvallisuuden kannalta merkittävät asiat.

NYRKKISÄÄNNÖT

  1. Päätoteuttajan edustajan on oltava rakennustyömaalla työn aikana. Vain poikkeustapauksissa ja hyvästä syystä (ks. edellä) voidaan käyttää erikseen laadittavaa normaalityöajan ulkopuolella tehtävän työn sopimusta.
  2. Päätoteuttaja tekee rakennustyömaalla vähintään kerran viikossa esimerkiksi TR- tai MVR-mittauksen mittausohjeiden mukaisesti.

Turvallisuutta voidaan edistää sekä kannusteilla että sanktioilla. Kannusteet motivoivat ja saattavat johtaa sanktioita parempaan lopputulokseen ja työtapojen kohenemiseen. Sanktiot kirpaisevat taloudellisesti tai vakavimmillaan päättävät työ- tai sopimussuhteen. Ne kertovat aina työmaan toiminnallisista ongelmista ja puutteellisesta työturvallisuuskulttuurista.

Työturvallisuuslain ja -asetusten rikkominen on sanktioitu rikoslain luvussa 47. Työturvallisuusrikos ei edellytä välttämättä tapaturmaa tai henkilövahinkoja. Rikoksen tunnusmerkeiksi voi riittää turvallisuusmääräysten vastainen epäkohta tai puute tai valvontavelvollisuuden laiminlyönti. Henkilövahingoissa vastuuhenkilöt joutuvat usein tapaturman vakavuuden perusteella syytteeseen vamman- tai kuolemantuottamuksesta. 

Tapaturmien ohella rikoslaki käsittelee muun muassa työaikasuojelurikosta ja työsyrjintää. Lain sanktiot koskevat työnantajan edustajia, työntekijällä ei ole rikosoikeudellisia vastuita.

Rakennusalalla tavanomaisia työturvallisuusrikoksia ovat putoamissuojauksen laiminlyönti, määräysten vastaiset telineet ja kulkutiet sekä viallisten tai työhön sopimattomien koneiden käyttö.

Infrarakentamisessa yleisiä työturvallisuusrikoksia ovat muun muassa kivien hallitsematon sinkoilu räjäytystöissä ja kaivantojen sortumien aiheuttamat tapaturmat.

Vähäiset laiminlyönnit eli työturvallisuusrikkomukset on sanktioitu työturvallisuuslain 63 §:ssä. Tavanomainen rikkomus on esimerkiksi turvallisuussuunnitelman puuttuminen ja koneiden määräaikais- ja käyttöönottotarkastusten laiminlyönti.

NYRKKISÄÄNNÖT

  1. Työturvallisuuden edistämisen keinot käydään läpi henkilöstön kanssa.
  2. Sanktio- ja kannustemenettely kirjataan urakka-/aliurakkasopimukseen.
  3. Menettelyt kerrataan työmaakohtaisessa perehdyttämisessä.
  4. Laiminlyöntiin puututaan heti.
  5. Sakkosanktiota voidaan vaatia vasta, kun työntekijälle tai yrityselle on annettu huomautus toimintaohjeen tai sopimuksen kirjausten mukaisesti.
  6. Aliurakoitsijalla oikeus ja velvollisuus reklamoida rakennuttajalle tai valvojalle tilaajaurakoitsijan työturvallisuuslaiminlyönnistä.

Palaa alkuun

5. Turvallisuusmittarit ja -havainnointi

Turvallisuusmittareita on kehitetty kolme erilaista erilaisten infratyömaiden tarpeisiin. Mvr-mittari palvelee useimpia maa- ja vesirakentajia, murskamittari kiviainesalan toimijoita ja asfalttimittari asfaltintekijöitä. 

Mittareilla saadaan palautetta kehittämisen tueksi. Mvr-mittauksella voidaan tietyin edellytyksin korvata myös  lakisääteiset viikkotarkastukset. Lisäksi mittarit ovat mahdollistaneet työturvallisuuskilpailut. Kilpailuilla on INFRA ry:ssä pitkät perinteet, esimerkiksi asfalttimittarilla on kilvoiteltu turvallisimman työmaan tittelistä jo toistakymmentä vuotta.

Turvallisuushavainnoilla voidaan edistää työntekijöiden turvallisuustietoisuutta, puuttua vaaroihin heti niiden ilmetessä ja edistää tiedonkulkua sekä ongelmista oppimista. Havainnoimalla paitsi havaitaan turvallisuuspuutteita, myös opitaan läheltä piti -tilanteista, löydetään kehittämiskohteita ja toteutetaan korjaavia toimenpiteitä, lisätään työtekijöiden turvallisuustietoutta sekä vähennetään työtapaturmia.

Havainnot käsitellään yrityksessä sovitulla tavalla ja niistä annetaan palaute. Havaintoja voivat tehdä kaikki työmaan työntekijät. Havainnot kirjataan havaintokorttiin tai tietojärjestelmään, ja kirjattu havainto menee esim. työmaan esimiehelle. Esimies määrittelee mahdolliset korjaustoimenpiteet, niiden toteuttamisen ja seurannan.

Palaa alkuun

6. Infra-alan erityispiirteet turvallisuusasioissa

Räjäytys- ja louhintatyöt
Työturvallisuuslain nojalla annettu asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011) tuli voimaan 1.7.2011. Kolmikantaisesti valmisteltu asetus koskee myös kaivoksissa tehtäviä räjäytystöitä. Asetuksen tavoitteena oli turvallisuuden takaamisen lisäksi päällekkäisen sääntelyn poistaminen ja siirtyminen yksityiskohtaisista määräyksistä kohdekohtaiseen työn vaaratekijöiden arviointiin. Myös räjäytystyön tekijöitä ja johtoa koskevat pätevyysvaatimukset uudistettiin.

Ennen räjäytystyöstä oli laadittava kirjallinen yleissuunnitelma, poistumis- ja pelastautumissuunnitelma sekä turvallisuutta ja terveyttä koskeva asiakirja. Näiden suunnitelmien pääsisältö on nykyisin koottava turvallisuussuunnitelmaksi, jonka lisäksi jokaisesta räjäytyksestä on edelleen laadittava kenttäkohtainen räjäytyssuunnitelma.

Nykyasetus korostaa räjäytystyön johtajan vastuuta niin suunnitelmista kuin itse räjäytyksestä. Räjäytystyön johtajalla on asutulla alueella oltava ylipanostajan pätevyys, ja hänen on henkilökohtaisesti käytävä panostuspaikalla vähintään kerran työvuorossa. Kännykkäjohtaminen ei käy ilman turvallisuussuunnitelmassa huomioitua perusteltua syytä.

Maanalaisissa tiloissa jokaiselle työntekijöille on hankittava henkilökohtainen pelastautumislaite eli pakolaite.

Vuoden 2014 aikana on valmisteilla uusi räjähdeasetus, joka säätelee muun muassa räjähteiden varastointia.

Asetusta räjäytystyön turvallisuudesta valvovat aluehallintovirastot. Varastointia ja räjähteiden työmaavalmistusta valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, joka myöntää myös luvat räjähteiden työmaavalmistukseen. Räjäytystyöstä tulee tehdä ilmoitus paikalliselle poliisilaitokselle.

Kaivantoturvallisuus
Rakennusalan vakavista tapaturmista suuri osa on kaivantotapaturmia. Syynä on yleensä kaivannon sortuminen tai kaivantoon putoaminen. Etelä-Suomessa rakennustyömailla on tapahtunut keskimäärin yksi vakavaan tapaturmaan johtanut kaivannon sortuma vuosittain. Noin kolmessa tapauksessa neljästä tapaturman uhri on menehtynyt.

Sortuman sattuessa tekeillä on ollut useimmiten rutiinityö. Pohja- ja perustamisolosuhteet eivät ole olleet tavanomaista vaativammat. Tapaturmia on sattunut myös suhteellisen matalissa, alle kahden metrin syvyisissä kaivannoissa, muun muassa kaukolämpöputkien kaivu- ja asennustöissä. Lähes kaikissa tapauksissa turvallisuusmääräyksiä oli rikottu, eikä kaivutyötä ollut suunniteltu, toteutettu tai valvottu asianmukaisesti.

Tapaturmat olisivat olleet estettävissä yksinkertaisesti. Kaivanto pitää ensisijaisesti tukea. Mikäli kaivanto tehdään luiskaamalla tai porrastamalla, vaaditaan maarakennuksen tai geotekniikan asiantuntijan kannanotto siitä, että turvallisuus ei edellytä tukemista.

Kaivantojen tuennassa käytetään yleisesti teräsponttausta tai valmista tukiseinäelementtiä. Kaivannon tukeminen on ainoa luotettava menetelmä silloin, kun kaivannon seinämä on pystysuora.

Luiskaamisen toteutustapa riippuu maalajista ja kaivannon syvyydestä. Jossain lähteissä luiskaamisesta kutsutaan kevennysleikkaukseksi. Karkearakeisissa maalajeissa eli kitkamaalajeissa sekä matalissa kaivannoissa luiskaaminen on usein turvallista (Putkikaivanto-ohje, Rakennuskaivanto-ohje). 

Koheesiomaalajeissa kuten savi ja siltti kaivutyöt ja työkoneista aiheutuva tärinä johtavat usein maan häiriintymiseen ja leikkauslujuuden alenemiseen, jolloin luiskaaminen ei välttämättä riitä. Saveen ja silttiin kaivettu seinämä on siis joko tuettava tai pätevän henkilön on suunniteltava luiskaaminen tapauskohtaisesti.

Pelkästään luiskaamalla tuetun kaivannon varmuus karkearakeisessa maassa on asiantuntijan erikseen selvitettävä. Vakiintuneen käytännön mukaan yli kaksi metriä syvä kaivanto tuetaan aina maalajista riippumatta, mikäli riittävää varmuutta sortumista vastaan ei ole geoteknisin laskelmin todettu.

Kaivantotyön turvallisessa toteuttamisessa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että kaivumassat sijoitetaan riittävän kauas kaivannon reunasta. Kaivantoon putoaminen on estettävä ja selvitettävä kaivannossa mahdollisesti olevien sähköjohtojen, kaapeleiden yms. yhdyskuntatekniikan aiheuttamat vaarat.

Osapuolien vastuut kaivantoturvallisuudessa
Lainsäädäntö edellyttää työn vaarojen arviointia ja poistamista. Rakennustyössä rakennuttuja vastaa suunnittelun ja tuotannon ohjauksesta. Rakennuttajan on laadittava turvallisuusasiakirja, jossa alustavasti arvioidaan kaivantotyön vaarat ja esitetään menetelmät vaarojen poistamiseksi. Rakennuttaja on velvollinen käyttämään riittävän päteviä suunnittelijoita.

Oleellista on, että urakoitsijat voivat tarjouslaskentavaiheessa varautua kaivantojen tuennan aiheuttamiin kustannuksiin.

Työnaikaisen toteuttamisen turvallisuudesta vastaa päätoteuttaja. Päätoteuttajan on laadittava työmaalle turvallisuussuunnitelma ja kaivantosuunnitelma ja huolehdittava niiden käytännön toteutuksesta ja työmaan turvallisuustarkastuksista.

Aliurakoitsijat ovat omalta osaltaan vastuussa omien työntekijöidensä turvallisuudesta.

Työntekijöillä on työturvallisuuslain perusteella oikeus kieltäytyä vaarallisesta työstä. Mikäli työmaalla epäillään kaivantosortumaa, on työt keskeytettävä ja ryhdyttävä välittömiin toimiin vaarojen poistamiseksi.

Putoamissuojaus
Rakennustyössä työntekijät on suojattava sekä putoamiselta että putoavien esineiden aiheuttamalta vaaralta.

Lainsäädäntö edellyttää putoamissuojauksen toteuttamista, kun putoamiskorkeus on yli kaksi metriä. Myös telineiden ja muottien työtasot on varustettava suojakaiteilla, kun putoamiskorkeus on yli kaksi metriä.

Yleensä suojaus toteutetaan kaitein. Suojakaiteet voidaan korvata tilanteesta riippuen turvavaljailla tai suojalevyillä ja -verkoilla. Infrarakentamisessa on usein tarkoituksenmukaista käyttää kulkuesteitä, eli estää pääsy putoamisvaaralliselle alueelle.

Suojakaiteen käsijohteen minimikorkeus on metri. Lisäksi edellytetään välijohdetta ja jalkalistaa. 

Käsijohteen ja sen kaidepylvään on kestettävä vähintään 1 kN:n suuruinen pistekuorma. Kaltevalla tasolla on käytettävä huomattavasti tätä suurempaa mitoituskuormaa. EN-standardiluonnoksessa annetaan ohjearvoksi kaltevalla tasolla 2 kN. Suojarakenteet
on tarpeen mitoittaa tilannekohtaisesti vieläkin lujemmiksi.

Jalkalistan tehtävänä on vähentää esineiden putoamisvaaraa työtasoilta ja kulkuteiltä. Telineissä jalkalista toimii usein myös työtason kiinnittämisessä. Jalkalistan vähimmäiskorkeus on yleensä 100 millimetriä.

Jos suojakaiteiden tai -verkkojen käyttö ei ole mahdollista, on vaara torjuttava valjastyyppisellä turvavyöllä köysineen. Valjastyyppistä turvavyötä on käytettävä aina työskenneltäessä putoamisvaarallisessa paikassa yli kahden metrin korkeudessa. Kun päädytään turvavyön käyttöön, on varmistettava, että köysi pystytään tosiasiallisesti kiinnittämään rakenteisiin ja että työ voidaan tehdä turvavyötä käyttäen turvallisesti. Turvaköydessä tarvitaan itsetoimiva pituudensäätölaite putoamismatkan lyhentämiseksi. Turvavyötä käytetään yleensä elementtien asennuksissa, muottityössä, riipputelinetyössä, vesikattojen paikkauskorjauksissa, suojarakenteiden asentamisessa sekä telineiden pystytyksessä ja purkamisessa.

Kaikki rakennustyömaan kerrostasoilla ja vesikatolla olevat varausaukot, porraskuilut yms. on suojattava putoamismatkasta riippumatta. Kulkuaukkojen suojakatokset on sijoitettava vähintään 2,5 metriä rakenteesta ulospäin. Aukkojen suojaksi rakennettujen kansien on oltava riittävän lujia ja ne on kiinnitettävä siten, etteivät ne vahingossa siirry paikoiltaan. Suojakannet tulee merkitä esimerkiksi maalaamalla tai raidallisella teipillä. Suojakansien mitoituskuormana voidaan käyttää 2,0 kN:n suuruista pintakuormaa ja eriaikaista 1,5 kN:n pistekuormaa. Jos työtasoilla käytetään trukkeja tai henkilönostimia, kansien on oltava huomattavasti lujempia tai työvälineen ajo kannen yli pitää estää.

Esineiden putoamisvaara torjutaan käyttämällä ensisijaisesti kaiteita (umpinaisia tai asianmukaisella jalkalistalla varustettuja), aitauksia ja suojakatoksia. Niillä joko estetään pääsy vaaralliseen paikkaan tai pysäytetään esineen putoaminen.

Louhintatöissä putoavien komujen aiheuttama vaara torjutaan kalliokaton tai -seinämän rusnauksella ja työnaikaisilla lujituksilla.

Palaa alkuun

7. Koneet, laitteet ja telineet kunnossa?

Rakennustyössä käytettävien koneiden ja muiden teknisten laitteiden on oltava käyttötarkoitukseen sopivia, riittävän lujarakenteisia rakennustyön olosuhteisiin ja siten suojattuja, etteivät ne aiheuta vaaraa käyttäjilleen eivätkä muille työmaalla oleville.

Koneita, laitteita ja työvälineitä tulee käyttää vain niihin töihin ja niissä olosuhteissa, joihin ne on tarkoitettu – käyttöohjeiden mukaisesti. Koneista ja laitteista on löydyttävä käyttöohjeet suomeksi ja ruotsiksi. Työntekijöiden tulee saada opastusta koneiden ja laitteiden oikeanlaiseen käyttämiseen. 

Työvälineessä on oltava turvallisuuden varmistamiseksi tarpeelliset varoituslaitteet sekä varoitukset ja merkinnät, joiden on oltava yksiselitteisiä, helposti havaittavia ja ymmärrettäviä. Työvälineen käynnistyminen ei saa olla mahdollista muuten kuin käyttämällä tietoisesti siihen tarkoitukseen varattua hallintalaitetta.

Työkoneiden vaatimat varoalueet on selvitettävä ja työkoneiden tulee erottua ympäristöstään. Työkoneen varoitusvalaisinta käytetään, kun työkoneen poikkeava kulku tai pysäköinti taikka ajoneuvon leveys tai pituus voi aiheuttaa vaaraa muulle liikenteelle.

Peruutushälytin on oltava maa-aineksen kuljetukseen ja kuormaukseen käytettävässä ajoneuvossa. Tiehöylässä ja jyrässä on oltava peruutushälytin, jos sen paino on yli seitsemän tonnia, poikkeuksena työkone, jossa on samanlaiset hallintalaitteet eteen- ja taaksepäin ajamiseen.

Nostoapuvälineissä on oltava suurinta sallittua kuormaa osoittava merkintä. Niiden kunto on tarkistettava ennen nostoa ja niille on tehtävä vuositarkastus.

Nojatikkaita ei sää käyttää työskentelyalustana. Tikkaiden maksimipituus työmaalla on kuusi metriä.

A-tikkaita saa käyttää työtelineiden sijaan työalustana vain, kun työtelineitä ei voida kohtuudella edellyttää työn lyhytkestoisuudesta tai muusta vastaavasta seikasta johtuen. A-tikkaita saa käyttää työalustana siten, että työntekijä seisoo niillä alle metrin korkeudessa. A-tikkaita saa käyttää työalustana 1–2 metrin korkeudessa, kun niiden seisontavakavuus täyttää työpukin seisontavakavuuden.

NYRKKISÄÄNNÖT

  • Älä käytä konetta tai laitetta, jos et ole saanut siihen opastusta tai sinulla ei ole riittävää koulutusta.
  • Selvitä etukäteen, miten tulee toimia häiriötilanteessa.

Nostimet
Rakennustyömaalle tulevien nostimien rakenne ja kunto on todettava käyttötarkoitukseen sopiviksi ja niitä koskevien vaatimusten mukaisiksi. Nostotyö on aina suunniteltava. 

Kun suunnittelet nostoa, selvitä maapohjan kantavuus ja sääolosuhteiden vaikutus nostotyöhön. Eristä vaara-alueet. Tarkasta nostin ennen käyttöönottoa (kirjallinen käyttöönottotarkastus/pystytystarkastus). Käytä nostinta käyttöohjeiden vaatimalla tavalla. Rakennustyömaalla on oltava käytössä nostimen käyttöohjeet suomeksi ja ruotsiksi.

Tarkasta nostin vähintään kerran viikossa. Aina työvuoron alkaessa on varmistettava nostolaitteen tuennan riittävyys ja kokeiltava, että turva- ja hallintalaitteet toimivat oikein. Nosta henkilöitä vain siihen tarkoitukseen valmistetulla nostolaitteella.

Teleskooppi- ja nivelpuominostimien koreissa on käytettävä henkilökohtaisia putoamissuojaimia. Muissakin henkilönostimissa on käytettävä henkilökohtaisia putoamissuojaimia tilaajan niin vaatiessa.

Nosturilla ei saa henkilönoston aikana nostaa muuta kuormaa. Henkilönostokorissa saa työntekijän mukana olla kuitenkin henkilökohtaiset työvälineet ja tarvikkeet, joista ei aiheudu vaaraa työn turvallisuudelle.

Siirrä nostinta alustallaan vain nostokorin ollessa ala-asennossa.

Henkilönostimen kuljettajalla on oltava sen käyttöön työnantajan kirjallinen lupa. Työnantajan on ennen luvan antamista varmistettava, että kuljettajalla on riittävät kyvyt ja taidot työvälineen turvalliseen käyttämiseen.

Asennusnostureiden nostoteho katsotaan riittäväksi, kun nosturin nostokapasiteetti on vähintään 15 prosenttia suurempi kuin nostettavan taakan paino.

Nostimien nostokapasiteetti on oltava tiedossa ja esimerkiksi henkilönostokoreissa on oltava selvä merkintä nostokorin suurimmasta sallitusta kuormituksesta ja henkilömäärästä.

NYRKKISÄÄNNÖT

  • Suorita nostimellesi käyttöönotto-/ pystytystarkastus ja toimita tarkastusdokumentti päätoteuttajalle ennen nostotyön aloitusta.
  • Luovutettaessa / palautettaessa nostin toisen työnantajan käyttöön, on nostimelle tehtävä aina ennen käyttöä käyttöönottotarkastus.

Telineet
Telineiden valinnassa on huomioitava, mitä töitä niillä on tarkoitus tehdä, mitkä ovat ympäröivät olosuhteet ja ketkä telineitä tarvitsevat. Tavoitteena on, että kaikissa työvaiheissa on työntekoa ja liikkumista varten tarkoituksenmukaiset työtasot.

Elementtitelineen käytössä on noudatettava aina käyttöohjetta. Jos ohjetta ei ole, teline poikkeaa ohjeesta tai teline rakennetaan itse, on telineestä tehtävä rakennesuunnitelma, josta ei saa poiketa ilman suunnitelman laatijan hyväksyntää.

Työtelineestä on laadittava myös käyttösuunnitelma, jos telineellä on suuren korkeutensa tai kokonsa, vaaraa aiheuttavan sijaintinsa, erityisen käyttötarkoituksensa tai muun vastaavan tekijän vuoksi olennainen vaikutus työmaa-alueen käyttöön.

Maaperän kantavuus on selvitettävä. Telineet on perustettava niin, ettei haitallisia painumia tai siirtymiä synny.

Telineissä on oltava asianmukaiset ja turvalliset työtasot ja kulkutiet. Telineiden nousutiet ja työtasot on aina kiinnitettävä telineen runkoon niin, etteivät ne pääse siirtymään paikoiltaan. Telineet tulee ankkuroida käyttöohjeiden tai rakennesuunnitelmien mukaisesti.

Telineet saa ottaa käyttöön vasta, kun ne ovat valmiit ja tarkastettu. Käyttöönottotarkastuksessa telinettä verrataan telineen käyttöohjeeseen tai rakennesuunnitelmiin. Hyväksytyn käyttöönottotarkastuksen jälkeen telineeseen asetetaan vaatimusten mukainen telinekortti. Kortissa on otlava telineen yksilöintitiedot, mitat, sallitut kuormitukset sekä telineelle tehdyt kunnossapitotarkastukset. Kortti on poistettava puutteellisista telineistä ja telineen käyttö on estettävä.

Telineen kuntoa on tarkkailtava jatkuvasti, ja sille pitää tehdä silmämääräinen kunnossapitotarkastus vähintään viikottain. Tarkasteltavat asiat ovat samat kuin käyttöönottotarkastuksessa: perustukset, lujuus, jäykkyys ja ankkurointi, suojarakenteet, työtasot, ympäristö, telineen merkinnät, rakenneosien liitokset ja nousutiet.

NYRKKISÄÄNNÖT

  • Työnantajien ja itsenäisen työnsuorittajan on varmistettava, että hänen työmaalle toimittamansa teline on määräysten mukainen, ja että telineelle tehdään käyttöönottotarkastus ja siihen asetetaan telinekortti.
  • Käyttöönottotarkastukseen osallistuu työmaan vastuuhenkilö tai hänen tehtävään määräämänsä henkilö yhdessä telinetyöryhmän edustajan kanssa.

Palaa alkuun

8. Päihteiden käyttö

Päihteiden käyttö työpaikalla tai työssäolo päihtyneenä on työsuhteen velvoitteiden vakava rikkomus ja merkki ongelmasta, johon tulee puuttua. Ongelman voi ottaa puheeksi esimies, työterveyshuolto tai työtoveri.

Päihteiden ja huumausaineiden käyttö on merkittävä tapaturmariski työntekijälle itselleen sekä työtovereille. Esimiehen tulee ryhtyä työntekijän oman ja muiden turvallisuuden takia työnjohdollisiin toimenpiteisiin aina, kun päihteiden käyttöä tai niiden aiheuttamaa haittaa ilmenee työpaikalla.

Päihdeongelmaisen kanssa käydyn keskustelun perusteella tehdään suunnitelma jatkotoimenpiteistä ja arvioidaan hoidon tarve. Aloitteen hoitoon hakeutumisesta voi tehdä päihdeongelmainen itse, hänen perheensä, työtoverinsa tai työpaikan yhteyshenkilö, esimies, työnantaja tai työterveyshuollon edustaja. Hoitoonohjaukseen ja hoitoon liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia.

Työterveyshuolto on mukana hoidon tarpeen arvioinnissa, hoitosuunnitelman tekemisessä ja toimenpiteiden vaikutusten seurannassa.

OHJE ESIMIEHELLE

  1. Tunnista ja totea päihtymys, pyydä tarvittaessa todistaja paikalle. Todetkaa yhdessä päihtymys aistinvaraisesti havainnoimalla. Voit puhalluttaa, jos työpaikalla on alkometri, mutta puhaltaminen on vapaaehtoista. Mikäli epäilet, että henkilön toiminta täyttää rikoslain tunnusmerkistön (esim. rattijuopumus) ota yhteys poliisiin.
  2. Tee kirjallinen dokumentti päihtymisen toteamisesta. Pyri saamaan dokumenttiin myös havaintoa koskevan allekirjoitus.
  3. Poista päihtynyt työpaikalta.Varmista, että hän ei lähde ajoneuvolla liikenteeseen. Sovi seuraavaksi päiväksi palaveri jatkotoimenpiteistä.
  4. Ohjaa työterveyshuoltoon.Varmista, että työterveyshuolto tietää etukäteen käynnin syyn: päihtymyksen toteaminen, työkyvyn arvio. Ensisijaisesti mene itse paikalle tai lähetä mukaan saattaja. Soita, jollet itse mene paikalle.

Palaa alkuun

9. Linkkejä lisätietoon

Nolla tapaturmaa -foorumi

Työterveyshuoltolaki
Työturvallisuuslaki
Rikoslaki (sanktiointi)

Laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta
Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (päihteet)

Asetus kemiallisista tekijöistä työssä
Asetus koneiden turvallisuudesta
Asetus rakennustyön turvallisuudesta
Asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta
Asetus työssä käytettävien ajoneuvojen peruutushälyttimestä
Asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta

TTK: Päihteet työelämässä
VM:n suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä (pdf)

VTT: Rakennuttamisen turvallisuustehtävät (työnopastus ja perehdyttäminen)
VTT: Lomakepankki

Räjäytys- ja louhintatyön turvallisuusohje 
Räjäytys- ja louhintatyön turvallisuusmääräykset selityksineen 2011–2012 

Vaara vaanii kaivannossa -tutkimushanke (Liikennevirasto)
Vaara vaanii kaivannossa -taskuopas

Palaa alkuun