| INFRA ry | Keskusliitto, Häme, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjanmaa, Pohjoinen, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Uusimaa

Hallitusohjelmassa hunajata infra-alalle

Perusväylänpitoon tulee tasokorotus ensi vuonna, minkä lisäksi jo kesäkuun 2019 lisäbudjetissa pannaan liikkeelle merkittäviä liikennehankkeita – mm. tukku keskeisiä raideinvestointeja lähtee nyt valmisteluun.

Perusväylänpitoon tehdään 300 miljoonan euron tasokorotus jo ensi vuonna. Tasokorotus aikaistuu kahdella vuodella aiempiin suunnitelmiin nähden.

”Neljäsosa kaikista hallituksen pysyvistä menolisäyksistä menee siis käytännössä liikenteen rahoittamiseen. Rahat tulevat budjettiin pysyvästi, eivätkä vain ohjelmaluontoisesti kuten Sipilän hallituksen kaudella. Viestimme pitkäjänteisyyden tärkeydestä liikennepolitiikassa on mennyt tässä hyvin läpi”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö täsmentää.

Lisäksi hallitus antaa jo kesäkuussa 2019 lisäbudjetin, jossa käynnistetään merkittäviä liikennehankkeita. Hankkeet sovitaan hallitusohjelman mukaan vasta lisäbudjetin valmistelussa.

”Tässä halutaan ehkä säästää hyviä uutisia uuden hallituksen alkutaipaleelle, tai sitten hankkeista ei ole saatu vielä kokonaan sovittua. Vaikka päähankkeet on varmasti jo sovittu, tämä avaa vielä väylän vaikuttamiselle”, Syrjö analysoi.

Yksityisteiden peruskorjausmäärärahat turvataan, mutta ainakaan ohjelmassa ei ole lyöty kiinni summaa sen tarkemmin.

Pääväylien palvelutaso naulataan kiinni 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. INFRAlla ja RT:llä on selkeä kanta: Suomi kaksiraiteiseksi ja nelikaistaiseksi.

Hankeyhtiöiden valmisteluun reunaehtoja

Isojen hankkeiden rahoittamiseksi hallitus valmistelee hankeyhtiömallin seuraavin reunaehdoin:

  • Valtio omistaa keskeisen infran
  • Julkisomisteinen määräenemmistö yhtiöissä
  • Rahoituksesta tulee olla maininta kuntien takauskeskuslaissa
  • Rahoituskustannusten minimointi
  • Yhtiön tulot perustuvat realistiseen arvioon
  • Tuotto-odotukset eivät saa nostaa ratamaksuja kohtuuttomasti
  • EU-rahoitushakujen varmistamiseksi väylähankkeiden suunnitteluvalmiutta edistetään. Hankehakuja tehostetaan tiedostaen, että joidenkin hankkeiden kohdalla toteutusvalmius on edennyt.

”Hallitusohjelman reunaehdot ovat paljolti niitä, mistä Bernerin mallia kritisoitiin. Ehdot mahdollistavat myös yksityisen rahan mukaantulon, mutta enemmistö on aina valtiolla ja kunnilla yhteensä”, Syrjö kommentoi.

Hankeyhtiöillä rahoitettavat hankkeet

Hallitus pääomittaa Pohjolan Rautatiet Oy:tä talouden tasapainon ja menokehyksen raameissa. Yhtiö edistää molempia tunnin juna -hankkeita. Keskustan mukaantulo hallituksen varmisti myös idän suunnan junayhteyksien huomioon ottamisen.

Hallitusohjelmassa on maininnat seuraavista, eteenpäin pantavista hankkeista:

  • Päärata ja sen laajennukset
  • Helsingistä länteen suuntautuva rata (mukaan lukien Espoon kaupunkirata) 
  • Helsingistä itään suuntautuva rata 

Hallitusohjelman maininnat hankkeista eivät ole vielä tae niiden toteuttamisesta, vaan hallitus edellyttää sopimukseen pääsyä kuntien ja muiden hyödynsaajien kanssa.

Jos tarvitset lisätietoja, voit olla yhteydessä keskusliittoon tai omaan toiminnanjohtajaasi.