Meille tärkeät teemat

Toimiva infra on arjen hyvinvointia. Infrarakentaja tekee turvallisen tien mummolaan, pikatien vientituotteille ja ambulanssille. Hän tuo veden, sähkön ja lämmön kouluun ja päiväkotiin. Infralla on suuri yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

HYVINVOINTI

Toimiva infra mahdollistaa elinvoimaisten ja tuottavuutta parantavien kasvukeskusten rakentamisen ja kehittämisen. Se luo yhtenäisiä työssäkäyntialueita, vireyttää seutukuntia ja lisää verotulovirtaa sekä takaa kuljetusten sujuvuuden, kilpailukykyisyyden ja ekologisuuden. Miljoonan euron infrapanostus luo jopa 15 työpaikkaa vuodeksi, ympäri Suomen. 

Infra vaikuttaa yritysten ja yksityisten ihmisten sijoittumis- ja investointipäätöksiin. Huonokuntoiset tiet, radat ja sillat vähentävät kuljetusten toimitusvarmuutta ja nostavat kustannuksia. Logistiikkakustannukset ovat Suomessa kilpailijamaita korkeammat, keskimäärin 14 prosenttia yritysten liikevaihdosta.

Näin me näemme:

  • Infrarahoitus pitää suunnata sinne, missä se tuottaa parhaiten. Väylien kehittämisen ja rahoituksen tulee perustua 10–20 vuoden strategiaan.
  • Infran kokonaisrahoituksen tason tulee olla 1 % bkt:sta. Valtion rahoituksen oheen tarvitaan julkisten ja yksityisten rahoituslähteiden yhteiskäyttöä.
  • Perusväylänpidon rahoitus on sidottava indeksiin.

YMPÄRISTÖ

Infrarakentajan perusraaka-aine on maa. Maaperästä otettuja kiviaineksia tarvitaan kaikessa rakentamisessa ja kunnossapidossa, tehtiin sitten taloja, teitä, ratoja tai vaikka urheilukenttiä.

Kiviaineksia voi kierrättää ja niiden kuljettelua vähentää. Maa-ainesten käyttö pitää suunnitella rakennusprojekteissa huolellisesti ja kunnissa on oltava alueita ainesten käsittelyyn ja varastointiin. Soveltuvat paikat kannattaa merkitä jo kaavaan. Rakentamista palvelevan käytön jälkeen alue maisemoidaan luonnon monimuotoisuus huomioiden ja se voidaan ottaa vaikka virkistyskäyttöön. 

Luonnon kiviainesten käyttöä ja maa-aineskuljetusten päästöjä on mahdollista vähentää kymmeniä prosentteja

Infrarakentajat vähentävät toimintansa ympäristövaikutuksia myös investoimalla moderniin konekantaan. Koneohjaus ja automaatio säästävät resursseja. Esimerkiksi asfaltti on sataprosenttisesti kierrätettävää.

Näin me näemme:

  • Maa-ainesten kierrätyksen lainsäädännölliset esteet on purettava.
  • Alueet maa-ainesten käsittelyyn on osoitettava kaavatasolla.
  • Maa-ainesten ottoon tulee kehittää sähköinen yksilupajärjestelmä. Lupaviranomaisten keskinäisen koordinaation pitää pelata.

TYÖTURVALLISUUS

Infratöissä turvallisuusriskejä liittyy esimerkiksi kaivantojen tukemiseen, suurten ja painavien koneiden käyttöön sekä räjäytys- ja louhintatöihin. Hyvin suunniteltu ja ohjeiden mukaan toteutettu infratyö on turvallista. Työturvallisuuden edistäminen kuuluu kaikille: työn tilaajalle, yritysjohdolle, työnjohdolle ja työntekijälle.

Tapaturmataajuus kertoo tapaturmien määrän miljoonaa työtuntia kohti. Vuonna 2005 infra-alan tapaturmataajuus oli noin 43. Vuonna 2012 taajuus oli 27. Tavoitteemme on nolla tapaturmaa vuonna 2020.

Näin me näemme:

  • Jokaisella on vastuu työturvallisuudesta.
  • Koko rakennusalan tulee sitoutua tiukkaan tavoitteeseen: Nolla tapaturmaa vuonna 2020.
  • Katso myös Infra.fi/tyoturvallisuus

TUOTTAVUUS JA LAATU

Valtaosa infratöistä teetetään veroeuroilla valtiolla ja kunnissa. Kun julkisia palveluja sopeutetaan kapenevaan verotulopohjaan, on vähemmällä rahalla tehtävä enemmän. Infrarakentajilla on tähän paljon ratkaisuja.

Yksityisille urakoitsijoille on kertynyt laaja tietämys siitä, miten infraa tehdään ja hoidetaan taloudellisesti ja laadukkaasti. Työkoneissa on paikannuslaitteet ja tietokoneet, joihin työsuunnitelmat voidaan tuoda 3d-mallina. Maarakentaminen sujuu sentin tarkkuudella, materiaaleja, aikaa ja rahaa säästäen. Koneen tuottama mittatieto auttaa myöhemmin laadunvalvonnassa.

Infraurakoitsijat voivat lisätä tuottavuutta tuomalla rakentamiseen ja ylläpitoon ajanmukaiset innovaationsa ja menettelytapansa. Nyt hankintamenettelyt estävät usein uusien toimintamallien käyttöönottoa. Kilpailutuksissa hyväksytään vain yksi toteutustapa, vaikka työtä tarjoava yritys tietäisi, miten homma tehdään tehokkaammin. Infran rakentamisessa ja hoidossa voidaan säästää miljoonia valitsemalla kuhunkin kohteeseen paras hankintatapa ja lisäämällä työn tilaajan ja tekijän vuorovaikutusta ja avoimuutta. Ensiluokkaista tilaajaosaamista tarvitaan hankkeen suunnitteluvaiheesta asti. Suunnittelijan tai suunnitteluttajan virhe voi kostautua hankkeen aikana mittavina lisäkustannuksina.

Näin me näemme:

  • Veroeurot pitää käyttää fiksusti. Infratyötä tilattaessa on mahdollista tilata haluttu lopputulos ja antaa palvelun tuottajan ratkaista, miten siihen päästään kustannustehokkaimmin.
  • Uusimman tekniikan käyttöönottoa ja siihen liittyvää koulutusta on edistettävä maarakennusalalla kaikin keinoin.
  • Katso myös InfraBIM.fi

Haluatko keskustella näistä teemoista? Anna palautetta tai ota yhteys asiantuntijoihimme!