| INFRA ry | Keskusliitto

Kuinka infrayrittäjä voi osallistua ilmastotalkoisiin?

Kolme erilaista INFRAn jäsenyritystä, kolme näkökulmaa, miten vähentää hiilijalanjälkeä. Hongisto, Tapojärvi ja Kreate kertovat, mitä heillä on tehty.

TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA KUVAT: HONGISTO OY, TAPOJÄRVI OY

INFRA-ALAN yrittäjän voi olla vaikea tehdä kaikkia asioita hiilidioksidipäästöjensä pienentämiseksi, mutta jokainen voi tehdä jotain. Usein ekologinen toiminta on edullista myös yritykselle, ja se voi olla kilpailuvaltti alan markkinoilla.

Hongisto Oy – dieselit vaihtoon

Hongisto Oy on oululainen vuonna 1954 perustettu perheyritys. Yrityksen päätoimiala on kokonaisvaltaiset nostopalvelut, ajoneuvonosturien vuokraus ja erikoiskuljetuspalvelut

”Kalustomme käsittää ajoneuvonostureita 30–200 tonniin, kurottajia, henkilönostimia ja erikoiskuljetuslavetteja sekä muita perävaunuja”, ”infra-alan yritys hiilineutraaliksi” -idean isä Sakari Yrjö-Koskinen kertoo. Sakari on Hongisto Oy:n osakas ja yrittäjä kolmannessa polvessa.

”Olin jo pitkään miettinyt, miten pienentää meidän yrityksemme kasvihuonepäästöjä. Pitkän pähkäilyn tuloksena siirryimme käyttämään Nesteen uusiutuvaa MY-dieseliä. Se oli suorin ratkaisu päästövähennyksiin.”

”Lisäksi olemme suunnitelleet tuotantotilojen valaistuksen muuttamisesta kokonaan led-valaisimiin ja olemme sitoutuneet kompensoimaan päästöjä metsäistutuksin”, täydentää Sakari.

Suurin osa nostoalan yrityksen kasvihuonepäästöistä aiheutuu polttoaineista. Hongiston kalusto käyttää vuosittain yhteensä noin 75 000 litraa dieseliä ja polttoöljyä. Tämä määrä vastaa noin 10 miljoonaa henkilöautolla ajettua kilometriä. Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy vuosittain noin 165 tonnia.

Hongisto Oy korvaa Neste MY:lla kaiken käyttämänsä fossiilisen dieselin, noin 25 000 litraa vuosittain. Neste MY uusiutuva diesel valmistetaan sataprosenttisesti jätteistä ja tähteistä.

 Hongiston Sakari Yrjö-Koskinen haluaa kannustaa infra-alan yritykset mukaan ilmastotalkoisiin.

Päästömme pienentyvät dieselin vaihtamisen osalta noin 25 prosenttia koko polttoaineiden tuottamasta hiilidioksidimäärästä. Tähän päälle sähkön ostoenergiamäärä pienenee LED-valaistuksen myötä kokonaisuudessaan noin 80 prosenttia.

Sakari näkee, että ilmastotalkoissa kannustimet ovat pitkän päälle houkuttelevampia ja sitouttavampia kuin pakkobyrokratia tai lainpykälät.

”Kuluttajille pitää antaa tietoa infra-alan tuotteiden ja palveluiden hiilijalanjäljestä kuten osasta elintarvikkeitakin jo nykyään annetaan. Tämä olisi valveutuneille yrityksille yksi markkinointikeino”, Sakari pohtii.

”Jos yrittäjillä olisi Ilmoitusvelvollisuus hiilidioksidipäästöistä, asiakas voisi itse vertailla tuotteiden ympäristöystävällisyyttä.”

Muutos ympäristöystävällisempään suuntaan ei ole ilmainen.

”Uusiutuva diesel kustantaa meille noin 5 000 euroa enemmän vuodessa mutta se on meidän arvojemme mukaista ja ilmastonmuutosta vastaan täytyy ottaa ripeitä askelia.”

”Valtiovallalle sen verran terveisiä, että polttoaineverotus voisi olla kannustavampaa. Esimerkiksi valtioenemmistöisen Nesteen uusiutuvan dieselin biokomponentit voisivat olla kevyemmin verotettuja, jotta uusiutuvan dieselin käytöstä tulisi houkuttelevampaa. Nyt esimerkiksi MY-dieselin hinta on 19 senttiä kalliimpi kuin normaalin dieselin, löpöstä puhumattakaan.”

Kreate Oy – massat kiertoon

Kreate Oy on yksi Suomen suurimmista infrarakentajista ja yrityksessä työskentelee yhteensä noin 400 rakentamisen ammattilaista. Kreaten liikevaihto oli vuonna 2018 noin 200 miljoonaa euroa.

Kreatella on oma ympäristörakentamisen ja kiertotalouden yksikkö, joka on keskittynyt ympäristöasioihin aina tarjouksen laskennasta työmaan toteutukseen asti.

”Meillä pyritään massatasapainoon työmailla ja pyrimme korvaamaan neitseelliset materiaalit aina kierrätys- tai uusiomateriaaleilla. Ylijäämämaat pyritään käyttämään omilla taikka muiden työmailla. Sitten vasta mietimme muita hyödyntämismahdollisuuksia ja loppusijoituspaikkoja ”, Kreate Oy:n johtaja Tuomo Joutsenoja sanoo.

”Ympäristöasioiden huomioon ottaminen rakentamisessa on meille aivan normaali toimintapa ja osa työmaan toimintajärjestelmiin kirjattua työmaan ympäristösuunnitelmaa.”

Yrityksen kalusto on suurelta osin omaa ja täyttää uusimman päästöluokituksen. Kalusto huolletaan säännöllisestä ja Kreate huomioi ympäristönäkökulman hankinnoissaan.

”Meillä on alihankkijoille samat laatu- ja ympäristövaatimukset kuin omalle toiminnalle. Perusvaatimus on, että pystyy samaan laatuun kuin me”, jatkaa Joutsenoja.

”Vinkkinä sellaiselle yritykselle, joka vielä pohtii ympäristönäkökohtia yrityksen ja työmaan toiminnassa. Minimoi työmaalta syntyvä materiaaliylijäämä. Jos materiaalia jää, pyri kierrättämään. Useasti materiaalin tarvitsija löytyy läheltä. Muista, että pitkät kuljetusmatkat lisäävät aina päästöjä.”

Tapojärvi Oy – sivuvirrat takaisin tuotantoon

Torniolainen Tapojärvi Oy toimii teollisen kiertotalouden parissa. Työntekijöitä yrityksellä on noin 500 ja yhtiön liikevaihto puolitoista vuotta sitten loppuneella tilikaudella oli 115,7 miljoonaa euroa. Tapojärvellä on yhteensä kymmenen toimipistettä: kahdeksan Suomessa, yksi Ruotsissa ja yksi Italiassa.

Tapojärvellä halutaan teollisuuden sivuvirrat takaisin tuotantoon.

”Materiaalikierrätyksen kärkiyritys tarkoittaa monipuolista toimintaa kaivos- ja teollisuuspalvelujen alalla. Työskentelemme sekä maanalaisilla kaivoksilla että avolouhoksilla sekä terästehtailla osana tuotantoa. Esimerkiksi terästehtaalla kuona käsitellään ja tuotteistetaan, jotta teollisuuden sivutuotteet saadaan minimoitua ja samalla saadaan metalleja takaisin tuotantoon”, Tapojärven vt. toimitusjohtaja Mari Pilventö selventää.

”Pyrimme huomioimaan koko arvoketjun ja hyödyntämään tuotannon sivuvirtoja.”

Tapojärvellä mietitään myös yrityksen muun toiminnan hiilijalanjälkeä.

”Olimme tuudittautuneet siihen, että tuotteillamme teemme ekotekoja mutta emme olleet laskeneet yrityksen omaa hiilijalanjälkeä. Moni asia meillä tehdään jo matalalla hiilijalanjäljellä mutta sitä ei ole varsinaisesti kirjattu toimintatavaksi. Olemme kuitenkin käyttäneet maalaisjärkeä ja toimineet tehokkaasti. Tehokkuus on usein ekologista”, lisää Mari Pilventö.

Raskas teollisuus mielletään yleensä suureksi päästöpommiksi. Tapojärvelle olikin Vuoden yrittäjä 2019 -palkinnon saanti miellyttävä yllätys, kun perusteluina oli maininta: ”Tapojärvi on teollisen kiertotalouden edelläkävijä. Yritys palvelee tehtaita ja kaivoksia vähentäen ilmaston kuormitusta ja säästäen luonnon neitseellisiä materiaaleja.”

”Olemme koko 64-vuotisen taipaleen ajan toimineet näin, koska se on järkevää, tehokasta ja tuottavaa. On hienoa, että ekologisuus on noussut otsikoihin myös trendinä.”, kertoo Mari Pilventö yhtiön toimintatavasta.

”Meillä satsataan kehitykseen ja tutkimme, mitä kaikkea kuonatuotteista ja sivuvirroista voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kemian-, paperi- ja metsäteollisuudessa. Itsekin välillä yllätymme siitä. Tuntuu, että vain taivas on rajana, kuinka paljon voitaisiin säästää luontoa käyttämällä valmiiksi kierrossa olevia materiaaleja.”

Pohdittavaa päästöistä

  • Millainen on koneiden kunto ja millaista polttoainetta ne käyttävät?
  • Kierrätetäänkö mahdolliset ylijäämämassat omilla tai muiden työmailla? Onko jätteiden kierrätyksestä huolehdittu työmailla?
  • Voisiko kierrätysmateriaalien käyttöä lisätä työmailla?
  • Seurataanko työkoneiden ajotapaa? Onko koneiden käyttö optimoitu ja oikean kokoluokan kone käytössä kussakin kohteessa.
  • Onko tuotantotilojen valaistus ja lämmitys mahdollisimman ympäristöystävällinen? Onko jätteiden lajittelusta huolehdittu?