| INFRA ry | Keskusliitto, Häme, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjanmaa, Pohjoinen, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Uusimaa

INFRA ry:ltä ja joukolta muita järjestöjä neljän kohdan ohjelma yksityisteiden pelastamiseksi

Neljätoista järjestöä nosti esille huolen yksityisteiden kunnosta ja tulevaisuudesta. Yksityisteiden korjausvelka on hälyttävän suuri.

Järjestöt vaativat, että yksityisteiden liikennöitävyyden varmistamiseksi seuraavalle hallituskaudelle on laadittava yksityisteiden korjausohjelma. Se käsittää seuraavat osa-alueet:

  1. Yksityisteiden rahoitustasoksi päätetään 40 miljoonaa euroa vuodessa koko hallituskaudeksi. Tieosakkaiden investoidessa saman määrän, saadaan teiden ja erityisesti siltojen korjausvelkaa purettua arviolta neljänneksellä alkaen kriittisimmistä silloista ja tieosista.

  2. Käynnistetään ELY-keskuksittain yksityisteiden ja erityisesti niiden siltojen kunnon tarkempi inventointi. Siltatietojen tallentamista ja käsittelyä varten ei tarvitse luoda omaa rekisteriä, vaan tiedot voidaan koota omaksi ryhmäkseen Väyläviraston siltarekisteriin. Jatkossa siltatietoja päivitetään korjausten yhteydessä vähintään viiden vuoden välein. Näin voidaan aiempaa paremmin ennakoida korjaustarpeita ja priorisoida rahoitusta kuljetusketjujen toimivuuden kannalta tärkeimmille osuuksille.

  3. Kehitetään yksityistielain mukaisen rahoitustuen ja Kemera-lain mukaisen metsäteiden rahoitustuen myöntämistä ja kohdentamista. Tällä tavoiteltaisiin parempaa kokonaissuunnittelua, toiminnan tehostamista, hallinnon pienentämistä ja tiekuntien kannalta prosessien selkeyttämistä ja yhdenmukaistamista.

  4. Yksityisteitä ja niiden rahoitusta pitää käsitellä osana pitkäjänteistä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Yksityistiet ovat osa liikennejärjestelmää ja niillä on niin paikallista kuin valtakunnallistakin merkitystä osana kuljetusketjuja. Valtion pitää varautua rahoittamaan valtakunnallisesti tärkeitä yksityistiehankkeita ja projekteja silloinkin, jos yksityisteiden rahoitus siirrettäisiin maakuntiin. Maakuntauudistuksen toteutuessa yksityisteiden avustaminen siirtyisi maakunnille. Valtio ei rahoittaisi toimintaa muuta kuin lossien osalta.

Yksityisteillä on yllättävän suuri merkitys Suomelle

Maamme yksityistieverkkoa (350 000 km) käyttää liki kaksi miljoonaa suomalaista. Teiden varrelta kuljetetaan melkein kaikki maa- ja metsätalouden kuljetukset, ja teitä käytetään laajasti myös energiateollisuuden ja matkailun tarpeisiin.

Yksityisteiden varrella asuu noin puoli miljoonaa suomalaista, ja iso osa heistä on vanhuksia. Lisäksi teillä on olennainen merkitys vapaa-ajan asumiselle, luonnossa liikkumiselle sekä palo- ja pelastustoimelle.

Tiestömme hiussuonistolla on niin sanottu yleiskäyttöoikeus. Se on mahdollista, koska teillä on toistaiseksi vain vähän puomeja tms. liikennerajoituksia. Riski niiden lisääntymiselle on havaittavissa.

Suomen Tieyhdistys ry on arvioinut, että pelkästään asuttujen yksityisteiden korjausvelka on 400–450 miljoonaa euroa, ja kaikkien yksityisteiden ja niiden siltojen korjausvelka kohoaa yli miljardiin.

Yksityistiet ovat osa liikennejärjestelmää. Korjausvelan purkaminen on edellytys sille, että kuljetusketjut ovat kunnossa yksityistien kauimmaisesta päästä maantielle ja edelleen satamaan, tuotantolaitokseen tai toisen liikennemuodon terminaaliin. Vain siten elinkeinoelämän kuljetukset voidaan hoitaa tehokkaasti.

Valtion tuki uhkaa kadota

Teiden ylläpidon vastuu kuuluu tieosakkaille, mutta heidän yksinomaisena rasitteenaan tehtävä on kohtuuton. Yksityisteiden tienpidon kustannukset ovat liki 200 miljoonaa euroa vuosittain. Esimerkiksi yksittäisen sillan korjaus tai uusiminen maksaa yli 100 000 euroa, jopa miljoonan. Riittävät silta- ja tiekorjaukset eivät toteudu pelkästään tieosakkaiden toimesta ja heidän kustantamana.

Valtion yksityistielain mukainen rahoitustuki putoaa ensi vuonna 17 miljoonasta kolmeen miljoonaan euroon, josta liki kaikki menee losseille. Jotta korjausvelkaa voitaisiin lyhentää edes hitaasti, tulisi rahoituksen olla vuodessa 40 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Ruotsissa valtion avustus on 130 miljoonaa euroa (tiepituus 430 000 km).

Maakuntauudistuksen toteutuessa yksityisteiden avustaminen siirtyisi maakunnille. Valtio ei rahoittaisi toimintaa muuta kuin lossien osalta.

Yksityistievetoomuksen ovat allekirjoittaneet toimitusjohtaja Seppo Tolonen, Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät ry; toimitusjohtaja Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry; toimitusjohtaja Paavo Syrjö, INFRA ry; toimitusjohtaja Matti Peltola, Koneyrittäjät ry; varatoimitusjohtaja Timo Reina, Kuntaliitto; toimitusjohtaja Mika Mäkilä, Linja-autoliitto ry; elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry; toiminnanjohtaja Kari Palojärvi, Metsäalan kuljetusyrittäjät ry; toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry; toimitusjohtaja Kai Merivuori, Sahateollisuus ry; johtaja Ari Eini, Suomen Metsäkeskus; toimitusjohtaja Nina Raitanen, Suomen Tieyhdistys ry; puheenjohtaja Kai Andersson, Suomen Taksiliitto ry ja puheenjohtaja Satu Lohjelm, Tieisännöitsijöiden TIKO kehitysosuuskunta.

Kuva: Yksityisteiden tulevaisuus näyttää huonolta. Järjestöillä on seuraavalle hallitukselle kuitenkin selkeä, nelikohtainen parannuslista, jolla hiussuoniston toimivuus turvataan jatkossa.