| INFRA ry | Keskusliitto

Voiko jätteillä rakentaa?

Kyllä voi, ja sitä tehdään yhä enemmän. Uusiomaarakentamisen erikoisopintojakso viisastuttaa ja viitoittaa tietä tulevaan. Koulutuksen suosio on ylittänyt kaikki odotukset.

Teksti: Sari Okko
Kuva: Petri Juntunen

Virastotalon auditorio Helsingin Pasilassa on pullollaan tiedonjanoisia opiskelijoita. Syksyllä 2017 käynnistynyt uusiomaarakentamisen erikoisopintojakso on edennyt neljänteen lähiopetuspäivään. Tänään perehdytään ympäristökestävyyteen ja sen tutkimiseen sekä metsäteollisuuden sivuvirtoihin.

Opintojakson taustalla on UUMA2-ohjelma, jossa huomattiin, että uusiomaarakentamisen vankemmalle osaamiselle olisi kysyntää. Tahtoa uusiomateriaalien käytölle löytyi, mutta tietoa puuttui, mikä osoittautui tehdyn kyselyn perusteella suurimmaksi uusiomateriaalien käytön esteeksi.

”Päätimme vastata kysyntään, joka olikin sitten niin suurta, että opiskelupaikat vietiin suorastaan käsistä”, projektipäällikkö Pirjo Kuula Tampereen teknillisestä yliopistosta ja geotekniikan professori Leena Korkiala-Tanttu Aalto-yliopistosta kertovat.

Jotain ihan uutta

Uusiorakentamisen erikoisopintojakso suunnattiin sekä alan opiskelijoille että ammattilaisille. Noin sadasta osallistujasta opiskelijoita on noin 30 ja ammattilaisia noin 70. Lisäksi mukana on etänä noin 60 viranomaista.

Koulutus koostuu kuudesta lähipäivästä, jotka pidetään vuoron perään Helsingissä ja Tampereella sekä ryhmätehtävistä, harjoitustöistä ja tenteistä. Koulutuksen sisällön tuottamiseen osallistuvat yliopistojen ja muiden asiantuntijoiden lisäksi materiaalien tuottajat sekä muut alan toimijat ja yritykset. Tutkinto-opiskelijoille koulutus on ilmainen, muille osallistujille maksullinen.

”Näin monen toimijan yhteinen koulutus on jotain ihan uutta; vastaavaa ei ole tässä laajuudessa aiemmin tehty. Kiinnostus koulutusta kohtaan kertoo siitä, että uusiomateriaaleista kaivataan lisätietoa, jotta niitä osattaisiin ja uskallettaisiin käyttää laajemmin ja järjestelmällisemmin”, Kuula ja Korkiala-Tanttu toteavat.

Uusiomateriaalilla kuten purkubetonilla on korvattu kiviainestarpeesta tähän asti noin prosentti. Parhaimmillaan luku voisi olla INFRAn arvion mukaan noin 5 prosenttia.

Hereillä ja ajan hermolla

Korkiala-Tantun mukaan Suomessa syntyy vuosittain kymmeniä miljoonia tonneja maarakentamiseen soveltuvia uusiomateriaaleja, joilla voitaisiin korvata luonnon kiviainesten käyttöä – ja samalla vähentää jätteiden määrää.

”Uusiomateriaalien käyttö maarakentamisessa on tehokas keino edistää materiaalitehokkuutta ja vähentää rakennushankkeen ympäristövaikutuksia. Uusiomateriaaleja käytetään jo, mutta määrät ovat vielä pieniä maarakennuksen käyttämien materiaalien kokonaisvolyymeihin verrattuna. Käyttöä voidaan lisätä osaamista kasvattamalla, mutta myös uusia materiaaleja tuotteistamalla”, Korkiala-Tanttu pohtii.

Uusiomaarakentamisen trendi tulee EU:sta, ilmastotavoitteista ja kiertotalousajattelusta.

Suomi ei ole uusiomaarakentamisessa Kuulan mukaan ehkä ihan kärkikahinoissa, mutta oikealla tiellä ollaan.

”Jos suomalaisessa maarakentamisessa käytetään luonnonkiviaineita noin sata miljoonaa tonnia vuodessa, ihan nopeasti uudet materiaalit eivät tätä määrää korvaa. Eteenpäin kuitenkin mennään pienin askelin. Kun tietoisuus kasvaa, uusiomateriaaleja osataan käyttää jatkossa aiempaa suunnitellummin.”

Kivi saa kilpailijoita

Maarakentamisessa käytettäviä uusiomateriaaleja saadaan muun muassa ylijäämämaista, teollisuuden sivutuotteista ja jätteistä, lievästi pilaantuneista maista sekä vanhojen maarakenteiden materiaaleista. Niitä voidaan käyttää joko sellaisenaan tai komponentteina korvaamaan neitseellisiä kiviaineksia tai parantamassa niiden ominaisuuksia.

”Uusiomateriaaleja käytetään nyt noin miljoona tonnia vuodessa. Käyttö on vaihtelevaa, mutta esimerkiksi metalliteollisuuden kuonista uusiokäytetään kaikki”, Kuula toteaa.

Tuotteistettuja ja käytössä olevia materiaaleja edustavat erilaiset murskeet, vaahtolasi, masuunihiekka ja rengasrouhe. Paljon odotuksia on ladattu nyt esimerkiksi energiantuotannon kuoniin ja tuhkiin.

”Tulevaisuudessa uusiomaarakentaminen on ihan normaalia rakentamista ja arkipäivää.

Kun nyt kysytään, mitä kiviaineksia on saatavilla, jatkossa kysytään, mitä uusiomateriaaleja on saatavilla”, Kuula tiivistää.

Kakkoskurssi syksyllä

Kaikkien aikojen ensimmäinen uusiomaarakentamisen erikoisopintojakso päättyy huhtikuussa. Jatkoakin on jo luvassa.

”Katsomme tämän koulutuksen loppuun, keräämme palautetta ja otamme opiksemme jatkokehitystä ajatellen. Uusi teemaan liittyvä erikoisopintojakso aloitetaan syksyllä, mutta sisältö on vielä työn alla”, Korkiala-Tanttu sanoo.

”Nykyisellä opintojaksolla on mukana paljon suunnittelijoita ja konsultteja, mutta syksyn kurssille toivomme saavamme mukaan myös alan urakoitsijoita. Tulevan koulutuksen sisältöä pyritäänkin painottamaan siten, että se puhuttelee paremmin myös heitä”, Kuula lisää.

Lue mitä Uusiorakentamisen erikoisopintojakson UKIn opiskelijat tuumaavat koulutuksesta >

Juttu on julkaistu aiemmin Infra-lehdessä 1/2018 
Lehti on INFRAn jäsenten jäsenetu >