| INFRA ry | Keskusliitto

Uusiorakentamisen erikoisopintojakson UKIn opiskelijat: "Kyse on arvoista"

UKIn opiskelijat tunnistavat kovan tarpeen uusiomateriaaleja koskevalle tiedolle. Kierrätystä tutkittiin oikeissa infrakohteissa.

Teksti: Sari Okko
Kuva: Petri Juntunen

Eija Multanen työskentelee E18 Hamina-Vaalimaa -moottoritien eli Hava-rakennushankkeen ympäristöpäällikkönä YIT:llä. Kokemusta uusiomateriaaleista on kertynyt meluvallista, jonka toteutuksessa käytettiin energiateollisuuden tuhkia ja kuonia.

”Halusin oppia lisää uusiomateriaalien käyttämisestä, jotta osaan ottaa tulevissa hankkeissa vielä paremmin myös niitä huomioon eri rakenteiden toteutusvaihtoehtoja vertailtaessa”, Multanen sanoo.

Uusiomateriaalien käyttö on ollut toistaiseksi yksittäiskohteiden varassa. Jatkossa uusia materiaaleja on tarkoitus käyttää laajemmin, suunnitelmallisemmin ja järjestelmällisemmin – tietoon perustuen ja turvallisesti.

”Käytön lisäämiseksi kaivataan elinkaariarvioinneista saatavia lisätietoja, jotta osaisimme vertailla myös eri materiaalien ympäristövaikutuksia materiaalivalintoja tehtäessä.”

Multasen mukaan uusiomateriaaleihin liittyvät epäluulot johtuvat usein tiedon ja kokemuksen puutteesta.

”Kun asiaan perehdytään paremmin, voidaan osoittaa, että uusiomateriaalien käyttö on järkevää. Kyse on myös arvoista, eli neitseellisen kiviaineksen säästämisestä ja jätteen vähentämisestä.”

Mitä enemmän uusiomateriaaleja käytetään sitä enemmän osaamista kertyy.

”Kymmenen pistettä”

 Uusiomaarakentamisen opintojaksolla Multanen kuuluu pienryhmään, jonka harjoitustehtävänä oli valita uusiomateriaali Tampereen Sammonkadun raitiotien yhteyteen tulevan kevyenliikenteenväylän rakenteisiin. Vaihtoehdoista sopivimmaksi valittiin jätteenpolton kuona.

Multasen kanssa samassa ryhmässä on Turussa SM Maanpäässä työskentelevä ja Aalto-yliopistossa geotekniikkaa opiskeleva Juho Laulajainen. Laulajaisella on jo rakennusinsinöörin tutkinto ammattikorkeakoulusta sekä vuosien työkokemus.

”En osannut odottaa koulutukselta juuri mitään enkä tiennyt koulutuksen teemasta lähtökohtaisesti paljonkaan, mutta kurssin aikana olen saanut paljon uutta tietoa. Uusiomaarakentamisen ja uusien materiaalien opinnoille on tarvetta”, Laulajainen kuvailee.

Kokemusta uusiomateriaalien käytöstä on kertynyt piharakenteissa tarvittavista täyttömateriaaleista, kuten vaahtolasista, rengasrouheesta ja betonimurskeesta.

”Mitä enemmän uusiomateriaaleja käytetään, sitä enemmän osaamista kertyy. Kokemuksen myötä uusiomateriaalien käyttö suunnittelussa helpottuu ilman pelkoa siitä, että otetaan riskejä”, Laulajainen sanoo ja antaa kymmenen pistettä kurssin järjestämisestä.

”Hyvä ympäristön kannalta”

Tampereen teknillisen yliopiston DI-opiskelija Joel Heiskan pääaineena on infrarakentaminen.

”Opintojen aikana uusiomaarakentamista on käsitelty joillakin kursseilla, mutta varsin pintapuolisesti. Kun kuulin tästä erikoisopintojaksosta, päätin heti hakea mukaan. Uusiomateriaalien käyttö lisääntyy koko ajan, mikä on hyvä asia ympäristön kannalta.”

Heiska arvostaa erityisesti sitä, että kurssilla pääsee tekemään yhteistyötä alan ammattilaisten kanssa, mikä ei koulunpenkillä onnistu. Parhaaseen antiin Heiska lukeekin ryhmätyöskentelyn.

Myös kurssin asiantuntijoiden laaja ja monipuolinen kirjo on tehnyt vaikutuksen. ”Laadukas toteutus kaiken kaikkiaan”, Heiska kiittää.

Heiskan ryhmän harjoitustyö liittyy VT9:n levennyshankkeeseen, jossa toteutetaan 

keskikaiteellinen ohituskaista Yliskyläntien ja Orituvan väliselle osuudelle. Toteutusta varten vertailtiin uusiomateriaaleista betonimursketta, masuunihiekkaa ja jätteenpolton kuonaa.

Valituksi tuli betonimurske, koska sen katsottiin soveltuvan parhaiten tierakenteeseen. Betonimurske oli myös kustannustehokas vaihtoehto ja sitä oli saatavilla lähialueelta.

”Sopivasti saappaat savessa”

Rakennuttamispäällikkö Tommi Itkosella on reilun 20 vuoden kokemus jätteenkäsittelystä eri rooleissa. Työnantaja Rosk´n Roll jätehuoltopalvelut huolehtii kuntien jätehuollon velvoitteista suunnittelusta aina jätemateriaalien kierrätykseen.

”Meiltä pyydetään ratkaisuja esimerkiksi jätemaiden käsittelyyn, johon pyrimme jatkuvasti kehittämään uusia vaihtoehtoja. Uusiomaarakentamisen erikoisopintojakso vastaa tähän huutavaan tarpeeseen tarjoten kaivattua lisätietoa”, Itkonen toteaa.

”Uusiomaarakentamista tarvitaan koko ajan enemmän, kun markkinoille tuodaan uusia jätteistä jalostettuja tuotteita. Jotta kiertotalous lähtisi kunnolla lentoon, markkinoille pitää luoda kysyntää ja siihen tarvitaan osaavia asiantuntijaverkostoja.”

Koulutus on vastannut Itkosen odotuksia. ”Kouluttajat ovat ammattilaisia ja koulutuksen sisältö monipuolinen. Ote on riittävän käytännönläheinen, eli opiskellaan sopivasti saappaat savessa – sitähän maarakentaminen käytännössä on.”

Itkosen pienryhmän harjoitustehtävänä on suunnitella katusaneerauksia uusiomateriaaleja hyödyntämällä. Erilaisia materiaalivaihtoehtoja punnitaan asfalttimurskeesta kaivumaitten kautta aina ferrokromikuonan hyödyntämiseen.

Itkonen on tehnyt urallaan paljon rekrytointeja, joten hän arvostaa koulutusta siitäkin näkökulmasta. ”Tämäntyyppisen koulutuksen suorittaminen kiinnittää opiskelijan cv:ssä huomion.”

Faktat pöytään

Uusiorakentamisen erikoisopintojakso UKI 2017–2018:

  • ammattilaisille ja tutkinto-opiskelijoille (opintojakson laajuus 5 op)
  • koulutus koostuu kuudesta lähipäivästä, ryhmätehtävistä, harjoitustöistä ja tenteistä
  • koulutuksen järjestävät Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja UUMA2-ohjelma; sisältöön osallistuvat myös materiaalituottajat ja muut alan toimijat
  • paketin hinta ammattilaisille on 900 € + alv (tai yksittäinen päivä 300 € + alv), opiskelijoille koulutus on ilmainen.

Lue lisää UKI-koulutuksen taustoista >

Juttu on julkaistu aiemmin Infra-lehdessä 1/2018 
Lehti on INFRAn jäsenten jäsenetu >