| INFRA ry | Keskusliitto, Häme, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjanmaa, Pohjoinen, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Uusimaa

Suomelle maalintekopaikka EU:n liikennerahajaossa

Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona 6.6.2018 esityksen seuraavasta Verkkojen Eurooppa (CEF)-ohjelmasta rahoituskaudelle 2021–2027. Suomen päärata oli esityksessä mukana osana Pohjanmeren ja Baltian välisen ydinkäytävän laajennusta pohjoiseen.

Euroopan komissio ehdottaa Suomen pääradan ottamista mukaan EU:n liikenneverkon ydinkäytäviin. Tätä ovat ajaneet monet tahot Suomessa, mukaan lukien INFRA ry.

Pääradan kiinnittyminen ydinkäytävään mahdollistaisi CEF-rahoituksen hakemisen pääradan välttämättömiin kehitys- ja korjaushankkeisiin EU:n seuraavalla rahoituskaudella 2021–2027.

”Saamme mahdollisuuden hakea EU-tukea vaikkapa tunnin junalle Helsingistä Tampereelle tai lentoradalle, sekä muihin pääradan hankkeisiin. Hankkeet pitää tehdä joka tapauksessa, mutta EU-tuki helpottaa niiden eteenpäin viemistä”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö arvioi.

Erävoitto tuli jo

Pääradan ja Valtatien 4 seutukuntien osuus Suomen bkt:sta on lähes kaksi kolmasosaa. Pääradan pituus on 810 kilometriä, ja tällä hetkellä peräti 67 prosenttia siitä on yksiraiteista. Tästä aiheutuu monin paikoin merkittäviä kapasiteetti- ja häiriöherkkyysongelmia.

Komission CEF-esitys onkin merkittävä erävoitto suomalaisille ja Suomen elinkeinoelämälle.

Seuraavaksi esitys menee Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyyn. Jatkossa oleellista on varmistaa, että se hyväksytään ilman suuria muutoksia sekä sisällön että rahoitustason osalta.

Lopullinen päätös CEF-instrumentista – osana EU:n rahoituskehystä – tulee toivottavasti 2019 loppuun mennessä.

Liikenne kiinnostaa laajasti

Komission ehdotus on tuomassa Euroopan laajuisiin liikenneverkkoinvestointeihin eli TEN-hankkeisiin kaiken kaikkiaan 30,6 miljardin euron investoinnit. Ilman EU:n tukea yksityisillä toimijoilla ja kansallisilla viranomaisilla tuskin olisi riittävää kimmoketta investoida rajat ylittäviin infrahankkeisiin.

EU:n liikenteeseen, energia-alaan ja digitalisaatioon kohdentuva investointirahoitus nousisi peräti 40 prosenttia kauteen 2014–2020 verrattuna. Komission tiedotteen mukaan tämä kertoo EU:n sitoutumisesta integroituneeseen unioniin, jossa on hyvät yhteydet ja jossa kansalaiset ja yritykset voivat hyödyntää täysimääräisesti vapaata liikkuvuutta ja sisämarkkinoita.

”Ehdotamme ennennäkemätöntä talousarviota liikkuvuuden parantamiseksi Euroopassa. Haluamme eurooppalaisten matkustavan maailman moderneimmassa, turvallisimmassa, puhtaimmassa ja kattavimmassa liikenneverkossa. He ansaitsevat sen”, liikenteestä vastaava komissaari Violeta Bulc sanoo.

Myös Rail Baltican rakentamisen keskeiset hankintamenettelyt tulisi komission tiedotteen mukaan päästä käynnistämään vuonna 2021.