| INFRA ry | Keskusliitto

Kokoomuksen Eestilä ja Satonen: Liikenneinfrastruktuurin tutkimus ja koulutus on nostettava Suomessa uudelle tasolle

Kokoomuksen kansanedustajat Markku Eestilä ja Arto Satonen linjaavat Suomen tarvitsevan uuden yliopistotasoisen tutkimuskokonaisuuden tai jopa alan professuurin. Edustajien mukaan tällä hallittaisiin ensisijaisesti perusväylästön rappeutumista ja pyrittäisiin osaltaan taittamaan myös jatkuvasti kohoavaa korjausvelkaa.

"Väylänpito on suuressa murroksessa. Väylien rakentaminen, ylläpito ja hoito toteutetaan edelleen suurelta osin vanhojen oppien mukaisesti. Opeissa ei sinänsä ole mitään väärää, mutta ympäristön muuttuessa vanhoilla toimintatavoilla ja välineillä ei enää välttämättä pärjätä. Osaaminen on päivitettävä nykyteknologiaa hyväksi käyttäen ja tarvittaessa tienpitoon on palautettava raskas kalusto, millä estetään tierunkojen vaurioituminen", Markku Eestilä taustoittaa.

Arto Satonen muistuttaa, että alalla on myös pula alaa syvällisesti ymmärtävistä osaajista.

"Nykyistä tilannetta ei lainkaan helpota se tosiseikka, että väylien suunnittelulla, ylläpidolla ja hoidolla ei ole omaa yliopistollista tutkimusyksikköä tai professuuria. Aalto-yliopistossa on tietekniikan professuuri, mutta se on keskittynyt tutkimuksellisesti päällysteisiin. Oman professuurin puuttumisen myötä väylien suunnittelu, ylläpito ja hoito ovat myös tutkimuksellisessa paitsiossa", hän toteaa.

Edustajat kehottavat yliopistoja harkitsemaan asiaa syvällisesti yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Heidän mukaansa eräs luonteva sijoituspaikka tutkimuskokonaisuudelle voisi olla esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan osasto, joka mahdollistaisi synergiaedut siellä jo nyt olevan laadukkaan rakennustekniikan opetuksen ja tutkimuksen kanssa.

"Tampereen ammattikorkeakoulun rakennustekniikan opetus voisi luontevasti liittyä perustettavaan osaamiskokonaisuuteen ja uudistettavaan koulutukseen", Satonen lisää.

Markku Eestilä toteaa, että tulevaisuuden digitalisaatio ja tietomallinnus tulevat entisestään muovaamaan infrarakentamista, sillä ne tuovat tehokkuutta suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Tämä tulee edellyttämään uutta osaamista niin mitoituksen, laitteiden, ohjelmien kuin toimintamallienkin osalta, joten syvällisemälle koulutukselle on olemassa selkeä tarve.

"Koulutuksen päivittämisen myötä Suomen olisi mahdollista kiilata alan tutkimuksen kansainväliseen kärkijoukkoon. Samalla suomalaisten yritysten mahdollisuudet päästä korkean teknologian vientimarkkinoille kasvaisivat", hän sanoo.