| INFRA ry | Keskusliitto, Länsi-Suomi

Suomen infra ei kestä edessä olevaa kasvua

Talouden näkymät ovat kirkastuneet niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Päästäkseen markkinoille kilpailukykyiseen hintaan Suomen tärkeimmät vientiartikkelit tarvitsevat kuitenkin hyvää väyläinfraa ja luotettavasti toimivia kuljetusketjuja.

”Suomi antaa kuljetuksissa aivan tarpeettomasti etumatkaa kilpailijamaille. Jos väyläyhteys ei toimi, se on vientiteollisuuden kannalta vähän sama kuin suomalaissuunnistajan pitäisi kisata kansainvälisessä kisassa kumisaappaissa tai keihäänheittäjän vaihtaa hiilikuitukeihäs rautakankeen”, Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo vertaa.

Nyt suomalainen vientiteollisuus saa kisakuntoonsa vetoapua suotuisista suhdanteista. Vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen talouskasvu oli valtiovarainministeriön mukaan selvästi odotettua nopeampaa. Kesän talouskatsauksessa ministeriö ennakoi kasvun kiihtyvän. Yksityisten investointien painopiste siirtyy tuotannollisiin investointeihin ja vienti kasvaa.

”Uutiset ovat iloisia, mutta tilanne herättää vientiyrityksissä myös uudenlaista huolta. Euroopan reunalla kilpailukyiset kuljetusyhteydet ovat elinehto. Kasvu voi monin paikoin juuttua liikenteellisiin pullonkauloihin, ellei väyläinfran rahoitukseen löydy yli hallituskausien ulottuvaa poliittista linjaa. Pitkäjänteinen ohjelma luo näkymiä ja luottamusta, jotka rohkaisevat yrityksiä investoimaan Suomeen. Syntyy työpaikkoja ja verotuloja. Urheilijallekaan oikeat välineet eivät ole menoerä vaan investointi tuleviin huippusuorituksiin”, Kailasalo jatkaa.

Tiekin on osa tuotantolinjaa 

Kilpailun kiristyessä väyläinfrasta on tullut maiden välillä merkittävä kilpailutekijä. Väylät ovat osa teollisuuden tuotantolinjaa ja niiltä odotetaan paljon. Ne vaikuttavat myös yritysten sijoittumiseen.

”Teollisuuden prosesseihin kuuluu tuotannon lisäksi paljon kuljettamista. Tarvitaan raaka-ainekuljetuksia, tuotantolaitosten välisiä prosessikuljetuksia sekä valmiiden tuotteiden kuljetuksia kotimarkkinoille ja vientiin. Koska prosessit on tarkasti aikataulutettu, kuljetusten on tapahduttava täsmällisesti”, Wärtsilä Finland Oy:n logistiikkajohtaja Ari Schiestl selventää.

Schiestlin mukaan hyvä esimerkki pullonkaulaväylästä on valtatie 8 Turusta Rauman, Porin, Vaasan ja Kokkolan kautta pohjoiseen. Alueen auto-, meri- ja muu teollisuus on huikeassa vientivedossa. Varsinais-Suomen pääteillä raskas liikenne on kasvanut jopa seitsemän prosenttia vuodessa. Koko maassa kasvua on noin neljä prosenttia. Alueen vientituotteet eivät valmistu etätyönä, joten myös työmatkaliikenne kasvaa voimakkaasti.

”Omista tavaravirroistamme valtaosa kulkee Kasitietä, joten se on elintärkeä kilpailukyvyllemme. Turku–Nousiainen-väli on loistoesimerkki siitä, miten järkevä tieinvestointi parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Vastaava investointi kannattaisi varmistaa koko tien osalta aina Keski-Pohjanmaalle asti. Tavoitteena pitäisi olla niin tehokas ja ympäristöystävällinen yhteys, että ulkomaisetkin yritykset kiinnostuvat alueesta”, Schiestl summaa.

Suomen tulevaisuus on kansainvälisyydessä 

Vaikka keskeisillä kilpailijamailla on sijaintinsa takia paremmat lähtökohdat kilpailla, syrjäinen Suomikin voi parantaa saavutettavuuttaan. ”Tarvitsemme pitkäjänteisen infraohjelman muiden Pohjoismaiden tapaan. Kasitien kaltaisten väylien tunnistaminen ja priorisointi onnistuvat, kun väyläinfraa voidaan suunnitella ja rahoittaa 10–12 vuoden perspektiivillä”, Harri Kailasalo sanoo.

”Jos emme tee mitään, vientitulojemme kannalta keskeisimmillä yhteysväleillä kuljetukset hidastuvat ja kallistuvat vääjäämättä väylien käytön kasvaessa. Kilpailukyvyn rapauttamisen lisäksi huonosti sujuva liikenne ja huonokuntoiset väylät lisäävät päästöjä ja heikentävät liikenneturvallisuutta. Kauanko meillä on varaa seurata tätä kehitystä tekemättä mitään?”

LISÄTIEDOT:
Harri Kailasalo
hallituksen puheenjohtaja, Rakennusteollisuus RT
liiketoimintasegmentin johtaja, infraprojektit, Lemminkäinen Infra Oy
etunimi.sukunimi (a) lemminkainen.com, 0400 401 538
Ari Schiestl
logistiikkajohtaja, Wärtilä Finland Oy
etunimi.sukunimi (a) wartsila.com


TAUSTA: Valtatien 8 parantaminen leikkurissa 

Liikennevaloissa seisovia isoja rekkoja, vaarallisia kapeikkoja, letkoja. Vt:n 8 kauan odotetut parannustyöt alkoivat vuonna 2014. Koko hanke valmistuu 2018. Alun perin hankkeeseen sisältyi parikymmentä parannustoimenpidettä, joita on karsittu rahoitussyistä.

Valmiiksi on saatu vilkkain osuus, moottoritien jatkaminen Raisiosta Nousiaisiin. Valmistumassa ovat Luvia–Pori-välin parannustoimet ohituskaista- ja liittymäjärjestelyineen. Raumalle on saatu Luostarinkylän eritasoliittymä erilliskohteena, kaupungin rahoituksen turvin.

Tiedossa on vielä pienempiä turvallisuutta ja sujuvuutta parantavia toimia Nousiainen–Luvia-osuudella. Erillisrahoituksella saadaan rakenteille Nousiainen–Kurjenmäki-välin ohituskaistapari sekä pitkään odotettu Söörmarkun eritasoliittymä.

Tärkeimmät toteuttamatta jääneet kohteet ovat Laitilan ja Eurajoen keskustaosuudet. Niiden kustannusarvio on runsaat 40 miljoonaa euroa. Nyt valtatie 8 on este maankäytön kehittämiselle näiden taajamien kohdalla. Turun, Uudenkaupungin, Rauman, Eurajoen ja Porin elinkeinoelämän raju myönteinen kehitys johtaa työmatka- ja tavaraliikenteen huomattavaan kasvuun, minkä vuoksi myös Laitilan ja Eurajoen kohtien parantamisen suunnittelu tulisi käynnistää heti ja huolehtia hankkeiden nopeasta toteutumisesta.