| INFRA ry | Keskusliitto

Oman uran rakennustyömaalla

Opiskellessa moni miettii, mistä löytyy oma paikka työelämässä. Jututimme uudestaan nuoria, jotka kuusi vuotta sitten kertoivat Infra-lehdelle infra-alan opiskeluistaan.

Teksti: Hanna Moilanen
Kuvat: haastateltavat ja Janne Suntio

Opiskeluaikana rakennusinsinööri Soili Ketomäki ajatteli, että töihin mennään joko urakoitsijalle tai tilaajalle. Todellisuudessa työtehtävien kirjo on paljon laajempi.

”Pitäisi miettiä enemmän, mistä on itse kiinnostunut. Opiskelu antaa paljon vaihtoehtoja, mutta ei rajaa juuri mitään pois”, Ketomäki sanoo.

Ketomäki aloitti työuransa Destialla työnjohtotehtävissä jo ennen valmistumista. Pian valmistumisen jälkeen hän haki Teollisuuden Voiman trainee-ohjelmaan vuonna 2012. Käytännössä se tarkoitti työskentelyä Olkiluodon ydinvoimalan rakennuttamis- ja asiantuntijatehtävissä.

Ohjelman päättymisen jälkeen Ketomäki jäi työskentelemään Olkiluotoon rakennustekniikan toimistoon projekti-insinööriksi.

”Tästä työstä esimerkiksi turvallisuuskulttuuri, jatkuvan parantamisen käytännöt sekä tarkkuus ja perusteellisuus jäivät voimakkaasti osaksi työtapojani”, Ketomäki pohtii.

Tällä hetkellä Ketomäki työskentelee valvojan ja projekti-insinöörin tehtävissä erilaisissa infrahankkeissa Weladon tie- ja katutiimissä.

”Minulla on ollut joka paikassa poikkeuksellisen hyviä työkavereita ja esimiehiä. Olen päässyt kehittämään osaamistani ja käynyt esimerkiksi pätevöittämiskoulutuksia jo tässä vaiheessa”, Ketomäki kertoo.

Työn ohessa Ketomäki on opiskellut diplomi-insinööriksi. Tavoitteena on saada paperit ulos keväällä 2018.

Jatkossa Ketomäki haluaa tehdä ja nähdä monipuolisesti erilaisia työkuvioita. Erityisesti projektien hallinta kiinnostaa. Mitään erityistä asemaa tai titteliä hän ei tavoittele.

"Parhaiten rakentamista oppii ryvettymällä",  sanoo projektijyräksi itseään tituleeraava Soili Ketomäki.

Urakka opetti tietomallintamista

Isoisänsiltä kaartuu noin 170 metrin mittaisena Helsingin Kalasatamassa. Vuonna 2016 valmistunut kevyen liikenteen silta yhdistää uuden asuinalueen Mustikkamaan ulkoilumaastoihin ja Korkeasaareen.

Aki Kopralle Isoisänsilta on erityinen maamerkki. Se oli hänelle ensimmäinen isompi urakka diplomi-insinööriksi valmistumisen jälkeen.

Kopran työnantaja Kreate oli sillan pääurakoitsija. Kopran tehtäväkenttää oli rakennuskohteen tietomallintamisen hyödyntäminen työn suunnittelussa ja projektin koordinoinnissa.

”Helsingin kaupunki halusi viedä urakkaa eteenpäin uutta kokeilevalla hankintamallilla. Tietomallintaminen liittyi tähän”, Kopra kertoo.

Kopra innostui siitä, miten tietomallinnuksessa pystytään tuomaan paljon tietoa yhteen visuaaliseen 3D-malliin sen sijaan, että tieto olisi hajallaan erilaisissa asiakirjoissa. Esimerkiksi siltarakenteiden lisäksi porapaalutuksen yksityiskohdat, käytettävän teräksen laatu, kaltevuuskulmat ja paikkatiedot olivat kaikki samassa mallissa.

Nykyisin Kopra kehittää infrarakentamisen tietomallinnusta Kreatella kehityspäällikkönä. Hän haluaa edetä urallaan mielekkäältä tuntuvin askelin. Luonteva jatkoaskel olisi siirtyä jossain vaiheessa projektipäällikön tehtäviin ja ottaa laajempaa vastuuta jonkun rakennuskohteen toteutuksesta.

”Infrarakentaminen on nyt hyvin hedelmällisessä tilassa. Digitalisaation hyödyt on alettu hoksaamaan alalla, mutta sitä ei vielä osata hyödyntää läheskään sen koko potentiaalilla”, Kopra pohtii.

Työuransa alussa olevat Aki Kopra (vs.) ja Samu Laakso ovat tyytyväisiä infra-alan palkkaukseen ja työllisyystilanteeseen. 

Työ liikuttaa

Keväällä 2014 tuore rakennustekniikan insinööri Samu Laakso haki töitä päivittäin ja kävi useissa työhaastatteluissa. Oman uran käynnistyminen ei ollut läpihuutojuttu. Kun vakituisempaa pestiä ei alkanut löytyä Turun seudulta, Laakso laajensi työnhakualuettaan.

”Ei tarvinnut kauaa hakea töitä pääkaupunkiseudulta, kun työpaikka löytyi. Pitää lähteä rohkeasti sinne, missä töitä on tarjolla eikä jäädä jumittamaan”, Laakso tiivistää.

Laakso aloitti työt keväällä 2014 Maarakennus oy Laatutyöllä, joka oli jo silloin SRV:n omistuksessa. Myöhemmin nimi vaihtui SRV Infraksi.

Myös Laakson työtehtävät ehtivät muuttua kolmen vuoden aikana. Ensimmäinen vuosi kului työnjohtajan tehtävissä. Sitten Laakso siirtyi työmaainsinööriksi ja myöhemmin kustannusinsinööriksi Kehä I:n työmaalle.

Keväällä 2017 Laakso palasi jälleen Turun seudulle. Hän työskentelee nykyisin Kuntecilla työmaapäällikkönä.

Laakson mukaan koulu antoi hyvät eväät työelämään siirtymiseen. Yhteen asiaan hän kuitenkin olisi kaivannut tarkempaa paneutumista.

Laakso haluaa rakentaa omaa urapolkuaan nousujohteisesti. Työmaapäälliköstä seuraava askel olisi työpäällikön ja projektipäällikön tehtävät. Niitä Laakso aikoo tavoitella sitten kun on sopiva hetki. Tavoitteena on myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen.

Työllistymisaste sata

Kolmikon Ketomäki, Kopra ja Laakso mukaan omat opiskelukaverit ovat löytäneet hyvin alan töitä.

”Sataprosenttisesti on työllistytty esimerkiksi urakointiin, suunnittelupuolelle tai tutkijoiksi. Osa on mennyt tilaajapuolelle ely-keskuksiin tai Liikennevirastolle”, Kopra summaa.

Vaikka palkkaus ei ole tärkein motivaatio alalle hakeutumiseen, silläkin on merkitystä. Enemmän painaa kuitenkin vaa’assa mahdollisuus tehdä mielekästä työtä, jossa vastuut ja haasteet ovat sopivassa tasapainossa. Myös uuden oppiminen ja ammattilaisena kehittyminen ovat tärkeitä asioita.

”Palkka on isossa mittakaavassa ihan kohdallaan. Leipää saa ja makkaraakin, kun kouluttautuu infrainsinööriksi”, Ketomäki tiivistää.

Vinkkejä vielä koulussa puurtaville

”Kannattaa panostaa erityisesti suomen kieleen. En itse osannut kuvitella, miten iso osa tätä työtä on kirjoittaminen ja erilaisten tekstien lukeminen. On tärkeää osata kirjoittaa raportteja ja pöytäkirjoja niin, että muutkin ne ymmärtävät. Tekniset yksityiskohdat voi tarkistaa Rylleistä ja muista lähteistä”, Soili Ketomäki sanoo.

Tärkeä on oppia hallitsemaan projekteja ja omaa tekemistä. ”Pänttäsin itse ehkä liikaa yksityiskohtia, vaikka ne voi tarkistaa kirjoista. Tärkeintä on oppia ottamaan vastuuta, olemaan itseohjautuva ja tekemään useita projekteja päällekkäin”, Ketomäki tiivistää.

Palkka ei ole infrarakentajan ainoa porkkana. ”Työssä on paljon kuormittavuutta. Esimerkiksi tietyömailla vastataan sekä työntekijöiden että tien käyttäjien turvallisuudesta. Voiko palkkaus ikinä olla linjassa niin suuren vastuun kanssa?”

Samu Laakso kehottaa miettimään, mitä haluaa tehdä. ”Suuntaa opintoja ja harjoitteluja sen mukaisesti. On hyvä aloittaa haalariharjoittelusta. Kaikki eivät näe sitä mielekkääksi, mutta se on yksi tärkeimmistä askelista tulevaa työuraa kohti. Kun yrittäjät tulevat koululle käymään, ole aktiivinen ja tutustu alan tekijöihin.”

Aki Kopra painottaa matikkataitoja: ”Oman kokemuksen valossa suosittelen erityisesti rakennussuunnittelun laskentaan panostamista. Yleisemmät lukuaineet on helpompaa päivittää myöhemmin.”

OIKAISU. Tämä juttu on julkaistu aiemmin Infra-lehdessä 4/2017. Lehteen pujahti virhe: Maarakennus Oy Laatutyö oli jo SRV:n omistuksessa vuonna 2014 toisin kuin jutussa annettiin ymmärtää. Em. nettijutussa virhe on korjattu. Lehden toimitus pahoittelee tapahtunutta!