| INFRA ry | Keskusliitto

Appsista turvaa työmaille

Ap(p)si, äppi, applikaatio, mobiilisovellus, läppäri, tabletti, älykännykkä, paperilappu… Turvallisuushavaintojen tekemiseen on monta tapaa. Mistä löytyy se oikea? Otetaan selvää.

Teksti: Sari Okko

Työmaiden turvallisuustyö on tänä päivänä enemmän ennakointia kuin tapaturmataajuuksien tuijottelua. Vaikka paperi ja kynä ovat edelleen käytetty käyttöliittymä, uusi mobiiliteknologia ottaa yhä vahvempaa sijaa vaaratilanteiden ennakoivan havainnoinnin välineenä.

Olipa käytössä mikä tahansa uusista sovelluksista, turvallisuushavainnon tekeminen ja raportointi on niiden avulla paljon helpompaa kuin ilman.

"Sovellukset säästävät turhalta manuaaliselta työltä sekä siirtävät excelien ja paperien pyörittämisen historiaan”, Tapaturva Oy:n toimitusjohtaja Juha Merjama kertoo.

Turvallisuushavaintojen tekemisen on oltava kuitenkin helppoa. Silloin myös turvallisuuspuutteiden korjaaminen tehostuu.

”Hyvän appsin tunnistaa käytettävyydestä. Mitä yksinkertaisempi softa, sitä parempi. Kun työväline on helppo ja näppärä, sitä tulee käytettyä ja turvallisuushavainto tehtyä. Valtteihin kuuluu sekin, että appsin voi räätälöidä omiin tarpeisiin.”

Havainto alle minuutissa

Riskipäällikkö Miko Kortesalo Safetum Oy:stä on samoilla linjoilla Merjaman kanssa.

”Turvallisuuden parantamisessa on kysymys pitkälti asenteista. Rapatessa roiskuu ja tekevälle sattuu -mentaliteetti on ollut suomalaisilla työmailla vahva. Kun se karskeinkin kaveri ymmärtää ennakoinnin arvon ja tarttuu havaintojen tekemiseen, on päästy pitkälle.”

Safetum on kehittänyt Oma Pelastusvalvoja -mobiilipalvelua yhteistyössä vahinkovakuutusyhtiö Fennian kanssa.

”Palvelu muistuttaa käyttäjän näkökulmasta applikaatiota, mutta on selainpohjainen. Palvelua ei siis ladata päätelaitteeseen appsin tapaan, vaan sitä käytetään verkossa älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella”, Kortesalo kertoo.

Safetumin palvelun avulla turvallisuushavainnon tai läheltä piti -tilanteen tekemiseen menee Kortesalon mukaan alle minuutti. Käyttöohjeita ei tarvita, sillä palvelu ohjaa itseään. ”Jos osaa käyttää kännykkää, osa käyttää tätäkin.”

Havainto ohjautuu automaattisesti oikealle käsittelijälle, joka määrittelee korjaavat toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulun. Ilmoittaja saa automaattisesti sähköpostiinsa tiedon havainnon käsittelystä ja korjaustoimenpiteistä. Kun toimenpiteet on tehty, käsittelijä dokumentoi ne ja kuittaa havainnon valmiiksi.

Älä osta sikaa säkissä

Eri sovellukset toimivat samankaltaisella kaavalla, mutta jokaisessa on omat erityispiirteensä. Kenelle mikäkin sovellus sitten sopii?

Merjama ja Kortesalo suosittelevat kokeilemaan ja vertailemaan.

Merjama selvittäisi esimerkiksi sen, kuinka havainnointi sujuu offline-tilassa työmailla, joilla on katveita. Entä mitä tapahtuu, jos akku hyytyy kesken kaiken – häviääkö data, vai onko se jossain tallessa? ”Vanhalla akulla ja tai isolla työmaalla tämä on ihan relevantti asia etenkin pakkasilla.”

Käytettävyyteen liittyy sekin, millaisella laitteella appsia käytetään. Pystyykö sitä käyttämään hanskat kädessä kynällä? Kuinka iso tai pieni laite on? Iso voi olla tiellä ahtaissa paikoissa, pieni taas hankala isoilla kourilla käytettäväksi. Voiko merkintää tai raporttia editoida jälkikäteen? Jos voi, miten varmistetaan, ettei kyse ole merkintöjen manipuloinnista? 

”Hyvää voi aina parantaa”

Vesirakentamiseen erikoistuneessa Boskaliksessa turvallisuushavaintojen kirjaamiseen käytetään muun muassa älykännykkään ladattavaa SHOC Reporter-applikaatiota. Kokemukset ovat pääasiassa positiivisia, kun paperilappujen pyörittely on jäänyt pois ja kopiot havainnoista tulevat automaattisesti sekä konttorille että työmaan johdolle.

”Kuvien lisääminen havaintoihin selventää tilannetta paljon ja helpottaa havaintojen käyttämistä esimerkiksi työturvallisuustiedotteiden materiaalina”, turvallisuuspäällikkö Eetu Pajala kertoo.

Ongelmallisena Pajala pitää havaintojen jälkikäsittelyä. ”Havainnot saapuvat sähköpostilla ennakolta määriteltyyn osoitteeseen, mikä tarkoittaa sitä, että systemaattinen käsittely pitää tehdä excelissä tai jollain muulla manuaalisella tavalla. Turhaa työtä on edelleen runsaasti.”

Pajala suosittelee perehtymään eri vaihtoehtoihin ennakkoon, kun harkitsee työturvahavainto-ohjelman hankintaa. ”Hyvä ohjelma tekee havainnoista valmiiksi tietokannan, johon on mahdollista merkitä niistä seuranneet toimenpiteet.”

”Statistiikan kannalta olisi hyvä, että havainnoista kerätään tietoa kellonajasta, olosuhteista tai työvaiheesta. Jos yrityksellä on parisataa työntekijää ja havaintoja toivotaan jokaiselta, niiden käsittelyyn tuhraantuu huomattavasti aikaa ilman kunnon taustajärjestelmää. Myös sovelluksen mahdollisten puutteiden korjaamisen tulisi sujua jouhevasti”, Pajala kuittaa.

Automatisoidusti tai käsipelillä

Kiviaineksia ja betonia tuottava Rudus on ollut InstaAudit-turvallisuusjärjestelmän käyttäjä ja kehittäjä vuodesta 2014. Ruduksella apua haluttiin niin kuukausitarkastuksiin, vuosiauditointeihin kuin turvallisuushavaintojen tekemiseen. Turhasta paperihommasta ja tuplatyöstä haluttiin eroon.

Turvallisuuspäällikkö Keijo Toropainen arvostaa palvelun helppokäyttöisyyttä, nopeutta ja vaivattomuutta. Asiat eivät jää roikkumaan ja tekemättä, vaan ne menevät varmasti eteenpäin toteutukseen asti.

”Kyse on nyt lähinnä siitä, kuinka nopea on sormistaan. Jos aiemmin raportin tekemiseen meni kahdesta kolmeen tuntia, nyt se on kierroksen jälkeen heti valmis. Myös käyttäjiltä olemme saaneet hyvää palautetta. Koska nälkä kasvaa syödessä, olemme kehittäneet järjestelmää yhdessä tuottajan kanssa omien tarpeidemme mukaan. Kun tietää, mitä haluaa, sen voi myös saada”, Toropainen toteaa.

Koneurakointia Länsi-Suomessa harjoittavassa Meri-Porin Kuormaus Oy:ssä turvallisuushavainnot on sen sijaan tehty näihin päiviin asti manuaalisesti, sähköpostitse tai paperinkulmalle.

”Olemme etsineet sopivaa työkalua, mutta yksiselitteisiä vastauksia on ollut vaikea saada jopa asiantuntijoilta. Nyt testaamme kahta erilaista palvelua, joiden käytettävyyttä vertailemme samoja havaintoja tekemällä”, toimitusjohtaja Marko Pakarinen kertoo.

”Asiakkaillamme on korkeat turvallisuusstandardit, joten tehokas havainnointi- ja raportointityökalu on tarpeen. Uskon, että havaintojen tekeminen lisääntyy, kun se oikea työkalu löytyy. Jokaista risahdusta ei tarvitse kirjata, mutta kun kynnys madaltuu, saadaan helpommin kiinni niistä pienistäkin asioista, joiden avulla turvallisuus kehittyy.”

Lue juttu kokonaisuudessaan ja katso oheinen vertailutaulukko Infra-lehdestä 2/2017.
Etkö saa vielä lehteä? Tutustu ja tilaa: www.infra.fi/lehti

INFRAn jäsen: jos sinulla on lakisääteinen tapaturmavakuutus Fenniassa, saat Oma pelastusvalvoja -palvelun maksutta käyttöösi. Kysy lisää Fenniasta!