| INFRA ry | Keskusliitto, Länsi-Suomi

Turku yhtiöitti kuntatekniikan – mitä kuuluu, Kuntec?

Turussa tekninen tuotanto yhtiöitettiin pitkän kaavan mukaan ja oikeaan aikaan. Sen sijaan, että viimeinen olisi sammuttanut valot, tekeminen heräsi uuteen eloon.

Teksti: Sari Okko 

”Analysoimme 1990-luvulla ensimmäistä kertaa kaupungin tekemisiä. Tästä käynnistyi pitkä prosessi, jonka aikana lähdimme etsimään uutta toimintamallia virastomaisesta toiminnasta kohti kehittämiseen perustuvaa tekemistä”, kiinteistötoimialan johtaja Jouko Turto kertoo.

”Pohdimme, miten tuotantotoiminnot hoidetaan 10–30 vuoden kuluttua, miten osaaminen saadaan pysymään organisaatiossa ja miten markkinoita voidaan kehittää.”

Kuka sammuttaa valot? 

Yksi vaihtoehdoista oli olla tekemättä mitään. Turussa ei kuitenkaan uskottu, että virastomainen malli olisi vetänyt uusia nuoria tekijöitä riittävästi puoleensa. 

”Laskimme, että kun viraston työntekijöistä on jäljellä 30 prosenttia, organisaatio on jo liian pieni tarvittaviin muutoksiin. Osaaminen olisi kadonnut taivaan tuuliin, eivätkä markkinatkaan olisi kehittyneet. Näin olisimme ennen pitkää olleet tilanteessa, jossa olisi vain pohdittu, kuka sammuttaa valot”, Turto muistelee.

”Analysoimme, mitä hyötyä virastopohjaisesta tekemisestä on. Jos hyötyä ei ole, miksi pyörittää virastomallia turhanpäiväisesti.”

Toiseksi skenaarioksi valittiin liikelaitos, joka sitten 2000-luvulla toteutettiin. Vuoden 2013 alusta kaupungin liikelaitokset vaihtuivat tuotantoyhtiöiksi.

Puhutaan miljoonista euroista

Turto korostaa, että osakeyhtiö edellyttää riittävän isoa tuotanto-organisaatiota. Turussa kapasiteettia ja osaamista oli riittävästi, jotta yhtiöittäminen oli mahdollista.

Yhtiöittämisellä on ollut Turton mukaan suuri vaikutus kaikkeen tekemiseen. Aiempi virastomainen toiminta on altistettu markkinoille ja kilpailutukselle.

”Uusien kilpailutuksien myötä laatutasoa on pystytty nostamaan ja kustannuksia laskemaan keskimäärin 36–38 prosentilla. Myös prosessit ovat kehittyneet kautta linjan. Kun puhumme säästöistä, kyse ei ole mistään pikkurahoista, vaan miljoonista euroista.”

”Käytössämme on yksi, yhdenmukainen kilpailutusprosessi. Aiempaa kustannustehokkaampi malli hyödyttää niin koko kaupungin taloutta kuin kaikkia asukkaita.”

Nyt tehdään takuulla

Turto nostaa tärkeäksi kehitysaskeleeksi myös sen, että kaikella tekemisellä on nyt takuu, jota omalla tekemisellä ei aiemmin ollut.

”Oman tekemisen helmasynteihin kuuluu usein se, että tehdään ylilaatua kalliimmalla, mutta ilman takuuta. Tänä päivänä saamme juuri sitä, mitä tilaamme ja takuulla vahvistettuna.”

”Loppukädessä kyse on osaamisesta ja omaisuuden hallinnasta. Kaupungin omaa infraosaamista on jäljellä ja sitä on vahvistettu, joskin osaaminen keskittyy eri asioihin kuin ennen, eli työn tilaamiseen markkinoilta ja valvontaan.”

Hinnat etsivät vielä paikkaansa

Kaupungin organisaatiosta irtautettu turkulainen Kuntec Oy on nyt omillaan: yksityisenä yhtiönä markkinoilla toimiva yritys. Mitä sille kuuluu?

”Turku on kaupunkina edistyksellinen ja hyvin johdettu konserni, jossa yhtiöiden tehokkuus on suuressa arvossa. Konsernia johdetaan tehokkaasti kaupunkilaisten etujen mukaisesti”, toimitusjohtaja Karri Knaapinen pohjustaa.

Knaapisen mukaan Kuntec on hyvässä vauhdissa. Suurimmat muutokset on ohitettu ja eteenpäin mennään normaaleilla liiketoimintaa kehittävillä toimilla. Haasteitakin riittää.

”Yhtiöittämisen myötä kilpailuun vapautetut toimialat ovat vielä epästabiilissa tilassa, koska avautuneille markkinoille tulee uusia toimijoita. Myös hinnat etsivät vielä paikkaansa.”

Vaikein rasti on ollut henkilöstön ohjaaminen valittuun suuntaan, sillä 80 prosenttia henkilökunnasta ei ollut tottunut toimimaan liiketaloudellisin ehdoin kilpaillussa markkinassa.

Pääluottamusmies Ari Larkamo myöntää, että työntekijät kokivat prosessin raskaaksi, vaikka tiedossa oli, etteivät asiat voi jatkua kuten ennen. ”Henkilöstön ja toimitusjohtajan näkemykset olivat alussa kaukana toisistaan. Henkilöstö on kuitenkin toipunut melko hyvin irtisanomisista ja lomautuksista.”

Vuoden 2016 keväästä yhtiössä on valinnut Larkamon mukaan työrauha ja jokainen on saanut keskittyä täysipainoisesti työhönsä. Myös toimitilamuutos on otettu hyvin vastaan.

”Muutto on jopa lähentänyt yhteistyötä yhtiön eri toimialojen kesken. Kilpailumarkkinat ovat tuoneet epävarmuutta, mutta työmotivaatio on vastuun kasvamisen ansiosta kasvanut”, Larkamo toteaa.

Yrittäjä: ”Välttämätöntä kehitystä”

Toimitusjohtaja Janne Schmandt Turun Maanrakentajat Oy:stä pitää Turun mallia hyvänä.

”Jos kunnan tehtävistä jotain kannattaa yhtiöittää, niin tekninen tuotanto. Turussa yhtiöittäminen on ollut hyvä asia ja kehityksen kannalta välttämätöntäkin”, Schmandt sanoo.

”Avoimuudesta on puhuttu paljon, mutta parantamisen varaa on aina. Esimerkiksi reaaliaikaiselle tiedolle tulevista pienistä tai suurista infrainvestoinneista ei ole julkaisukanavaa ennen kuin ne mahdollisesti julkaistaan HILMAssa. Myös siirtymäajan laajuudesta tihkuu tietoa harvakseltaan – eli siitä, paljonko tilataan suoraan Kuntecilta ja kuinka kauan.”

Schmandt kiteyttää, että yhtiöittäminen on tuonut lisää kohteita kilpailutukseen ja uuden, vahvan kilpailijan.

”Kuntecilla on valtava määrä osaamista, vahva tase, poikkeuksellisen suotuisa kannattavuuskehitys ja vauhti päällä. Nähtäväksi jää, mihin tämä siirtymäajan jälkeen johtaa. Edelleen on epätietoisuutta siitä, millä taktiikalla Kuntec jatkaa siirtymäajan jälkeen. Alueen suurimpana toimijana sillä on mahdollisuus vaikuttaa alan kehityssuuntiin.”

”Jos ei pärjää, ajakaa alas”

Maanrakennus Kivelä Oy:n toimitusjohtaja Ville Kivelä pitää hyvänä asiana sitä, että kunnan oman tuotannon kannattavuutta ja tuottavuutta seurataan. Vielä parempi on tilanne, jossa kunnan omat yhtiöt joutuvat kilpailemaan yksityisten yritysten kanssa. Yhtiöittäminen tuo Kivelän mukaan myös kustannussäästöä kuntalaisille.

”Jos kunta kilpailee yksityisten yritysten kanssa eikä pärjää, kunnan oma tuotantoyhtiö kannattaa ajaa alas ja antaa työt kilpailukykyisille yrityksille. Kunnan henkilökunta työllistyy varmasti yksityisellä puolellakin, jos työhaluja on”, Kivelä sanoo.

Turussa homma toimii Kivelän mukaan hyvin, koska tarjolla on nyt enemmän töitä yksityisille yrityksille. Huonoa kuviossa on se, että Kuntec voi olla hintahäirikkö, jos kaupunki avustaa mahdollista tappiollista toimintaa rahallisesti.

”Olemme päässeet yhtiöittämisen myötä tekemään ja tarjoamaan Turun kaupungille pieniä ja suuria urakoita yhteistyökumppaneiden kanssa. Kyse on töistä, joita aiemmin ei olisi kilpailutettu, vaan annettu suoraan kunnan oman tuotannon tehtäväksi.”

Infra-lehden kuntajuttusarjassa on tuotu Turun lisäksi terveisiä Oulusta, Varkaudesta, Joensuusta, Imatralta ja Hyvinkäältä.

Lisää menestysreseptejä kunnille: Infra.fi/Resepti