| INFRA ry | Keskusliitto

Kuntien toiminta markkinoilla tiukkaan valvontaan

Kauan hiottu julkisten hankintamenettelyjen lainsäädäntö tuli loppuspurtin jälkeen nopeasti voimaan. Uudistettua säädäntöä sovelletaan hankintoihin, joista on ilmoitettu vuodenvaihteen jälkeen.

Teksti: Risto Pesonen Kuva: RT:n kuvapankki

HANKINTALAIN KEHITTÄMISTÄ läheltä seurannut Hannes Snellman Oy:n asianajaja Mika Pohjonen korostaa, että julkisia hankintoja koskeva laki on nyt kokonaan uusi. 

Kunnan hankintayksikkö voi nyt itse päättää kilpailuttamismenettelystään, kunhan avaa ennakkoon kilpailutuksessa soveltamansa periaatteet.

”Entiseen verrattuna laki mahdollistaa huomattavasti enemmän joustavuutta ja uusia menettelytapoja. Näin erityisesti urakoissa, jotka jäävät arvoltaan alle rakennusalaa koskevan EU-kynnysrajan, 5 225 000 euron”, Pohjonen arvioi.

”Hankinnoissa on esimerkiksi aina käytettävissä neuvottelumenettely. Kaikki tilaajat eivät ole vielä ehtineet huomioida näitä mahdollisuuksia”.

Rajoitukset voimaan vuonna 2019

Kilpailutilannetta muuttaa merkittävästi julkisen sektorin tuotantoyritysten toimintarajoitukset vapailla markkinoilla. 

Kuntien sidosyksiköt voivat ottaa vapailta kilpailumarkkinoilta korkeintaan viiden prosentin siivun liikevaihtonsa määrästä, enintään kuitenkin 500 000 euron arvosta.

Rajoitus astuu voimaan vuoden 2019 alussa. Siihen asti raja on 10 prosenttia liikevaihdosta.

Jätehuollossa on oma siirtymäaikansa; tänä vuonna raja on 15 prosenttia, ensi vuonna 10 ja vuoden 2019 alusta 5 prosenttia. Erilainen aikataulu liittyy uudistumassa olevaan jätelainsäädäntöön.

Uudessa hankintalaissa kunnan sidosyksikön toiminnan edellytykset linjattiin eri tavalla kuin EU-direktiiveissä. Kuntaliiton johtava lakimies Katariina Huikko arvioi tämän johtavan siihen, että sidosyksikön muille kuin omistajille kohdistuvaa myyntiä rajoitetaan merkittävästi. 

”Tämä taas voi johtaa siihen, että joillakin alueilla Suomessa yritykset, kuntalaiset, seurakunnat, säätiöt tai järjestöt voivat jäädä ilman palveluja", Huikko sanoo. 

”Sidosyksiköistä keskusteltaessa unohtuu myös se, että valtiolla ja muillakin hankintayksiköillä on sidosyksiköitä. Rajauksen vaikutukset eivät siis ulotu ainoastaan kuntasektoriin.”

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Sidosyksikkö on kunnan hankintayksiköstä erillinen, itsenäinen yksikkö. Jutun kuvat ovat Helsingin Kalasatamasta.

Kynnysarvot korkeammiksi

Tavaroiden ja palveluiden kansallisten hankintojen kynnysarvot nousivat. Lain soveltamisalan ulkopuolella jäävät hankinnat, joiden arvo on alle 60 000 euron. Aiemmin niiden kynnysraja oli 30 000 euroa. Rakennusurakoille kansallinen kynnysraja säilyi nykyisessä 150 000 eurossa.  

Kynnysarvojen korotusten myötä hankintasääntelyn ulkopuolelle jäävien pienhankintojen määrä tulee lisääntymään.

”Tarjoajien kannalta tilannetta parantaa se, että ennen hankintamenettelyn aloittamista hankintayksikkö voi tehdä markkinakartoituksen ja antaa tietoa toimittajille tulevaa hankintaa koskevista suunnitelmistaan ja vaatimuksistaan. Lakiin otetulla suosituksella halutaan parantaa valmistelun laatua”, Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Juha Terho sanoo.

INFRA ry pitää tiukentuvia rajauksia hyvinä ja lakiin esitettyjä muutoksia onnistuneina. Esimerkiksi kunnallisilla jätelaitoksilla on ollut monopoli omistajakuntiensa asumisessa syntyvän jätteen käsittelyyn.

”Hankintalaki mahdollistaa yksityisten yritysten laajemman toiminnan muun muassa alalla, jolla kunnalliset yhtiöt ovat jo pitkään vääristäneet kilpailua. Etenkin pienten ja keskisuurten paikallisyritysten mahdollisuudet tulla mukaan jätetoimintaan paranevat. Yritykset odottavatkin hankintalain muutoksia positiivisin mielin”, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö kertoo.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
INFRA ry ja Rakennusteollisuus RT ry järjestävät yhdessä uudesta hankintalaista infotilaisuuksia ympäri Suomen. Tule kuulemaan, kuinka uusi hankintalaki parantaa pk-yrittäjän asemaa. Kysy ajankohtia piiriyhdistyksen toiminnanjohtajalta.

Viranomaisvalvonta hereillä

Kuntien sidosyksikkötoiminnan kuten kunnan muunkin toiminnan valvonta on normaalia omistaja- ja konserniohjausta.

 Hankintalain noudattamista valvoo Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV. Virasto keskittyy erityisesti laittomien suorahankintojen valvontaan. Kuka tahansa voi tehdä virastolle toimenpidepyynnön lainvastaisesti menetelleestä hankintayksiköstä. Virasto voi tutkia ja selvittää tapauksia myös omasta aloitteestaan.

”On hyvä, että yhteydenottoja alkaa tulla. Viraston keskeinen tavoite on jo nyt alkumetreillä selvittää, millä suunnalla ja missä muodossa ongelmia jatkossa voi ilmetä. Nämä yhteydenotot ja omat selvityksemme auttavat meitä valmistelemaan ja myöhemmin suuntaamaan oma-aloitteista valvontaa sinne, missä se on tarpeen”, kilpailuvastuualueen ylijohtaja Timo Mattila arvioi.

Sidosyksiköiden toimintarajoitukset lasketaan kolmen vuoden keskiarvona, jota seurataan. Sidosyksikön tulee itse valvoa annetuissa rajoissa pysymistä.

”Toimenpidepyynnön esittäjän ei tarvitse olla tarjouskilpailussa mukana tai edes alalla toimiva yrittäjä. KKV pystyy lain nojalla selvittämään, mistä sidosyksikön liikevaihto syntyy, ja mikä osa siitä on tehty omistajille ja mikä vapaille markkinoille”, muistuttaa Mika Pohjonen Hannes Snellman Oy:stä.

Neuvontaa tarjolla

Kuntaliitto ohjeistaa jäseniään lakimuutoksesta yleiskirjeellä ja koulutuksella.

”Laadimme kunnille suosituksen kansallisten, sote- ja pienhankintojen kilpailuttamisesta sekä muutoksenhakuohjemallit. Kuntaliiton ja TEM:n yhteinen Julkisten hankintojen neuvontayksikkö neuvoo hankintalain mukaisia hankintayksiköitä uuden lain noudattamisessa”, Kuntaliiton Huikko kertoo.

Neuvontayksikkö ylläpitää verkkosivuja www.hankinnat.fi, jonka sisältö on päivitetty uuden hankintalain mukaiseksi.

INFRA ry:n jäsenet voivat kääntyä lakiasioihin liittyvissä pulmissa INFRAn lakiosaston puoleen

***** * ***** * *****
Mikä tarkoittaa kunnan sidosyksikkö?
Sidosyksikkö on kunnan hankintayksiköstä muodollisesti erillinen, itsenäinen yksikkö. Tyypillisesti hankintayksikkö tai -yksiköt ovat sidosyksikköön nähden omistajia ja käyttävät niissä päätösvaltaa sekä valvovat niiden toimintaa. Sidosyksikön tulee tarjota palveluja pääosin niille hankintayksiköille, joiden määräysvallassa se on. Esimerkki sidosyksiköstä on kunnan omistama osakeyhtiö.