| INFRA ry

Hallitus purkaa normeja - purku-urakka puolivälissä?

Sipilän hallitus otti yhdeksi kärkihankkeekseen byrokratian purkamisen. Miten työ etenee kaavoitusta ja rakentamista koskevien viranomaiskäytäntöjen ja lupamenettelyjen osalta?

Teksti: Juha Salmi Kuva: Tommi Ahlberg

Rakennusteollisuus RT:n johtaja Anu Kärkkäinen ja INFRAn ympäristöpäällikkö Juha Laurilan mukaan vielä on raivattava esteitä, jotta hallituksen norminpurkulinjaukset toteutuvat.

"Infra-alan kannalta on silti edistystä, että maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain samaa hanketta koskevat erilliset lupamenettelyt on saatu yhteen. Jos rakennushankkeessa tai kiviainesten ottopaikalla tarvitaan sekä maa-aines- että ympäristölupaa, viime kesästä asti on riittänyt yhden luvan hakeminen. Mahdollisia valitusprosessejakin on yksi. Tämä vähentää päällekkäistä työtä niin lupien hakijoilta ja kuin myöntäjiltä”, Laurila sanoo.

Edistystä on sekin, että maakuntakaavoja ja kuntien yleiskaavoja ei enää tarvitse vahvistaa ympäristöministeriössä. Maankäyttö- ja rakennuslupapäätösten valitusten oikeudenkäyntimaksuja on korotettu ja ely-keskusten poikkeustoimivalta on siirtynyt kunnille.

Ely-keskusten rooli on yhä epäselvä

Ely-keskusten rooliin ja valitusoikeuteen liittyy yhä epätietoisuutta. Hallitusohjelman mukaan keskusten valitusoikeutta rajoitetaan ja niiden rooli muuttuu konsultoivaksi. ”Virkamiehillä ja elinkeinoelämällä on eri näkemykset siitä, mitä tämä tarkoittaa. Meistä valitusoikeus tulee joko poistaa tai siihen pitää tehdä merkittäviä rajauksia”, Anu Kärkkäinen sanoo.

Hallitusohjelman mukaan kaavaprosessin viranomaiskäsittelylle ja valituslupapäätöksen saamiselle KHO:sta tulisi määräajat. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että valitukset pitkittävät rakennushankkeita merkittävästi myös jatkossa.

”Valituslupapäätös tulisi saada neljän kuukauden määräajassa, mutta valitettavasti näyttää siltä, että tämä ei toteudu. Myös siirtyminen kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen torpattiin YM:n teettämässä selvityksessä”, Kärkkäinen harmittelee.

Kunta, vaikuta rakentamisen hintaan!

Kunnat ovat norminpurkutalkoissa yhtä tärkeässä asemassa kuin valtio. Nyt kuntien tulkinnat määräysten soveltamisessa poikkeavat liikaa toisistaan. Valtion on vaikea päästä kiinni esimerkiksi tonteille rakennettavien autopaikkojen määrään.

”Olemme ehdottaneet, että maankäyttö- ja rakennuslaissa voitaisiin ainakin yleisluontoisesti säätää, kuinka pitkälle suunnitteluratkaisujen yksityiskohtiin voi mennä kaavoissa. Jos kaavoittaja ’piirtää’ kaavaan rakennuksen yksityiskohtaisesti, kaavaprosessi hidastuu. Seuraa on usein poikkeuslupahakemuksia, mikä taas hidastaa hankkeita. Kustannukset voivat nousta niin, että hanketta ei ole järkeä toteuttaa. Yliyksityiskohtainen kaavoitus koskee vain muutamia kaupunkeja, mutta niiden osuus uusista rakennushankkeista on jo lähes puolet”, Kärkkäinen sanoo.

”Toisaalta samaan aikaan kaavoihin jää merkitsemättä maa-ainesten kierrätysalueet. Rakentamisen yhteydessä yli jääviä puhtaita maa-aineksia tulisi kierrättää uuteen käyttöön, mutta ilman kierrätysalueita se ei onnistu. Päästöjen ja rakentamisen kustannusten hillitsemiseksi kaavassa voisi määritellä senkin, miten kaukaa rakentamisessa tarvittavaa kiviainesta voi rakennettavalle alueelle kuskata”, Laurila huomauttaa.

Hyvänä esimerkkinä valtion ja kuntien tiivistyneestä yhteistyöstä Kärkkäinen ja Laurila pitävät maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevia MAL-sopimuksia, joita valtio on sopinut Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa.

Luvat yhdeltä luukulta sähköisesti

Isot toiveet kohdistuvat yhden luukun periaatetta julkishallinnossa koskevaan kärkihankkeeseen. Ympäristöministeriön lainsäädäntöhankkeella alkava uudistus koskee muun muassa rakennuslupia, ympäristölupia, vesilain mukaisia lupia, luonnonsuojelulain mukaisia poikkeuspäätöksiä ja ympäristövaikutusten arviointia. Tavoite on, että hallituksen esitys yhdennetyistä ympäristömenettelyistä on eduskunnassa keväällä 2018.

”Kuulemisia ja hakemusasiakirjoja pitää yhdistää ja viranomaisten välistä yhteistyötä lisätä. Maa-ainesten ottolupa, ympäristölupa ja ympäristövaikutusten arviointi voisivat olla samassa paketissa. Yhdeltä luukulta saisi hankeluvan, joka sisältää monta pienempää lupaa”, Juha Laurila tiivistää.

Sähköisen käsittelyn myötä prosessista tulisi avoin ja läpinäkyvä. Hakija voi milloin vain tarkistaa, missä lupakäsittely etenee ja kuka sitä kulloinkin hoitaa. ”Parhaimmillaan lupahankkeella olisi koordinoiva viranomainen, ’projektipäällikkö’ joka pyörittää hankeluvitusta: kerää eri viranomaisten näkemykset ja lausunnot, asettaa aikataulun ja varmistaa, että se myös pitää. Ennakoitavuus ja etukäteistieto käsittelyajoista ovat yrityksille kaikki kaikessa.”

Anu Kärkkäisen muistuttaa vielä, että olisi hallitusohjelman hengen mukaista saada luvan käsittelylle määräaika.  ”Jos viranomainen ei voi sitoutua hoitamaan asiaa tietyssä ajassa, olisi ainakin oltava palvelulupaus siitä, mitä tietyntyyppisen luvan hakeminen suunnilleen kestää.  Turhat kyselyt viranomaisille vähenisivät, jos voisi luottaa hommien etenevän järkevästi ja kohtuuajassa.”

Lue Infra-lehdestä koko juttu ja ministeri Kimmo Tiilikainen arvio hankkeen edistymisestä!