| INFRA ry | Keskusliitto, Häme, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjanmaa, Pohjoinen, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Uusimaa

Tukes: betonin laatuongelmiin ei yksittäistä syytä – selvityksiä jatketaan

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on selvittänyt työmailla todettuja betonin laatuongelmia. Tapauksille ei ole tähän mennessä löydetty yhtä selittävää tekijää. Rakennustuotteiden markkinavalvonnasta vastaavalla Tukesilla on yhä betoninäytteitä tutkittavana. Tulosten myötä arviot ongelmista tarkentuvat.

Tukes suosittelee rakennusteollisuudelle laadunvarmistuksen tehostamista vaativissa rakennuskohteissa. Todetuista poikkeamista valmisbetonin laadussa tulee tehdä ilmoitus Tukesiin.

Tukesin tähänastisten selvitysten perusteella ongelmat liittyvät pääosin pakkasen ja suolarasituksen kestävään p-lukubetoniin. Yksittäisiä ilmoituksia on saatu myös muiden betonilaatujen poikkeuksellisen hitaasta kuivumisesta. Betonin tiheydet ovat olleet alhaisia, ja betonin puristuslujuudet ovat jääneet selvästi alle tavoitelluista lujuuksista.

Kun betonissa käytettävä sementtilaatu on ongelmien havaitsemisen jälkeen vaihdettu toiseen tai betonin reseptiä on muutettu lisäämällä sementin osuutta, betoni on sitoutunut normaalisti ja saavuttanut tavoitelujuutensa. Seosainesuhteen merkitystä erityisesti sementin osalta tulisi Tukesin mukaan edelleen tutkia.

Tukesin tähänastisten selvitysten havaintoja

  • betoninäytteiden lujuusmittaustuloksissa on ollut eroja betoninvalmistajan laadunvarmistusnäytteiden sekä valun jälkeen otettujen näytteiden välillä
  • tutkituissa kohteissa betonin valmistus on optimoitu lähelle tavoitelujuutta; käytäntö voi olla riski, koska varmuuskerrointa (toleranssia) ei käytännössä ole, jos työmaaolosuhteissa jokin menee pieleen
  • betonivalmistajan ja tilaajan välisissä sopimuksissa ei ole määritetty riittävän tarkasti eri osapuolten vastuita ja esimerkiksi laadunvarmistusmenettelyjä
  • betoninvalmistaja ei ole antanut erityisiä ohjeita betonin valun aikaiselle käsittelylle ja jälkihoidolle; on oletettu, että noudatetaan alan ohjeistuksia
  • betonivalmistajan asiantuntemusta ei ole hyödynnetty valukohteiden toteutuksen suunnittelussa
  • betonin sisältämä ilmamäärä on ollut yhdessä tapauksessa poikkeuksellisen suuri, jopa yli kaksinkertainen.
  • betonivalun työmenetelmissä sekä betonin jälkihoidossa on tapahtunut poikkeamia
  • betonivalmistajan laadunvarmistustoiminnoissa ei ole todettu puutteita.

Todettuja epävarmuustekijöitä

  • ilmamäärän mittaustuloksien luotettavuus ja toistettavuus on joissain tapauksissa herättänyt epäilyjä
  • puutteet työmenetelmissä ovat mahdollisia (inhimillinen tekijä, ohjeistus, valvonta)
  • betoninäytteiden lujuusmittauksissa on ollut eroja eri akkreditoitujen laboratorioiden välillä
  • lisäaineiden ja niiden yhdistelmien vaikutuksesta betonin ominaisuuksiin on toisistaan poikkeavia näkemyksiä; joidenkin betonivalmistajien mukaan lisäaineet eivät ole ongelma, on vain ymmärrettävä niiden käyttäytyminen; eräiden asiantuntijoiden mukaan erityisesti notkistimien ja huokostimien välinen yhteensopimattomuus on riskitekijä.

Lähde: Tukesin tiedote 16.12.2016

MITÄ TAPAHTUU SEURAAVAKSI?

Tukes ja muut rakennusalan toimijat tulevat jatkamaan ongelman ratkaisemista erilaisin tutkimuksin ja selvityksin. Tukes myös kehittää valmisbetonin laaduntarkkailukäytäntöjä yhteistyössä betoniteollisuuden kanssa ja haastaa betoniteollisuuden ja oppilaitokset kehittämään uudenlaisia mittausmenetelmiä. "Nämä voisivat olla esimerkiksi erilaisia betonimassan sekaan heitettäviä älykkäitä ilmaisimia, joilla voitaisiin luotettavasti ja reaaliaikaisesti seurata betonin lujuuden kehitystä", virasto esittää tiedotteessaan.

AIEMMIN TAPAHTUNUTTA