| INFRA ry | Keskusliitto

Tiestön kunnostus on kirjattava selkeästi hallitusohjelmaan

Nyt on lupausten lunastamisen aika. Valtaosa eduskuntaehdokkaista oli sitä mieltä, että hyväkuntoiset liikenneyhteydet toimivat elinvoimaisen, kilpailukyisen ja hyvinvoivan yhteiskunnan moottorina. Korjausvelan poisto tulisi aloittaa kiireellisesti Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi.

Tiestön korjaus nousi vaalien alla näkyväksi puheenaiheeksi. Valtaosa kansanedustajaehdokkaista piti puoluekannasta riippumatta tärkeänä liikenneväylien kunnostusta.

Joulukuussa 2014 valmistunut Parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän raportti (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 35/2014) tarjoaa kokonaisvaltaisen selvityksen tiestömme surkeasta tilasta ja esittää varteenotettavia vaihtoehtoja liikenneväylien 2,5 miljardin euron korjausvelan lyhentämiseksi.

Nyt on lupausten lunastamisen aika, muistuttaa Auto- ja Tieforum. Teiden kunnostus on kirjattava selkokielellä tekeillä olevaan hallitusohjelmaan.

Teiden korjaus on aloitettava heti!

Tiestön korjaukset on pakko aloittaa heti. Mitä pidemmälle päätöksiä venytetään, sitä kalliimmaksi korjaaminen tulee. Vastuu on viime kädessä kansanedustajilla. Ministeriöt ja virkamiehet valmistelevat asioita eduskunnan ja hallituksen ohjeistuksen mukaan.

Onko uudella eduskunnalla kykyä ja halua laittaa maan tiestö siihen kuntoon, että se palvelee parhaalla mahdollisella tavalla talouselämän logistisia tarpeita ja takaa taajamien ulkopuolella asuville ihmisille tasavertaiset liikkumisen mahdollisuudet. 

Parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän esitykset kohdistuvat ensisijaisesti pääliikenneväylien perusväylänpitoon. Tämän lisäksi hallitusohjelmassa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti biotalouden kannalta keskeisen alemman tieverkon kunnon ja olosuhteiden parantamiseen. 

Korjausvelkatyöryhmän esitykset toteutettava

Kansanedustajien korjausvelkatyöryhmän raportissa todetaan, että liikenneväylien korjausvajeen kasvun vähentämiseksi tarvitaan vähintään 200 miljoonan euron tasokorotus vuodessa perusväylänpidon määrärahaan. Näillä rahoitustoimenpiteillä korjausvelka kutistuisi vuoteen 2027 mennessä puoleen eli 1,9 miljardiin euroon.Mikäli nykyiseen rahoitustasoon ei tehdä muutoksia, korjausvelka kasvaa 3,7 miljardiin euroon.

Hallitusneuvotteluja käyvät keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus hyväksyivät ns. korjausvelkatyöryhmän loppupäätelmän tiestön kunnosta: ”Näin ei voi enää jatkua”.

Keskusta ja perussuomalaiset ovat painottaneet julkisuudessa erityisesti alemmanasteisten teiden ja yksityisteiden kunnostamista, kun taas kokoomus on säästellyt kannanottojaan.

Myös metsä- ja maitotalous vaativat kestävät tiet

Suomen metsäteollisuus elää orastavaa uutta nousua. Äänekoskelle rakennetaan uutta biotuotetehdasta, joka käyttää puuta noin 6,5 miljoonaa kuutiota. Finnpulp suunnittelee vastaavankokoista hanketta Kuopion seudulle.

Puuta riittää varmasti kummallekin tehtaalle, sillä metsien vuotuinen kasvu on jo vuosia ylittänyt ainakin 20 miljoonalla kuutiolla vuosihakkuut. Ongelmana ovat pikemminkin huonot tiet, jotka eivät kestä raskaita puukuljetuksia.

Biotalouden kehittämisstrategian mukaan alan tuotos on tarkoitus nostaa 10 vuodessa nykyisestä noin 60 miljardista 100 miljardiin euroon. Samalla syntyisi 100 000 uutta työpaikkaa.

Biotalouden kasvu ja siitä saatavien hyötyjen toteutuminen edellyttävät lisärahoitusta alempaan tieverkkoon, yksityisteihin sekä rataverkkoon.

Alemmanasteisiin teihin, yksityisteihin sekä painorajoitusten alaisten siltojen korjaamiseen tulisi sijoittaa vuoteen 2025 mennessä yhteensä noin 30 miljoonaa euroa vuosittain. Näillä investoinneilla pystytään luomaan edellytykset sille, että metsätalouden ja maitotalouden kuljetukset sujuvat mutkattomasti.

Päättäjiltä vaaditaan rohkeutta ja luovaa nokkeluutta

Maan talous on kuralla, mutta niukkuuttakin voitaisiin oppia jakamaan uudella tavalla. Se edellyttää päättäjiltä luovaa nokkeluutta.

Yksi keino muiden joukossa olisi ”korvamerkitä” määräaikaisesti kaksi senttiä polttoainelitralta suoraan teiden kunnostukseen. Se tuottaisi vuodessa noin 100 miljoonaa euroa. Teiden päällystäminen on tällä hetkellä halpaa raakaöljyn hinnan halpenemisen seurauksena, sillä kolmannes asfaltin hinnasta on bitumia.

Yleinen mielipide suhtautuu positiivisesti määräaikaiseen polttoaineen hinnan korvamerkintään, mikäli kertyneet varat kohdennetaan suoraan teiden kunnon parantamiseen. Lisäksi teollisuus hyötyy parempikuntoisista teistä logististen kustannusten alenemisen seurauksena. 

Lisätietoja Auto- ja Tieforum, Heikki Peutere, puh. 0500 433 631, 

Auto- ja Tieforumiin kuuluu 27 eri vaikuttajatahoa, INFRA mukaan lukien. Auto- ja Tieforum muistuttaa, että ihmisten hyvät ja turvalliset liikkumismahdollisuudet sekä tavaroiden kuljettamisen edellytykset ovat perustekijöitä koko yhteiskuntamme toiminnassa. Lisää foorumin tominnasta www.tieyhdistys.fi/atf/ >