| INFRA ry | Keskusliitto

Auto- ja tiefoorumi on huolissaan siltojen kunnosta

Vaikeat sääolot, suolaus ja raskas liikenne kuluttavat siltoja. Jotta Suomen tiet ja sillat saataisiin kuntoon, se vaatisi vuosittain noin yhden prosentin panostuksen bruttokansantuotteesta eli 1,5 – 1,8 miljardia euroa.

Suomen sillat nitisevät entistä pahemmin, kun rekkojen kokonaispainoja nostettiin 1,5 vuotta sitten 60:stä 76 tonniin. Maan noin 15 000 maantiesillasta on huonokuntoisia 700-800 ja noin 500:lla on painorajoituksia. Rajoitukset aiheuttavat vuositasolla teollisuuden ja kaupan kuljetuksille vajaan 100 miljoonan euron lisäkustannukset.

Yhden sillan korjaus maksaa vaurioiden laajuudesta riippuen keskimäärin puolesta miljoonasta miljoonaan euroon.

Rekkojen kokonaispainojen nostosta aiheutuneisiin siltojen korjauksiin on varattu vuosille 2014 - 2017 yhteensä 55 miljoonaa euroa. Tällä summalla pystytään korjaamaan tai uusimaan vuodessa 15 - 30 siltaa. Kaikkien painorajoitteisten siltojen remonttiin vaadittaisiin noin 200 miljoonaa euroa.

Uudet painorajoitukset vaativat teiden rakenteiden vahvistamiseen noin 200 miljoonaa euroa. Matalien, 4,2 metrin alikulkujen korottaminen 4,4 metriin maksaa noin 10 miljoonaa euroa.

Pääosa Suomen silloista on rakennettu 1960- ja -70-luvulla. Liikenneviraston Taitorakenneyksikön päällikön Minna Torkkelin mukaan puusillat pitäisi uusia 50 vuoden ja betoni- sekä teräspalkkisillat 100 vuoden välein.

”Pintarakenteita on uusittava noin 40 vuoden välein. Tarve riippuu liikenteen, erityisesti raskaan liikenteen määrästä sekä siitä, miten suolaus, vaihtelevat sääolot ja rakenteisiin päässyt vesi rikkoo pintarakenteita.”

Kaikkia lisäkustannuksia ei voi toki laittaa yksin korotettujen kokonaispainojen piikkiin. Suomen tiet, päätiet mukaan lukien, muodostuvat raskaiden kuljetusten suurimmaksi pullonkaulaksi, sillä pääosin 1960- ja 1970 –luvuilla rakennettujen teiden rakenteet ovat uusimisen tarpeessa.

Suurimman harmin teollisuuden ja kaupan kuljetuksille aiheuttaa kuitenkin teiden huono kunto.

Jotta Suomen tiet ja sillat saataisiin maan talouselämän tarpeita ja ihmisten sujuvaa liikkumista vastaavaan kuntoon, se vaatisi vuosittain noin yhden prosentin panostuksen bruttokansantuotteesta eli 1,5 – 1,8 miljardia euroa.

Runsaan 2,5 miljardin korjausvajeen umpeen kurominen edellyttää sen lisäksi ylimääräisiä panostuksia, kansanedustajien laatimassa liikenneväylien kehittämisraportissa todetaan. Tärkeintä olisi, että teiden ja siltojen kuntoon laitto kirjattaisiin seuraavaan hallitusohjelmaan.

Tiefoorumin tiedote "Huonokuntoiset sillat notkuvat raskaiden rekkojen alla"