| INFRA ry | Keskusliitto

INFRA – entistä tutumpi vaikuttaja

INFRA ry järjesti kesäkuussa sidosryhmäkyselyn, jossa kyseltiin myös vastaajien kokemuksia INFRA-lehdestä. Kyselyn tulokset on nyt kammattu läpi tiheällä kammalla.

INFRAn sidosryhmäkyselyyn tuli määräaikaan mennessä 347 vastausta.

Vastauksista 22 % tuli INFRAn jäsenyrityksistä. Loput saatiin ulkoisilta sidosryhmiltä. Runsaimmin edustettuina olivat kunnat (26 % vastaajista), yrityskenttä (21 %) ja valtionhallinto (15 %). Vastaajien joukossa oli myös oppilaitosten ja muiden järjestöjen edustajia.

Edelliseen, kaksi vuotta sitten tehtyyn vastaavaan kyselyyn verrattuna INFRA ry:n tunnettuus oli noussut kohisten.

Kun INFRAn omien jäsenten antamia vastauksia ei otettu huomioon, peräti 82 % vastaajista ilmoitti tuntevansa INFRAn ja sen piiriyhdistysten tehtävät, palvelut ja toimintatavat vähintään jossain määrin. Enemmän kuin joka viides vastaaja sanoi tuntevansa INFRA ry:n hyvin.

Vaikuttavuudelle tunnustusta

Vastaajia pyydettiin arvioimaan, millä tasolla ovat INFRAn ja sen piiryhdistysten asiantuntemus, avoimuus, yhteistyöhakuisuus ja palvelualttius sekä miten hyvin ne kykenevät vaikuttamaan infra-alan parhaaksi.

Korkeimmat arvosanat annettiin vaikuttamiskyvystä ja asiantuntevuudesta: keskiarvot 4 ja 3,92 asteikolla 1–5.

Avoimuudessa ja palvelualttiudessa on hieman kehitettävää: keskiarvot 3,52 ja 3,67.

Viiden viime vuoden aikana INFRA ry on kehittynyt vastaajien mielestä myönteisimmin yhteistyöhakuisuudessa. Havaitun muutoksen keskiarvo oli 3,6 asteikolla 1–5, viitosen tarkoittaessa kehitystä parempaan ja ykkösen huonompaan.

Jäsenten ja ei-jäsenten arvostuksissa ei ollut merkittäviä eroja. Esimerkiksi arvioitaessa INFRAn kykyä vaikuttaa alan parhaaksi sekä jäsenten että ei-jäsenten vastausten keskiarvo oli tasan 4.

Jäsenpalvelua kehitetään edelleen

INFRAn jäseniltä kysyttiin tärkeimpiä syitä jäsenyyteen.

Verkostoituminen, koulutus, tuore tieto alan standardeista ja säädösmuutoksista, tes- ja lakipalvelut sekä neuvonta sopimusasioista, vastauksissa lueteltiin.

Ehkä hieman aiempia kyselyjä enemmän nousi esiin se, että INFRA, sen tiedotus ja liiton kautta saadut verkostot koettiin tärkeäksi tiedonsaantikanavaksi. Tämä on loogista kun tiedetään, että rakennusala ja sitä ohjaavat säädökset ovat muuttuneet viime vuosina nopeasti. Perässä pysyminen voi olla hankalaa.

Jäsenten vastauksista saatu keskiarvo jäsenpalvelun laadulle oli 3,56. Haaste INFRA ry:lle: olisiko seuraavassa kyselyssä tämäkin luku jo nelosen pinnassa?

Lehti luetuttaa

INFRA ry on julkaissut omaa lehteä vuodesta 1960. Vuosi sitten lehti uudistettiin. 

Kyselyn kaikista vastaajista 79 % ilmoitti lukevansa INFRAn lehteä. 15 % vastaajista muisti joskus selanneensa sitä. Lehti tavoittaa siis kohderyhmänsä erinomaisesti.

Kyselyyn vastanneista INFRAn omista jäsenistä lehteä lukee 88,3 %. Loput ovat lähinnä satunnaisia selaajia.

Lehteä pidettiin asiantuntevana (keskiarvo 3,97 asteikolla 1–5) ja sen katsottiin tuovan esiin uusia puolia infrasta (keskiarvo 3,89).

Lehdestä luetaan ja siihen kaivataan etenkin projekteja, hankkeita ja työmaita esitteleviä juttuja. Hyväksi kakkoseksi suosikkiteemojen listalla nousivat uudet työmenetelmät ja innovaatiot. Lukuisat vastaajat mainitsivat erikseen lukevansa pääkirjoituksen tai Paavon pakinat. Myös henkilöjutut, yritysesittelyt sekä laki- ja säädösasioita käsittelevät jutut kiinnostavat lukijoita. 

Avoimissa vastauksissa kiitettiin lehden monipuolisuutta. Valtaosa piti myös lehden uudesta ulkoasusta. Pohjavire tuntui olevan, että lehti voi olla vaikka entistäkin räväkämpi ja rehellisempi ja avautua lisää ulospäin, tuoden esiin infratoimialan lähialueiden näkökulmia sekä infrainvestointien dynaamisia vaikutuksia koko kansantalouteen.