| INFRA ry | Keskusliitto

Elvytyspuhe vaatii rinnalleen keskustelua rahasta

Yhä useampi ehdottaa talouden elvyttämistä investoinneilla rakentamiseen. Rahalle olisikin hyviä kohteita alkaen homekouluista ja päättyen vaikkapa risoihin siltoihin ja kantatieverkkoon, mutta investointien rahoitustavoissa on vielä avoimia kysymyksiä.

INFRA ry:n toimitusjohtajan Paavo Syrjön mukaan elvytysintoilu vaatii rinnalleen vilkasta keskustelua elvytystoimien rahoituskeinoista. Rahattoman on paha elvyttää, hän pohtii.

”Velkaelvytys on perusteltua huonossa suhdannetilanteessa, mutta jatkuva lisävelan ottaminen ei voi olla ainoa ratkaisu. EU:n kaavaileman investointipaketin varaankaan ei voi jättää kaikkea. Tarvitsemme uusia, kansallisia ideoita, jotka huomioivat Suomen erityispiirteet”, Syrjö toteaa.

Suomen väyläverkon kipein ongelma on sen kehno kunto. Kilpailijamaihinsa nähden syrjäinen Suomi kärsii jo tilanteesta taloudellisesti. Logistiikkakustannukset ovat selvästi kilpailijamaita korkeammat, keskimäärin 14 prosenttia yritysten liikevaihdosta.

”Esimerkiksi perusväylänpitoon kohdennettu elvytys on siten osa isompaa, pitkäkestoisesti talouteen ja kilpailukykyyn vaikuttavaa ratkaisua. Tästä alkaa olla konsensus, korjausliikkeen rahoitustavasta ei. Yksi keino voisi olla määräaikainen lisärahoitus, joka toteutettaisiin pienellä, korvamerkityllä lisämaksulla. Väylien korjausvelka kutistuisi murtoosaan nykyisestä keräämällä vaikkapa polttoainelitran hinnassa kymmenen vuoden ajan yksi sentti huoltovarmuusmaksuun rinnastettavaa inframaksua”, Syrjö esittää.

Jotta väylät myös pysyisivät kunnossa, väylärahoituksen pysyvä taso pitäisi hilata yhteen prosenttiin bkt:sta. Tähän päästään vain etsimällä uusia, valtion budjetin ulkopuolisia rahoituslähteitä. Yhtenä vaihtoehtona on väläytetty infraan sijoittavaa rahastoa.

”Se avaisi infrasijoittamisen yksityisille, kuten eläkeyhtiöille. Nyt väylärahoitus on lähes täysin riippuvainen ailahtelevasta, neljän vuoden välein väännettävästä budjettikehyksestä, vaikka eurojen vaikutus ulottuu paljon rakentamishetkeä pidemmälle. Rahoituskohteet pitäisi valita kansantaloudellisin perustein 10–20 vuoden tähtäimellä. Näin vaikutetaan työllisyyteen, kuljetusten sujuvuuteen, yritysten ja ihmisten sijoittumis- ja investointipäätöksiin. Hyvä infra mahdollistaa yhtenäiset työssäkäyntialueet, vireät seutukunnat ja hyvän verotulovirran.”

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Paavo Syrjö paavo.syrjo(@)infra.fi, puh. 040 560 1803
Johtaja Heikki Jämsä heikki.jamsa(@)infra.fi, puh. 050 587 2911