| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Vuosilomalain muutos voimaan 1.4.2019 – vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät

Eduskunta on hyväksynyt vuosilomalain muutokset ja ne tulevat voimaan 1.4.2019. Niitä sovelletaan 1.4.2019 alkavan lomanmääräytymisvuoden lomaoikeuteen (eli vuoden 2020 lomiin), mutta ne voivat kuitenkin tulla sovellettaviksi laskelmissa jo vuonna 2019.

Vuosilomalain muutoksen johdosta työntekijälle tulee oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos työntekijän täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsema vuosiloma alittaa 24 päivää tapaturmasta, sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi. Näin ollen työntekijä voi saada lisävapaapäiviä, jos hän ei ole ansainnut vuosilomaa vähintään neljää viikkoa lomanmääräytymisvuoden aikana, ja syy siihen on sairauspoissaolo tai lääkinnällinen kuntoutus. Mikäli työntekijä on siis ansainnut vuosilomaa vähintään 24 päivää, säännöstä ei sovelleta.

Jos työntekijä on vain osan lomanmääräytymisvuodesta työsuhteessa, tai vuoden aikana on lomaa kerryttämätöntä poissaoloa, on hänellä oikeus vastaavaan osaan 24 lomapäivästä. Vastaavasti, jos työsuhde päättyy kesken lomanmääräytymisvuoden, työntekijällä on oikeus sairaus‐ tai kuntoutuspoissaoloaikaa vastaavaan osaan 24 päivästä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poissaoloaikaan sijoittuvien kalenteripäivien määrä jaetaan lomanmääräytymisvuoden kalenteripäivillä ja kerrotaan 24:llä. 

Oikeutta lisävapaapäiviin ei ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta. Poissaolon yhdenjaksoisuuden katkaisevat poissaolojaksojen väliin sijoittuvat työssäolopäivät tai ‐tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen. Tällaisen työskentelyjakson jälkeen 12 kuukauden laskeminen alkaa uudelleen sen jälkeen alkavan sairaus‐ tai kuntoutuspoissaolon johdosta. 

Vuosiloman sijoittaminen päällekkäin sairausloman kanssa ei katkaise sairausjakson yhdenjaksoisuutta, samoin kuin ei myöskään sairausloman kanssa päällekkäinen perhevapaa. Yhdenjaksoisuutta ei niin ikään katkaise osasairauspäivärahalla työskentely.

Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus. Korvaus ei ole vuosilomapalkkaa. Lisävapaapäivät annetaan samalla tavalla kuin vuosiloma. Lisävapaapäivien ajalta ei kerry uutta vuosilomaa eikä lomarahaa.

Työkyvyttömyyden johdosta siirretty vuosiloma on jatkossa annettava viimeistään lomakautta seuraavan kalenterivuoden päättymiseen mennessä, jollei kesälomaa voida antaa lomakaudella. Kesälomaa ei siis enää voida korvata lomakorvauksella sen kalenterivuoden lopussa, jolle lomakausi sijoittuu. Tämä koskee myös lisävapaapäiviä.

Lisätietoja

  • Ville Wartiovaara
  • vastaava lakimies
  • ville.wartiovaara(@)
    rakennusteollisuus.fi

  • puh. 040 564 7939, 09 129 9310