| Talonrakennusteollisuus ry | Itä-Suomi

Kansallista ohjausta tarvitaan rakentamiseen

Xamkin Savonlinnan kampuksella kuultiin 25.3. hybridirakentamisen ja tietomallien mahdollisuuksista rakentamisen hiilijalanjäljen vähentämisessä. Tilaisuuden järjesti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kuitulaboratorion RAKES-projekti, jota tukee Etelä-Savon ELY-keskus ja Euroopan unionin sosiaalirahasto.


Seminaarin avasi ympäristöministeriön Matti Kuittinen muistuttamalla miksi vähähiiliseen rakentamiseen panostetaan myös Suomessa. Ihmisen toiminnasta tulevia hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää keskimäärin 18 % joka vuosi 10 vuoden ajan, jotta maapallo ei lämpenisi yli 1,5 astetta. Noin kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä tulee rakentamisesta ja rakennuksista. Erittäin radikaaleilla säästötoimenpiteillä voidaan materiaalikohtaisia päästöjä vähentää siedettävälle tasolle, mikä olisi noin kolmannes nykytilanteesta. Tämä edellyttää uudenlaista kiertotalous- ja elinkaariajattelua, mikä voi Kuittisen mukaan olla suomalaisille suuri mahdollisuus.

Rakentamisella voi myös olla myönteisiä ilmasto- ja ympäristövaikutuksia, eli ns. kädenjälki. Esimerkkeinä on mm. hiilen pitkäaikainen varastointi puurunkoon, sementtipohjaisten tuotteiden dekarbonisaatio sekä kierrätysmateriaalien käyttö, muistuttaa Kuittinen.

Betoniteollisuuden Jussi Mattila nosti kestävän rakentamisen lähtökohdaksi tasapainon ympäristön, sosiaalisten tekijöiden ja talouden kesken sekä pohti rakennusten käyttöikämitoitusta. Perustaloista, joille mitoitetaan 50 vuoden käyttöikä, on 50 vuoden kuluttua elinkaarensa päässä 5 % ja 150 vuoden päästä puolet. Esimerkkinä tästä on Suomen suurin lähiö Tampereen Hervanta, jonka vanhimmat talot tulevat 50-vuoden ikään, eikä purkaminen ole näköpiirissä.

Mattilan mukaan rakennusmateriaaleja käytetään Suomessa poikkeuksellisen tasapuolisesti, vaikka puun osuus onkin hieman pienentynyt pientalorakentamisen vähentyessä. Maailmalla tilanne on hieman toinen. "Rakentamisen volyymi on valtava. Esimerkiksi Kiinassa rakennetaan Suomen koko rakennuskannan verran joka kuukausi, jolloin betonista rakentaminen korostuu."

Hybridirakentamisen edistäminen vaatii tuotteiden perusominaisuuksien tuntemusta. Mattila suosittaakin välttämään materiaaleja, joiden kierrätys on vaikeaa sekä pitämään ratkaisut yksinkertaisina. Esimerkiksi talotekniikan upottaminen runkorakenteisiin vaikeuttaa sekä korjaamista että materiaalien kierrättämistä.

Teknologiateollisuuden Kimmo Järvinen korosti muuntojoustavuutta sekä mikään yksittäinen materiaali ei ole itsesään toista parempi, vaan käyttökohde ratkaisee. Rakentamisen toimijoita ja materiaaleja on paljon ja kokonaisuuden hallinta on haastavaa. "Tutkimuksissa ollaan havaittu perinteiden ohjaavan rakentamisen valintoja. Suomen vahvuus on tasapaino rakennusmateriaalien käytössä ja kaupungistumisen haasteeseen vastataan kaikkien rakennusmateriaalien avulla", kertoi Järvinen.

Puuinfon Mikko Viljakaisen mukaan maailmanlaajuinen kaupungistumisen nykyvauhti edellyttää yhden asunnon rakentamista joka sekunti vuoteen 2050 asti ja uhkana on pula tekijöistä. Tuotantovajeeseen voidaan vastata teollisella rakentamisella, mikä edellyttää eri materiaalien yhdistelyä. Esimerkkeinä Viljakainen mainitsi betonin edut mastojäykistyksessä ja askeläänieristyksessä, teräksen voimaliitoksissa ja puun keveydessä sekä hiilineutraaliutta haettaessa.

Viljakainen nosti esille myös toisen tyyppisen hybridirakentamisen, eli eri toimintojen yhdistämisen samaan rakennukseen. Esimerkissä alimpana olisi aula ja kokoontumispalvelut, niiden päällä toimistot, keskellä hotelli ja ylimpänä asunnot.

"Materiaali- ja teollisuuslähtöisen kehityksen sijaan haluaisin suunnittelijavetoista kehitystä, jolloin laatutietoisuus ja kokonaiskustannusten hallinta voitaisiin saada paremmin. Esimerkiksi Itävallassa tuotetaan korkeaa laatua puolella Suomen kustannuksista", linjasi Viljakainen.

Liverpoolin yliopiston emeritusprofessori Arto Kiviniemi valaisi laajasti Matti Kuittisenkin mainitsemia tietomallintamisen mahdollisuuksia. Tietomallinnusta on kehitetty jo vuosikymmeniä ja Suomi on ollut yksi edelläkävijämaista. Toisaalta rakennusten käytönaikaisen elinkaaren hallinnassa ei tietomalleja ole vieläkään otettu kunnolla käyttöön. "Ongelmana on rakennusprosessikeskeisyys emmekä usein vielä tiedä, mitä tietoa haluamme malleista", Kiviniemi toteaa.

Tietomallinnuksen ja kestävyyden yhteys on simuloinnissa. Tietomallipohjaisia simulointeja tulee kehittää niin, että kaikki yhteiskunnan eri mallitasot saadaan toimimaan yhteen. Tuotetoimittaja on saatava standardoimaan tuotteitaan, jotta niitä voisi käyttää simulointimalleissa. Kiviniemi nosti myös esille varhaisten suunnitteluratkaisujen optimoinnin simuloinneilla, jolloin on suuri mahdollisuus pienentää hiilijalanjälkeä ja elinkaarikustannuksia.

Kiviniemi nostaa esille myös kriittisiä kysymyksiä. Käytetäänkö mallinnus- ja simulointityökaluja tehokkaasti ja oikein, onko asiakas halukas tekemään hankintapäätökset muuten kuin hinnan perusteella, ja toimivatko rakennukset kuten ne on suunniteltu.

"Ympäristölainsäädännön on ohjattava kohti kestävämpiä valintoja, muuten hankintapäätökset tehdään hinnan pohjalta", linjaa Kiviniemi, ja jatkaa kritiikkiään: "Yhdysvalloissa on myös havaittu joidenkin ympäristösertifioitujen rakennusten kuluttavan enemmän energiaa kuin tavanomaisten rakennusten."

Päivän päätti paneelikeskustelu teollisuuden ja koulutuksen edustajien kesken. Keskustelussa nousivat esille yhteinen rakentamisen kehittämistahto ja tarve sekä koulutuksen ja osaamisen lisäämistarve. Kaikkien yhteinen näkemys oli, että kansallista lainsäädäntöä tarvitaan ja se on valmisteltava tasapuolisesti kaikkien osapuolten kesken parhaan kompromissin saavuttamiseksi. Positiivisten ympäristövaikutusten huomioimiseksi panelistit kaipasivat laskentamalleihin mukaan myös Kuittisen mainitsemaa hiilikädenjälkeä.

”Pyrimme kehittämään teollisesta puurakentamisesta sekä kestävästä vähähiilisestä rakentamisesta yleisemminkin uuden elinvoiman tukijalan Xamkin toiminta-alueelle Kaakkois-Suomeen”, sanoo tutkimusjohtaja Lasse Pulkkinen Xamkista. Xamk on vahva kestävän rakentamisen TKI-toimija Kaakkois-Suomessa. Esimerkiksi puurakentamiseen liittyviä kehittämistoimenpiteitä on käynnissä yli 2 milj. euron arvosta.

”RAKES- hanke järjestää jatkossakin kestävän rakentamiseen liittyviä koulutuksia ja seminaareja.  Seuraavaksi tulossa on 22.5. Savonlinnaan hiilijalanjäljen mallinnuksen koulutus.  Koulutuskalenteri sekä jo 25.3. olleen Hybridirakentamisen seminaarin esitykset ja nauhoite löytyvät www.xamk.fi/rakes”, sanoo RAKES projektipäällikkö Anti Rohumaa

Lisätietoja

  • Kimmo Anttonen
  • Itä-Suomen aluepäällikkö
  • kimmo.anttonen(@)rakennusteollisuus.fi

  • puh. 050 449 3479, 09 1299 437