| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Talonrakentamisen näkymät ovat yhä hyvät Itä-Suomessa

Talonrakentamisen suhdannenäkymät ovat pysyneet alkuvuodesta hyvinä Itä-Suomessa eikä niiden odoteta heikkenevän olennaisesti ainakaan tänä vuonna.

– Kasvuvauhti voi tasaantua seuraavina vuosina johtuen pääasiassa Kuopion ja Joensuun normaalia korkeammasta asuntorakentamisesta. Se ei välttämättä voi jatkua samanlaisena ylituotantoriskin vuoksi, arvioi Talonrakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen Joensuussa 20.3. pidetyssä alkuvuoden suhdannebarometrin tiedotustilaisuudessa. 

Barometrin mukaan Itä-Suomen rakennuttajat ja hanketilaajat, talonrakennusurakoitsijat ja rakennustuoteteollisuus näkevät suhdanteet yksimielisesti hyvinä. Kaikki uskovat rakennushankkeiden kokonaismäärän lisääntyvän loppuvuotta kohti. Asuntorakentamisen arvellaan yhä kasvavan ja nyt myös liike- sekä toimitilarakentamisen kääntyvän nousuun tai pysyvän vähintään ennallaan. Korjausrakentamisen arvioidaan jatkavan tasaista kasvua suuresta korjausvelasta johtuen julkisella ja yksityisellä sektorilla. 

Rakentamisen kannattavuus on pysymässä Itä-Suomessa ennallaan tai hieman paranevan melko tiukasta kilpailutilanteesta huolimatta. Varsinkin Kuopion seudulla se on kiristynyt muualta tulleiden rakentajien myötä. Kasvun pullonkauloina on pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Tuotantopanosten hintojen arvioidaan nousevan. Joidenkin materiaalien kuten rakennuselementtien toimitusajoissa on viiveitä. Lisäksi tilaajat sekä rakennuttajat arvostelevat tontti- ja tilapulaa eli liian hidasta kaavoitusta. 

Joensuun seudun suurimman julkisen rakennuttajan, Joensuun Elli Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen kertoo, että tänä vuonna Joensuuhun rakennetaan 250 uutta opiskelija-asuntoa ja ensi vuonna 300 johtuen Itä-Suomen yliopiston opettajakoulutuksen siirrosta Savonlinnasta Joensuuhun. Myös peruskorjaus jatkuu normaaliin tapaan, pääosin yhtiön omalla remonttihenkilöstöllä. 

– Olemme saaneet uudishankkeisiimme tarjouksia riittävästi ja järkevillä hinnoilla paikallisilta rakentajilta. Alueelta on vetäytynyt muutama suuri valtakunnallinen konserni, mutta paikalliset yritykset pystyvät suurempiin ja kokonaisvastuullisempiin urakoihin. Rakentamisen laatu on pysynyt korkeana. Siihen on osaavilla valvojilla ja terveellä kilpailulla suuri merkitys, totesi Ojalainen. 

Lujatalo Oy:n Itä-Suomen aluejohtaja Heikki Jalkasen mukaan talonrakennusalan suhdanteet ovat tänä vuotena hyviä, mutta huippu alkaa olla saavutettu. – Kuopioon rakennetaan tänä vuonna 1 600 asuntoa ja ensi vuonna ehkä reilu tuhat. Normaalimäärä on ollut 800-900 asuntoa. Joensuussa ja Kuopiossa on rakennettu niin paljon pitkän ajan keskiarvolukuja enemmän asuntoja, ettei sama tahti voi jatkua vuosia ilman väestömäärän merkittävää kasvua. Markkinat eivät vedä pitkään tällaista uudistuotantoa, kun vanhoja asuntojakin on markkinoilla esimerkiksi Kuopiossa reilusti yli tuhat. 

Jalkanen uskoo korjausrakentamisen tasaiseen kasvuun. Hänen mukaansa sitä vauhdittaisi valtion korjausavustus esimerkiksi 10 prosentilla, koska saneeraustarvetta on lisääntyvästi asumisterveyden ja -viihtyvyyden lisäämiseksi. 

– Uudet elinkaari- ja allianssiurakkamallit yleistyvät uudistuotannossa sitä mukaa, kun niistä saadaan hyviä kokemuksia. Toimitilarakentamisen näkymät ovat varsin tasaiset. Sairaala- ja koulurakentaminen pitävät sitä yllä julkisella sektorilla. Hoivatilarakentaminen voi vilkastua entisestään sote-uudistuksen myötä. Yritysten investointi toimitiloihin on vielä aika vaisua, selvitti Jalkanen. 

Hänen mukaansa työvoimapula kokeneista työnjohtajista ja erikoisammattilaisista kuten raudoittajista ja kirvesmiehistä on ongelma. – Toivottavasti nuoria hakeutuisi enemmän rakennusalalle. Työvoimaa voisi tulla muistakin ammateista, koska tällä alalla palkkataso on erittäin hyvä. Myös työskentelyolot, työvälineet ja työturvallisuus ovat kehittyneet huomattavasti. Toinen kapeikko on elementtien ja muun muassa ikkunoiden pidentyneet toimitusajat jopa 4-6 kuukauteen. Pahimmillaan ne uhkaavat viivyttää muutenkin kireitä rakennusaikatauluja. 

Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Hämäläinen kertoo, että Joensuun seudun talonrakentamisen suhdanteet näyttävät hyviltä ainakin ensi kevääseen. – Joensuun Ellin opiskelija-asuntotuotanto pitää rakentamisvolyymiä tavallista korkeammalla, mutta en usko romahdukseen sen tasaannuttuakaan ensi vuoden jälkeen. Joensuussa ja ympäristökunnissa Liperissä, Tohmajärvellä sekä Kontiolahdella on merkittäviä koulukeskushankkeita vireillä. Teollisuusrakentamistakin on viriämässä hiljaiselon jälkeen. 

Kuopion ja Turun seudulla peruskorjauksia urakoivan Kumoni Oy:n toimitusjohtaja-yrittäjä Pasi Pitkäsen mielestä näkymät ovat hyvät tälle ja ensi vuosille, koska työsarkaa riittää kasvavasti. 

– Peruskorjaus on edelleen asunto-osakeyhtiövetoista. Julkisen sektorin eli kaupunkien, kuntayhtymien ja valtion soisi käynnistävän enemmän korjaushankkeita, koska niille on tarvetta. Kasvun jarruna on työvoimapula. Se vaivaa alihankkijoitakin eli mm. LVIS-alaa. Kilpailu on kireää eikä se ainakaan vähene, jos uudisrakentaminen alkaa tasaantua. Se tuo kapasiteettia peruskorjauspuolelle kuten kävi aiemmin talonrakentamisen hiljaisina aikoina, toteaa Pitkänen. 

Rakennustuoteteollisuutta edustavan Lakan Betoni Oy:n toimitusjohtaja Pertti Halonen pitää suhdannetta ja tilauskantoja jopa tämän vuosikymmenen parhaina. – Yhtä hyvä kysyntätilanne oli ennen lamaa vuosina 2006-2007. Uskon suhdanteiden jatkuvan ainakin ensi vuoteen vahvana vilkkaan asuntorakentamisen myötä. Toki vilkkaus painottuu Itä-Suomessa vahvasti Kuopioon ja Joensuuhun sekä muualla maassa Etelä-Suomeen, erityisesti pääkaupunkiseudulle. 

– Olemme lisänneet elementtituotantoamme tyydyttämään kasvanutta kysyntää niin, että toimitusajat eivät venyisi kohtuuttomiksi. Nyt ne ovat tyypillisimmissä rakennuselementeissä kolme-neljä kuukautta. Isompia tuotantokapeikkoja ei ole. Huomionarvoista on, että vaikka asuntotuotannon määrä on kasvanut, eivät asuinneliöt ja -kuutiot ole nousseet samassa tahdissa asuntokoon pienentyessä radikaalisti, kymmenessä vuodessa 130:stä 70-80 m2:iin. Sen vuoksi rakennusmateriaalien kysyntä ei ole lisääntynyt asuntomäärän tahdissa, toteaa Halonen. 

Itä-Suomen rakennusmarkkinoiden arvo oli viime vuonna noin 2,5 miljardia euroa eli vajaat kahdeksan prosenttia koko maasta. Osuus vastaa Itä-Suomen asukaslukua Suomen väestöstä. Talonrakennustöitä käynnistyi Itä-Suomessa viime vuonna 3,1 milj. kuutiometriä eli edellisvuoden verran. Rakennusluvat laskivat kymmenkunta prosenttia mutta olivat vielä 3,3 milj. m3. Positiivisinta kehitys oli kerros- ja rivitaloluvissa. Asuinrakennusten luvat pysyivät kasvussa, mutta toimitilarakentamisessa ne vähenivät. 

Viime vuonna aloitettiin 2 700 asunnon rakentaminen, mikä on edellisvuoden tasoa. Asuntotyypeittäin määrät pysyivät lähes ennallaan. Toimitilarakentamisessa oli suurinta pudotus julkisissa palvelurakennuksissa, jopa 37 prosenttia. Sen sijaan teollisuus- ja varastorakentamisen aloitukset lisääntyivät 78 prosenttia liike- ja toimistorakentamisen päästyä lievään kasvuun. Rakentaminen työllisti keskimäärin 15 425 henkilöä, mikä on 11 prosenttia edellisvuotta enemmän.

 Kasvu hidastumassa koko maassa 

Koko maassa rakennusinvestointien kasvu oli viime vuonna 4,6 prosenttia eli hieman Itä-Suomea vahvempaa. Asuntoja alettiin rakentaa Suomessa lähes 46 000 eli 23 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tänä ja ensi vuonna määrän odotetaan supistuvan muutamilla tuhansilla vuodessa. Samalla rakentamisen kokonaiskasvun arvioidaan pysähtyvän, kun tänä vuonna sen arvio on vielä kaksi prosenttia. 

Rakentamisen kasvu keskittyy hyvin vahvasti pääkaupunkiseudulle sekä muun Suomen suurimmille kaupunkiseuduille. Asuntorakentaminen painottuu vahvasti vapaarahoitteisiin, usein asuntorahastojen tuottamiin vuokra-asuntoihin eli pieniin kerrostalohuoneistoihin. Korjausrakentaminen jatkaa kasvuaan. Koko maassa on pulaa rakennusalan ammattitaitoisesta työvoimasta, erityisesti erikoisammattilaisista, vaikka alan palkkataso on selkeästi parempi verrattuna vastaavaa tai korkeampaakin koulutusta vaativiin ammattiryhmiin. 

Itä-Suomen suhdannetilaisuuden aineisto

Lisätietoja: Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen, p. 050 449 3479, email: kimmo.anttonen@rakennusteollisuus.fi