| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Suomen liikennepolitiikka on väännetty uudelle raiteelle

”Selvä osoitus Suomen uudesta, pitkäjänteisestä liikennepolitiikasta. Tällaista ei ole ennen nähty”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell kommentoi Liikenne- ja viestintäministeriön tänään antamaa asetusta pääväylistä ja niiden palvelutasosta.

Liikenne- ja viestintäministeriö antoi tänään uuden, tammikuussa voimaan tulevan asetuksen pääväylistä. Suomen tavoitteet runkoverkon osalta on tämän myötä selkeästi kirjattu.

”Saimme pitkään odotetun ja keskeisen työkalun liikennepolitiikan ohjaukseen ja liikenteen suunnitteluun. Tämä mahdollistaa pitkäjänteisyyden pääväylien ylläpidossa ja kehittämisessä, tukee yhteistä sitoutumista ja tekee mahdolliseksi katsoa kauas. Esimerkiksi yritysten on turvallista suunnitella sijoittumista ja investointeja pääväylien varrelle”, Randell sanoo.

”Lausuntokierroksen jälkeen tehdyt muutoksetkin ovat perusteltuja. Runkoverkko on riittävän kattava elinkeinoelämän kuljetusten ja pitkämatkalaisten kannalta, mutta ei liian laaja esimerkiksi ylläpidon kannalta. Onnistunut ratkaisu lyhyellä, mutta ennen kaikkea pitkällä aikavälillä.”

Seuraavaksi on varmistettava rahat

RT:n infratoimialan johtaja Paavo Syrjö muistuttaa, että asetuksen tultua voimaan seuraava askel on liikenteen riittävän rahoitustason varmistaminen. Tarvitaan pitkäjänteiset linjaukset kehittämisinvestoinneista, niiden tehokkaista toteutusmalleista ja rahoituksesta, mutta myös perusväylänpidosta.

”Investointien ja perusväylänpidon vuotuisen rahoitustason tulee olla vähintään yksi prosentti bkt:sta, mikä tarkoittaa tällä hetkellä noin 2,3 miljardia euron liikennerahoitusta.”

Säilytetään kunnianhimo jatkossakin

Jatkokehittämisessä Rakennusteollisuus RT ottaisi kunnianhimoiseksi tavoitteeksi runkoverkon kaksiraiteisuuden ja nelikaistaisuuden. ”Maanteille suunniteltu nopeusrajoitus on nyt pääosin 80 km/h, kun se voisi hyvin olla 100 km/h hieman tavoitetasoa kiristämällä”, Syrjö mainitsee.

”Vastaavasti kaksiraiteisuus toisi kasvukeskukset ja maakuntien keskukset ajallisesti lähemmäs etelän kasvukolmiota, mikä avaisi Suomelle uudenlaiset kehitysnäkymät kaupungistumisen ja työvoiman liikkuvuuden näkökulmasta, poistaisi alueiden vastakkainasettelua ja vähentäisi merkittävästi liikenteen päästöjä. Koko Suomi hyötyisi”, Randell jatkaa.

LISÄTIEDOT:
Aleksi Randell, puh. 09 1299 201, etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi
Paavo Syrjö, puh. 040 560 1803, etunimi.sukunimi@infra.fi

LVM:n oma tiedote aiheesta löytyy täältä