| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Jäsenkysely osoitti, että toiminnan eettisyyteen kiinnitetään huomiota

Rakennusteollisuus RT:n tammikuussa toteuttaman kyselyn mukaan lähes kolme neljästä kokee toiminnan eettisyyden vaikuttavan sitoutumiseen työnantajaan. Lähes 90 prosenttia ei haluaisi mennä töihin sellaiseen yritykseen, jonka toimintatavat eivät maineen perusteella ole aivan puhtoiset. Vain muutama prosentti ilmoitti, ettei työnantajan eettisyydellä ole suurta merkitystä.

Kyselyyn osallistuneissa RT:n jäsenyrityksissä valtaosassa oli määritetty eettinen ohjeisto tai vastaavat periaatteet. Melkein yhdeksän vastaajaa kymmenestä oli myös sitä mieltä, että omassa organisaatiossa kiinnitetään huomiota eettisiin kysymyksiin ja ohjataan henkilöstöä oikeanlaiseen toimintaan. Lähes 80 prosenttia ei uskonut, että omassa organisaatiossa katsottaisiin läpi sormien eettisiä rikkeitä tai epäasiallista toimintaa.

Projekteissa esiintyvistä epäeettisistä ilmiöistä korostui pyrkimys sälyttää urakoitsijalle tai toimittajalle ylimääräisä tehtäviä tai vastuita. Vajaa kolmannes vastaajista piti alihintaisia tarjouksia ja katteen hakemista lisätöiden kautta harvinaisena ja yhtä moni ilmoitti sitä esiintyvän silloin tällöin. Asiakkaan vaatimuksia henkilökohtaisista eduista tulee harvakseltaan vastaan ja sopimuskumppaneiden ehdotuksiin laittomilta tai epäilyttäviltä vaikuttaviin järjestelyihin törmätään hyvin harvoin.

"Jotkut koittavat käyttää valtaa väärin"

Avoimilla kysymyksillä selvitettiin sitä, minkä tyyppisiä epäkohtia vastaajat olivat kohdanneet työssään eri tahojen kanssa: omassa organisaatiossa, suhteessa asiakkaisiin tai muihin sopimuskumppaneihin tai kunnan virkamiesten ja muiden viranomaisten kanssa. Vastauksissa nousivat esiin muun muassa tavaroiden hankkiminen omaan käyttöön firman piikkiin, epäasiallinen käytös esimerkiksi ulkomaalaisia työtovereita kohtaan, erilaiset kestitykseen ja matkoihin liittyvät epäselvyydet, tahallinen lisälaskutus ja sopimuskumppaneiden kyykyttäminen. Mainintoja tuli myös petoksista, lahjonnasta ja hyvä veli -verkostoista.

Reilut 70 prosenttia kertoi organisaatiossaan kiinnitettävään paljon huomiota yhteistyökumppanien eettisyyteen ja vastuullisuuteen. Tulosten perusteella näyttääkin siltä, että rakennusalalla on tunnistettu, millaista toimintaa yrityksiltä nykyisin odotetaan ja mitä pidetään hyväksyttävänä. Toisaalta tämäntyyppisissä kyselyissä vastaukset saattavat antaa todellisuutta kaunistellumman kuvan, koska ihmiset ovat taipuvaisia vastaamaan sen mukaan, mitä he arvelevat pidettävän sopivana.

Lähes 95 prosenttia vastaajista esimerkiksi ilmoitti puuttuvansa aina epäeettiseen toimintaan, kun tunnistaa sellaisen. Suurin osa oli myös sitä mieltä, että on helppo ottaa puheeksi eettisiä kysymyksiä. Kuitenkin RT:n hallintojen yhteisessä Rakentajapäivässä 14. helmikuuta käydyissä ryhmäkeskusteluissa todettiin ongelmalliseksi, että puuttumisen kynnys koetaan korkeaksi. Syyksi arveltiin ”rakennusalalla tai Suomessa tai miesten kesken vallitsevaa kulttuuria”, johon ei perinteisesti ole kuulunut sekaantuminen toisen tekemisiin.

"Hyvä että asiaan puututaan"

Moni kommentoi kyselyn olevan tarpeellinen ja piti hyvänä, että eettistä toimintakulttuuria on lähdetty kehittämään toimialatasolla. Vastauksia tullaan hyödyntämään eettisiä periaatteita koskevassa RT:n viestinnässä ja koulutuksessa. RT:n jäsenuutiskirjeissä pureudutaan maaliskuusta alkaen kussakin kirjeessä yhteen eettiseen periaatteeseen kerrallaan.

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 166 henkilöä. Valtaosa vastaajista oli toimitusjohtajia tai muuta ylintä johtoa. Vastaajat edustivat eri toimialoilla toimivia ja eri kokoisia jäsenyrityksiä. Eniten vastauksia tuli pienistä ja keskisuurista yrityksistä.

Lainausmerkeissä olevat väliotsikot on poimittu avoimesta palautteesta.

Lisätietoja

  • Merja Vuoripuro
  • Viestintäjohtaja
  • merja.vuoripuro(@)
    rakennusteollisuus.fi

  • puh. 040 587 2642, 09 12991 (vaihde)