| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Selvitys: Suomen liikenneinfran kehittämisessä piilee merkittäviä talouden kasvumahdollisuuksia

Matkaketjujen nopeuttamisessa ja liikenneyhteyksien parantamisessa piilee Suomessa paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia, kertoo tuore infraselvitys. Hyödyntämällä paremmin liikenneinfrassa olevan kehittämispotentiaalin Suomi siivittäisi selvityksen mukaan viennin vauhtiin, vahvistaisi kasvuvyöhykkeitään, houkuttelisi kansainvälisiä yrityksiä ja matkailijoita sekä toimisi parhaassa tapauksessa kansainvälisten toimitusketjujen alustana.

”Vaikka muut Pohjoismaat ovat luonnostaan lähempänä Keski-Eurooppaa kuin Suomi, ne panostavat jatkuvasti meitä enemmän saavutettavuutensa parantamiseen. Niillä on pitkän aikavälin infraohjelmat, ja ne kehittävät voimakkaasti liikenneinfraa mahdollistaen ihmisten ja tavaroiden nopean ja varman liikkuvuuden. Saavutettavuus on nähty naapureissa kilpailutekijäksi, ja niin tulisi tehdä myös Suomessa” johtaja Jorma Mäntynen WSP Finlandista linjaa. 

Myös Suomessa kilpailukyky lähtisi nousukiitoon liikenneinfraa kehittämällä, kertoo WSP Finlandin vaikuttajajärjestöjen ja Liikenneviraston toimeksiannosta tekemä tuore selvitys. Selvitystyötä johtanut professori Mäntynen aloittaisi kehittämisen muusta Pohjolasta mallia ottaen. Nyt Suomi on pahasti jäljessä Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa. 

Matka- ja kuljetusketjut kuntoon pala palalta

Liikenteen infrastruktuuri tulevaisuuden mahdollistajana -selvitys listaa useita rataosuuksia, joiden parantaminen poistaisi talouden tulppia. Esimerkiksi suuren kapasiteetin ratayhteys olisi perusteltu koko välille Helsinki–Oulu, joka on yksi vahvimpia henkilö- ja tavaraliikenteen yhteysvälejä. Jatkamalla nykyistä Helsinki–Tampere-kasvukäytävää Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolan suuntaan laajennettaisiin työssäkäyntialueita. 

”Jos Ruotsissa jo kaavailtu suurnopeusjuna tulisi käyttöön Suomessa, juna veisi Helsingistä Tampereelle tunnissa, Kokkolaan 2,5 tunnissa ja Ouluun 3,5 tunnista. Myös tunnin juna Turkuun tulisi tarpeeseen. Yhtenäiset työssäkäyntialueet vetävät yrityksiä, teollisuutta ja asuntorakentamista”, WSP:n Mäntynen selventää. 

Tulpat pois myös tieliikenteestä

Suomen tuotantorakenne on monipuolinen ja sijoittuu laajasti eri puolille maata. Eri teollisuuden alat käyttävät liikenneverkkoa kattavasti, jolloin myös tieverkon rooli korostuu. Hyvä esimerkki tärkeästä ketjun osasta on Valtatie 4 Jyväskylästä pohjoiseen. Tieosuus palvelee useita teollisuuden aloja sekä elintarvikekuljetuksia kasvukeskuksiin. 

”Jos yhteysväli ei toimi, kuljetukset hidastuvat, kallistuvat ja tuottavat enemmän päästöjä. Vastaavien yksittäisten, tärkeiden tieosuuksien tunnistaminen ja kuntoon paneminen on elintärkeää, jos aiomme olla osa kansainvälistä kauppaa ja kasvu-urilla myös lähivuosikymmeninä”, INFRA ry:n johtaja ja selvityshankkeen ohjausryhmää vetänyt Heikki Jämsä muistuttaa. 

”Useilla toimialoilla on nykyistä isompi markkinapotentiaali vuonna 2030. Fyysisen kuljettamisen ja infrastruktuurin tarve ei katoa. Matkaketjujen sujuvoittamiseksi voidaan tehdä paljon jopa 13 vuodessa, mutta päätöksillä on jo kiire”, Jämsä jatkaa. 

Suomen kattava ja hyväkuntoinen lentokenttäverkkokin kätkee käyttämättömiä mahdollisuuksia. Kansainvälisen yrityksen Suomeen sijoittumista tukisi, jos kansainvälisiä lentoyhteyksiä olisi enintään tunnin etäisyydellä. Lentoasemien nykyistä tehokkaampi käyttö kasvattaisi myös ulkomaisten matkailijoiden rahavirtaa, joka on nyt neljän miljardin euron luokkaa. 

Selvityksen taustat

Infraselvityksen tilasivat WSP Finlandilta INFRA ry, Rakennusteollisuus RT, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntaliitto, Liikennevirasto, Metsäteollisuus, SAK, STTK ja MTK. Työ perustuu kirjallisuuteen, tilastomateriaaliin, asiantuntijahaastatteluihin ja työpajoihin. 

Nyt valmistunut selvitys on jatkoa VTT:n ja TAMK:in Liikenneinfrastruktuuri 2040 -hankkeelle, jossa luotiin neljä vaihtoehtoista skenaariota liikenneinfran kehittämiselle ja tarkasteltiin, millaiseen Suomeen ne johtaisivat. WSP:n selvitys tutkii lyhyemmällä aikajänteellä ja konkreettisemmin, miten maan tulevaa kehitystä voidaan vahvistaa liikenneinfralla. 


Raportti: Liikenteen infrastruktuuri tulevaisuuden mahdollistajana
Tutustu molempiin selvityksiin: www.infra.fi
Jaa somessa: #inframahdollistaa #liikenneinfra2040

 

LISÄTIEDOT

Jorma Mäntynen, WSP Finland, 0207 864 388, jorma.mantynen@wspgroup.fi  
Heikki Jämsä, INFRA ry, puh. 050 587 2911, heikki.jamsa@infra.fi 

 

Keskeisten teollisuuden alojen infratarpeita Suomessa

World Economic Forumin (WEF) mukaan infrastruktuuri on kilpailukyvyn 12 peruspilarista toiseksi tärkein. Suomi on pudonnut WEF:n 140 maan kilpailukykyvertailussa infran osalta 20 parhaan kahinoista sijalle 25. Mihin keskittyen sijoitus paranisi teollisuuden kannalta?

Teknologiateollisuuden tuotannon bruttoarvo on 67 mrd € ja tavaraviennin arvo 22 mrd €. Ala työllistää 12 % Suomen työllisistä. Teknologiateollisuus käyttää laajasti koko tieverkkoa ja useita ratayhteyksiä sekä satamia. Alan kansainvälisten yritysten toimipisteet sijaitsevat yleensä enintään tunnin säteellä kansainvälisestä lentoasemasta. Matkaketjujen sujuvuus sekä työvoiman ja osaamisen liikkuvuus ovat avaintekijöitä. Kaupunkien välisten nopeiden junayhteyksien sekä kaupunkiseutujen sujuvan joukkoliikenteen tärkeys korostuvat.

Metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo on 20,6 mrd € ja viennin arvo 11,6 mrd €. Tuotannosta 90 % menee vientiin. Tuotantolaitoksiin kulkee 60 milj. kuutiota kotimaista raakapuuta vuodessa. Käytössä on koko tieverkko, useita ratayhteyksiä ja yli 20 satamaa. Tavarasta 20 % kulkee rautateitse, loput lähinnä maanteitse. Alan tiekuljetusvirrat ovat Suomen suurimmat. Koska raaka-aineet ovat ympäri Suomea, alemman tieverkon ja yksityisteiden on oltava kunnossa. 76-tonniset rekat tarvitsevat HCT-käytäviä, jotka ovat Suomessa kokeiluasteella.

Kemianteollisuuden tuotannon bruttoarvo on 17, tavaraviennin 10,1 mrd €. Kuljetuksista valtaosa on tiekuljetuksia, mutta rautatiekuljetukset ovat osa tuotantoprosessia. Myös satamilla on suuri merkitys. Suomella on Euroopan suurimmat ja maailman neljänneksi suurimmat biomassavarannot. Ne sijaitsevat ympäri Suomea, joten alemman tieverkon rooli korostuu.

Elintarviketeollisuuden tarpeet keskittyvät muutamille yhteysväleille, erityisesti valtateille 3 ja 19 sekä 4 ja 9. Olennaista on kuljetusten nopeus. 76-tonniset rekat yleistyvät ja vaativat parempaa tieinfraa pääväylillä.

Maataloustuotannon tarpeissa korostuvat yhteydet Etelä-Pohjanmaalta Savoon ulottuvalla

vyöhykkeellä sekä Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Kanta-Hämeessä. Kulutus keskittyy muutamille kaupunkiseuduille tarkoittaen suurta kuljetustarvetta tieverkolla.