| Talonrakennusteollisuus ry | Itä-Suomi

Maakuntakeskusten rakennushankkeet yhä vetureina - talonrakentamisen suhdanteet pysyvät hyvinä Itä-Suomessa

Alkuvuoden toteutumat ja lähitulevaisuuden näkymät talonrakennuksessa ovat pysyneet Itä-Suomessa hyvinä syksyä kohti. Niin rakentajat kuin rakennuttajat ja urakoiden tilaajatkin pitävät Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin alkusyksyn barometrikyselyn perusteella suhdannetilannetta hyvänä. He arvioivat hankemäärän kasvan erityisesti vahvan ja vakaan kerrostalorakentamisen ansiosta. Kuopion ja Joensuun seudut sekä osittain myös Mikkeli ovat kasvun vetureina ainakin yhtä selvästi kuin edellisvuosina.

Rakentamisen kannattavuus pysyy suhdannekyselyn mukaan ennallaan ellei kasva ensi vuoden alkupuolella. Myös korjausrakentaminen on aiheellisesti kasvussa. Itä-Suomessa on miljardien eurojen peruskorjausvelka julkisen sektorin, yksityistalouksien ja asuntoyhtiöiden kiinteistöissä.

 Tärkeimpinä toimintaan vaikuttavina tekijöinä rakentajat pitävät urakkahintojen laskua uusien toimijoiden aiheuttaman kiristyneen kilpailun vuoksi sekä tuotannon panoshintojen nousua. Myös eräiden rakennustuotteiden kuten elementtien toimitusajat ovat venyneet. Se on aiheuttanut jopa perinteisen paikalla valun lisääntymistä rakennustyömailla. Tilaajat nostavat kriittisyystekijöiksi ympäristöasiat sekä yhteistyön hanketoimijoiden kanssa.

Tämän vuoden toisen neljänneksen aikana Itä-Suomessa aloitettiin talonrakennustöitä 3,3 milj. m3 eli 18 prosenttia viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa enemmän. Asuntohuoneistojen aloitusmäärä kasvoi jopa reilut 30 prosenttia yltäen 2 800 asuntoon. Kerrostalohuoneistojen aloitusmäärä nousi peräti liki 50 prosenttia. Muiden rakennustenkin aloitukset kehittyivät suotuisasti mutta maltillisemmin. Näin suuri kasvu ennakoi koko vuoden rakentamisvolyymin merkittävää lisäystä etenkin, kun myös rakennuslupien määrä kasvoi. Itä-Suomen rakentamisen arvo oli viime vuonna noin 2,5 miljardia euroa eli 8 prosenttia koko maasta. Rakentaminen työllisti lähes 15 000 henkilöä.

Rakennusteollisuus ry arvioi rakentamisen kokonaismäärän kasvavan koko maassa tänä vuonna neljä prosenttia ja kasvun hidastuvan ensi vuonna kahteen prosenttiin. Tältä osin Itä-Suomen lukemat ovat maan keskiarvoa suotuisammat.

Lujatalo Oy:n aluejohtaja Heikki Jalkanen vahvistaa maakuntakeskuksiin keskittyneet positiiviset suhdannenäkymät. Hänen mukaansa ne ovat pysyneet suunnilleen viime kevään tasolla eikä ensi vuoden alkupuoliskolle ole odotettavissa merkittäviä muutoksia.

- Ehkä pientä tasaantumista voi tulla Joensuun korkeasuhdanteessa sen jälkeen kun kiivain opiskelija-asuntojen tuotanto rauhoittuu. Niin kauan kuin korkotaso on matala eivätkä pankit kiristä asuntolainoitusta, markkinat pysyvät aktiivisina ja uutta asuntotuotantoa tarvitaan väestön siirtyessä edelleen maakuntakeskuksiin.

- Asuntorahastot, kiinteistösijoittajat ja yksityishenkilötkin pitävät yllä vilkasta kysyntää kerrostalorakentamisessa Kuopiossa ja Joensuussa. Vanhojen asuntojen tarjonta on runsasta. Asuntomarkkinoilla on voimistuva kahtiajako arvon kehityksen ja myyntiaikojen osalta Itä- Suomessa. Se heijastuu korjausrakentamiseenkin. Korjausvelka on huolestuttavassa kasvussa. Julkinen rakentaminen on kohtalaista koulujen, hoiva- ja päiväkotien ja sairaalatilojen osalta. Suuri sote-uudistus voi vauhdittaa sitä lähivuosina, arvioi Jalkanen.

Lemminkäinen Oy:n Savo-Karjalan ja Keski-Suomen uusi aluejohtaja Ville Kettunen pitää Joensuun ja Kuopion asuinkerrostalotuotantoa vilkkaimpana pitkiin aikoihin eikä näe hiljenemisen merkkejä vuosikymmenen lopullekaan.

- Elinkaarirakentaminen on tuonut uutta vaihtoehtoa mm. koulurakentamiseen niin rahoituksen kuin kiinteistöhuollonkin osalta. Se saattaa nopeuttaa uudisrakentamis- tai peruskorjauspäätöksiä. Kuopiossa on jo seitsemäs elinkaarikoulu rakenteilla Karttulaan ja kuudes avautui syyslukukauden alussa Jynkkään.

Pohjois-Karjalan pk-rakentajilla on samansuuntaiset optimistiset näkemykset Joensuun vetovoimasta ja vahvasta kysynnästä ns. kovan rahan yksityiselle asuntotuotannolle sekä opiskelijaasunnoille. Rakennusliike SoiMu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Eero Mustonen arvioi, että terävin huippu on saavutettu, mutta suhdanteet jatkunevat tasaisen hyvinä asuntorakentamisen ansiosta.

- Vuosi 2019 on kysymysmerkki, mutta tuskin kovin dramaattisia käänteitä silloinkaan tapahtuu. Epävarmin ja selkiytymättömin on toimitilarakentamisen tilanne. Se ei ole lähtenyt vielä merkittävään nousuun, vaikka teollisuusinvestoinneissa on lupaavia merkkejä, sanoo Mustonen. Rakennustoimisto K Tervo Oy:n toimitusjohtaja Jussi Hämäläinen näkee myös korkeasuhdanteen tasaantuvan ensi vuonna Joensuun seudulla.

- Työkannat kuuluvat olevan rakentajilla hyvät eikä ensi vuosikaan näytä huolestuttavalta. Jatkuvuutta on kuitenkin toivottava vuosikymmenen loppuun opiskelija-asuntojen rakentamisboomin taittuessa.

Etelä-Savon näkymät ovat kaksijakoiset. Länsi-Savossa erityisesti Mikkelin seudulla on asuntotuotanto ollut kasvussa valtakunnallisten asuntomessujen ja uusien kerrostalotonttien myötä. Samoin Mikkelin keskussairaalan rakennustyömaat ovat tuoneet urakoita rakentajille ja korjaajille. Sen sijaan Itä-Savossa Savonlinnan seudulla on kaikenlainen rakentaminen hiljentynyt.

Rakennusliike Niilo Käyhkö Oy:n toimitusjohtaja Raimo Tynkkynen toteaa, ettei hurraata voi huutaa, mutta synkkyyteen ei onneksi tarvitse vajota.

- Pieniä urakoita löytyy, mutta isoja hankkeita ei ole vireillä. Peruskorjaukseen olisi suurta tarvetta niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla, mutta siinä on nyt odottava tunnelma. Toivottavasti tämä ei johda asuntojen laskukierteeseen.

JL-Rakentajat Oy:n toimitusjohtaja Matti Pätynen on optimistinen katsoessaan Mikkelin näkökulmasta rakentamismarkkinoita.

- Mikkelin seutu ei yllä rakentamisen aktiivisuudessa Kuopion ja Joensuun tasolle mutta kohenemista on tapahtunut. Uskon hyvän vireyden jatkuvan ensi vuonnakin. Toisaalta kilpailu on kiristynyt Itä-Suomessa uusien toimijoiden myötä. Se heijastuu hintatasoon ja kannattavuuteen. Kilpailua on myös ammattitaitoisista osaajista.

- Uudet urakkamallit kuten allianssi- ja elinkaarirakentaminen tuovat eloa markkinoille. Etelä- Savossa niitä ei vielä ole yhtä paljon kuin Kuopiossa ja Joensuussa. Nämä sinänsä hyvät urakkamuodot rajaavat käytännössä pk-yritykset monesti urakkakilpailuista ja vähentävät tilaajien saamia tarjouksia, toteaa Pätynen.

Korjausrakentamisessa uusia tuulia

Korjausrakentamiseen Kuopion, Jyväskylän ja Turun seuduilla keskittyvän Kumoni Oy:n toimitusjohtaja Pasi Pitkänen pitää näkymiä varsin hyvinä, vaikka kiristynyt kilpailu painaa urakkahintoja alaspäin.

- Osaavasta työvoimasta ja alihankkijoista on ajoittain pulaa. Korjausrakentamisessa on muutoksen tuulia uusien toimintatapojen sekä rahoitusratkaisujen myötä. Ne voivat aktivoida taloyhtiöitä ja kuntasektoria peruskorjaushankkeisiin aiempaa nopeammin.

- Meidän urakoitsijoiden on kehitettävä toimintaamme ja tehokkuutta koko ajan. Erikoistuminen erilaisiin korjaushankkeisiin voi lisääntyä. Tekemistä riittää kasvavasti 1960- ja 70-luvun asunto- ja toimitilakannan ikääntyessä peruskorjausvaiheeseen. Kuopion seudulla on kaupunkialueella hyvää korjaamisen kulttuuria. Kiinteistöjä ei päästetä rapistumaan toivottomaan kuntoon. Purku-urakat voivat lisääntyä, jos eduskunta hyväksyy lain, missä taloyhtiö voi määräenemmistöllä päättää kiinteistön myynnistä tai purkamisesta. Purku voi olla mahdollisuus kiinteistökehityshankkeeseen, jos tontti on hyvä ja kaava sallii lisärakentamisen, muistuttaa Pitkänen.

Rakennustuoteteollisuudella menee lujaa

Rakennustuoteteollisuuden loppuvuoden suhdannenäkymät ovat barometrikyselyn perusteella Itä- Suomessa valoisat, jopa erittäin hyvät. Hankemäärä on lisääntymässä viime vuodesta ja kannattavuus paranemassa. Optimismia tukee ensi vuodelle toimitilarakentamisen ja korjausrakentamisen kasvuarvio sekä etenkin asuinkerrostalotuotannon pysyminen vilkkaana. Tuotannon panoshinnat ovat nousussa kuten nousukaudelle tyypillistä on.

Lujabetoni Oy:n toimitusjohtaja Mikko Isotalo yhtyy positiivisiin suhdannearvioihin, mutta muistuttaa Itä-Suomen näkymien kaksijakoisuudesta. -Kerrostalotuotanto on yhä kiivasta maakuntien keskuskaupungeissa. Ne pitävät yllä vahvaa betonielementtien kysyntää. Näkymät ovat hyvät ainakin vuosikymmenen taitteeseen. Kerrostaloasumisesta on tullut nuorenkin väestön trendi.

- Sen sijaan betoniharkoissa kysyntä on supistunut omakotitalorakentamisen hiipuessa. Toimitilarakentaminen ei ole käynnistynyt merkittävästi, vaikka teollisuuden näkymät ovat viennin elpyessä kohentuneet. Kasvuodotusten realisoituminen rakennusinvestointeihin vie aikansa. Toivottavasti niitä tulee Itä-Suomeen.

Infra- eli maa- ja vesirakentamisen betonikysyntä on Isotalon mukaan tasaista ja joissakin tuoteryhmissä kuten betonisissa ratapölkyissä hiljenemään päin. -Jännevirran ja Laitaatsillan siltatyömaat pitävät kysyntää yllä, mutta vuosikymmenen vaihteeseen kaivataan uusia projekteja. Etelä-Suomessa infrarakentaminen on jopa ennätyksellisen vilkasta niin liikenneväylien kuin yhdyskuntatekniikankin osalta.

Lakan Betoni Oy:n toimitusjohtaja Pertti Halosen mielestä rakennustuoteteollisuudella menee hyvin ja ala on korkeasuhdanteessa.

- Viime kesä oli edellisiä parempi ja tuotantokapasiteetti on kutakuinkin täyskäytössä. Markkinanäkymät ovat parhaita neljään-viiteen vuoteen mutta en puhuisi ylikuumenemisesta verrattuna kymmenen vuoden takaisiin aikoihin Itä-Suomessa. Niistä ollaan yhä jäljessä. Etelä-Suomessa rakentaminen on vilkasta. Se heijastuu muun maan toimitusaikoihin.

- Pyrimme pitämään toimitusajat kohtuullisina, vaikka ne ovat pidentyneet hiljaisemmista takavuosista. Tällä hetkellä ne ovat 3-5 kk eli elementtejä kannattaa tilata talven ja kevään rakennuskohteisiin. Varsinaista elementtipulaa ei pitäisi olla talon- eikä infrarakentamisessa.

- En usko markkinoiden hiipuvan saati hyytyvän lähivuosina vahvan kerrostalorakentamisen ansiosta varsinkaan Joensuun ja Kuopion seuduilla. Myös liiketila- ja toimistorakentaminen sekä julkishallinnon tilaukset kuten sairaalahankkeet ovat kasvussa. Hiljaisinta näyttää olevan pientalorakentamisessa. Pieniä pullonkauloja on työvoiman saannissa. Ainakin ensi vuoden alkupuolelle on alalla täystyöllisyys, sanoo Halonen.

Lisätietoja

  • Kimmo Anttonen
  • Itä-Suomen aluepäällikkö
  • kimmo.anttonen(@)rakennusteollisuus.fi

  • puh. 050 449 3479, 09 1299 437