| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Maahanmuuttajien ja suomalaisnuorten nopean ammatillisen koulutuksen Raksa Coach -hanke on hyvässä vauhdissa Pohjois-Savossa

Pohjois-Savossa viime syksynä käynnistynyt maahanmuuttajien sekä työttömien suomalaisten nopeutettu rakennusalan ammatillinen koulutushanke Raksa Coach on päässyt hyvään vauhtiin.

Raksa Coachiin on tähän mennessä tullut 29 koulutettavaa. Heitä on 11 eri kansallisuudesta, eniten burmalaisia ja venäläisiä. Suomalaisia on kuusi. Koulutettavien tausta on hyvin vaihteleva muun muassa kielitaidossa ja ammatillisessa osaamisessa. Osa on ollut Suomessa vasta vuoden, jotkut jo toistakymmentä vuotta. Naisia koulutuksessa ei ole vielä yhtään. 

Ensimmäinen ryhmä aloitti viime lokakuussa ja toinen helmikuun lopulla. Elokuun alussa 2016 käynnistynyt hankkeemme on nyt vakiintunut, kertoo hankkeen keskeinen kokoon juoksija, Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen. Hänen mukaansa piirin jäsenyritykset suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti.

– Työharjoittelupaikkoja ja työpaikkaohjaajia on löytynyt riittävästi. Työpaikkaohjaajia voisi tulla lisääkin koulutettaviksi. Savon ammatti- ja aikuisopisto on hoitanut kiitettävästi heidän sekä hankkeeseen valittujen henkilöiden koulutusta. 

Anttonen harmitteli Rakennusliiton nihkeää suhtautumista hankkeeseen. Hänen mukaansa kyse ei ole halpatyömarkkinoiden luomisesta rakennusalalle. Vaikka työharjoittelijat ovatkin yrityksille ilmaista työvoimaa, vaatii työpaikkaohjaaminen panostusta myös yrityksiltä.

 Harjoittelijat saavat työmarkkinatuen mukaista korvausta valtiolta koulutus- ja harjoittelupäiviltään. Jo yksistään työehtosopimukset estävät halpatyömarkkinoiden synnyn. 

 Yritysten kiinnostuksen taustalla on huoli työvoiman riittävyydestä, koska rakennusalalta eläköityy kasvavasti työntekijöitä eikä ala jostain syystä houkuttele nuoria ammatilliseen koulutukseen niin hyvin kuin takavuosina kilpailukykyisestä palkkatasosta huolimatta, korosti Kimmo Anttonen. 

Kielitaito suurimpia haasteita 

Raksa Coach -hankkeen etenemistä Kuopion seminaarissa 3. toukokuuta esitellyt projektipäällikkö Tiina Pursiainen kertoi, ettei suurempia ongelmia ole esiintynyt.

 Kielitaito on joillekin vielä haaste, mutta täysin suomea osaamattomia saati luku- tai kirjoitustaidottomia ei hankkeeseen ole otettu. Kielitaitovaatimus on osin harkinnanvarainen, sillä rakennusalan työkokemusta saaneilla on siitä joustettu jonkin verran. Englanti on joillekin hyödyllinen apukieli. 

Pohjois-Savon ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson muistutti, että suomen kielen oppiminen saattaa onnistua monille tehokkaammin työelämässä kuin koulun penkillä.

– Kielitaidon karttuminen on keskeistä kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Raksa Coachissa on yhdistetty toimivasti kotoutumisen keskeisiä elementtejä. Siltä on odotettavissa hyviä tuloksia alkuvaiheen perusteella. Valtion kotouttamisohjelmassa 2016-2019 painotetaan myös ammatillisen kotouttamiskoulutuksen suuntaamista työvoimapulasta kärsiville toimialoille, kuten vaikkapa rakennusalalle. On hienoa, että se on jo lähtenyt uranuurtajaksi uudella käytännönläheisellä kotouttamismallillaan. 

Tiina Pursiaisen mielestä erityisen ilahduttavaa on varsinkin ulkomaalaisten korkea motivaatio ja hyvä asenne työhön sekä opiskeluun.

 Osa olisi halukkaita jo vaativampiinkin rakennusalan koulutukseen ja töihin työmaiden aputöiden jatkoksi. Jotkut työnantajayritykset ovat lupailleet palkkaavansa työharjoittelijoita hyvän työmotivaation ja ammattitaidon kehittymisen ansiosta. 

 Raksa Coach -hankkeen yhteensä noin vuoden pituinen koulutuspaketti alkaa neljän kuukauden intensiivijaksolla, jossa opetellaan suomen kieltä ja työelämäkulttuuria sekä rakennusalan perusasioita kuten työturvallisuutta. Sen jälkeen on kahdeksan kuukauden työharjoitteluaika, jossa työskennellään kolmen henkilön pienryhmissä kolmena päivänä viikossa rakennustyömailla. Kahtena päivänä viikossa jatketaan mm. suomen kielen opiskelua. Mahdollisuus on saada koulutusta eräisiin erikoistaitoihin kuten tulityökorttiin. 

Rakennusliikkeiden edustajilta hyvää palautetta 

Raksa Coach -seminaarissa esiintyneet rakennusliikkeiden edustajat, Marko Piironen YIT Talonrakennus Savo-Karjalasta, Jussi Heikkilä Lapti Oy:n Itä-Suomen yksiköstä ja yrittäjä Markus Pohjonen PS Tasotyö Oy:stä kertoivat varsin yksimielisesti hankkeen hyvistä kokemuksista. Pohjonen ilmoitti jopa palkkaavansa syksyllä pari Raksa coach -harjoittelijaa työmailleen. Kaikki kolme korostivat asenteen merkitystä. Heidän mukaansa se on jopa parempi kuin suomalaisilla. Osa harjoittelijoista on päässyt jopa urakkaporukoihin työmailla. 

Suurimpina haasteina on kolmikon mukaan kielitaito, sillä ulkomaisten harjoittelijoiden suomen kielen taidossa on melkoista kirjavuutta. Osin sama koskee rakennusalan ammattitaitoa. Vahva oppimisen motivaatio auttaa kuitenkin paljon. Jonkin verran on pulmia ollut työpaikkaohjaajien löytämisessä. He ovat keskeisiä henkilöitä harjoittelun onnistumisessa. 

Savon ammatti- ja aikuisopiston koulutuspäällikkö Marko Haatajan mukaan yksilölliset oppimispolut voisivat olla hyödyllisiä Raksa Coach -hankkeessakin koulutettavien hyvin erilaisten taustojen vuoksi. Vireillä oleva suuri valtakunnallinen toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus tähtääkin yksilöllisyyden ja joustavuuden lisäämiseen. 

Valtakunnallisesti uraauurtava hanke 

Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti pitää Raksa Coach -hanketta valtakunnallisestikin erittäin mielenkiintoisena ja tärkeänä niin rakennusalalle kuin koko suomalaiselle yhteiskunnalle maahanmuuttajien kotouttamisessa ja syrjäytymisen torjunnassa. 

– Nyt on tärkeää koota hankkeen hyvät ja parannusta vaativat kokemukset sekä alkaa selvittää toiminnan laajentamista muualle Suomeen. Kokeiluilla voidaan löytää luotettavasti uusia hyviä toimintamalleja laajakantoisessa ja uraauurtavassa asiassa. Kyse on nykyaikaisesta tavasta tehostaa ammatillista kouluttautumista rakennusalaa jatkossa uhkaavan työvoimavajeen torjumiseksi. Parhaimmillaan malli parantaa ja konkretisoi yhteistyötä rakennusalan työnantajien ja -tekijöiden, viranomaisten sekä oppilaitosten kesken. 

 Yritysjäsenistössämme on hankkeeseen kiinnostusta eri puolilla maata. Toivottavasti saamme neuvottelut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa etenemään ripeämmin. Kenties työntekijöiden Rakennusliittokin huomaa hankkeen positiivisten kokemusten myötä, että siitä on hyötyä kaikille osapuolille eikä ole aihetta vastakkainasetteluun, tähdentää Pipatti. 

Kuvassa vasemmalta: Marko Haataja, Savon ammati- ja aikuisopisto, Tiina Pursiainen, Raksa Coach -hanke, Lisbeth Mattsson, Pohjois-Savon ELY-keskus, Jussi Heikkilä, Rakennusliike Lapti, Markus Pohjonen, Rakennusliike PS Tasotyö, Marko Piiroinen, YIT Rakennus ja Kimmo Anttonen, TRT ry Itä-Suomi.

Lisätietoja:

  • Kimmo Anttonen, p. 050 449 3479
  • Tiina Pursiainen, p. 050 406 3948
  • Tarmo Pipatti, p. 050 506 5021