| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Kuinka koulujen home- ja kosteusongelmat ratkaistaan?

Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat rasittavat noin joka neljättä suomalaislasta. Merkittäviä kosteus- ja homevaurioita esiintyy kouluissa ja päiväkodeissa 12–18 prosentissa kerrosalasta. Vaurioita on etenkin vanhoissa kiinteistöissä. Kaikki sisäilmaongelmat eivät johdu suunnittelun tai rakentamisen virheistä, vaan taustalla on usein huollon ja ylläpidon puutteita. Kuntien toimitiloissa on yhteensä yli viisi miljardia euroa korjausvelkaa.

Suunnitelmallinen kiinteistöjen ylläpito ja ennakoiva korjaaminen vähentävät ongelmia ja julkisen sektorin kustannuksia pitkällä aikavälillä. Hyvin huonoon kuntoon päässeiden rakennusten peruskorjaaminen ei kuitenkaan ole järkevää tai kustannustehokasta. Yli puolet varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kiinteistöistä on yli 40 vuotta vanhoja, ja iso osa on peräisin 1960-70-luvuilta. Silloisten rakentamismääräysten mukaisten, sittemmin riskialttiiksi osoittautuneiden rakenteiden ja jo syntyneiden vaurioiden takia kiinteistöjen korjaaminen turvallisiksi ei usein ole enää mahdollista.

Parasta on ratkaista tilantarve kokonaisvaltaisesti. Terveellinen työympäristö on perusasia, jolla on selkeä vaikutus hyvinvointiin, kouluviihtyvyyteen ja oppimistuloksiin. Uudet tilat voidaan suunnitella muunneltaviksi ja monikäyttöisiksi, jolloin ne vastaavat myös uuden opetussuunnitelman vaatimuksiin.  

Lyhyellä aikavälillä on tärkeää

  • estää terveyshaitat esimerkiksi väistötilojen avulla ja rakennusten lisävaurioituminen välttämättömillä korjaustoimilla
  • säätää rakennusten talotekniikka kuntoon ja pitää ilmanvaihtokoneet aina päällä
  • jakaa kunnan kiinteistöt suunnitelmallisesti säilytettäviin ja korvattaviin. 

Keskipitkällä aikavälillä on tärkeää

  • määrittää tulevaisuuden tilantarve ja mitoittaa kiinteistöjen määrä käytettävissä olevien resurssien mukaan
  • varata resurssit rakentamiseen ja ylläpitoon sekä tuleville julkisille kiinteistöille sijoituspaikat kaavoihin ja
  • ottaa käyttöön elinkaari- ja kumppanuusmallit, jotka helpottavat kustannusten ennakointia ja voimavarojen kohdentamista kiinteistöjen huoltoon ja ylläpitoon. 

Pitkällä aikavälillä on tärkeää

  • rakentaa uudet palvelukeskukset, joihin keskitetään useita julkisia toimintoja
  • myydä tai purkaa käytöstä poisjätetyt rakennukset. 

Lisäksi korjaushankkeisiin on kytkettävä mukaan sisäilma-asiantuntija ja kuivana rakentamisen periaatteet on ulotettava kaikkien kuntien rakennushankkeisiin. Uusi Kuivaketju10-ohjeistus on otettava laajalti käyttöön, ja urakkasopimuksiin on lisättävä vaatimuksia kosteudenhallinnalle.

Helppo keino sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi sekä vanhoissa että uusissa kouluissa on koneellisen ilmanvaihdon pitäminen päällä koko ajan. Jos ilmanvaihto pysäytetään esimerkiksi energiansäästösyistä viikonlopuiksi ja loma-ajoiksi, rakenteiden läpi hallitsemattomasti tuleva korvausilma voi pilata sisäilmaa. Tällöin myös kanavistoihin kertyy kosteutta ja epäpuhtauksia, jotka lähtevät liikkeelle kun ilmanvaihto taas käynnistetään. Myös uusissa rakennuksissa koneellinen ilmanvaihto on pidettävä jatkuvasti päällä, jotta rakennus- ja sisustusmateriaaleista haihtuvat VOC-päästöt huuhtoutuvat sisäilmasta.

Vaikutus kansantaloudelle

Kokonaisuudessaan julkisten kiinteistöjen homevaurioiden aiheuttamien terveyshaittojen hinta on arviolta 450 miljoonaa euroa vuodessa. Home- ja kosteusongelman kustannuksia onkin tarkasteltava kokonaisuutena sekä kuntatalouden että valtiontalouden kannalta. Valtion olisikin harkittava erilaisia tukitoimenpiteitä kuntien rakennuskannan tervehdyttämiseksi.

Homekoulujen ja -päiväkotien korjaaminen ja korvaaminen uudisrakennuksilla sitoo resursseja, mutta synnyttää samalla talouteen vipinää ja kerryttää verotuloja. Nollakorkojen aikana investointi olisi erityisen kannattava: esimerkiksi 1,5 miljardin euron panostus merkittävien home- ja kosteusvaurioiden hoitoon maksaisi itsensä 3 vuodessa takaisin. Jo sadan miljoonan euron rakennusinvestoinnin työllisyysvaikutus on 1 500 henkilötyövuotta.


Katso myös mitä rakennusalalla on tehty asian eteen:


Lähteet:

  • Senaatti-kiinteistöt: Selvitys valtion osallistumisesta kuntien kiinteistöjen korjaamiseen ja uudisrakentamiseen 21.7.2014