| Talonrakennusteollisuus ry

Isompia projekteja odotetaan kuitenkin tuleville vuosille - infrarakentamisen näkymät Itä-Suomessa ovat vielä kohtalaiset

Infra- eli maa- ja vesirakentamisen suhdannenäkymät enteilevät valtakunnallisesti kasvun taittumista seuraavan puolen vuoden aikana. Se johtuu tavanomaisen vuodenaikojen kausivaihtelun lisäksi tilausten ja työkannan supistumisesta. Ensi kesän osalta tilanne voi kääntyä paremmaksi, jos uusia investointeja väylärakentamiseen käynnistyy. Epävarmuus on kuitenkin kasvussa.

Rahoituspäätöksen saanut viitostien parannustyö Mikkeli-Juva -välillä on Itä-Suomen merkittävin infrakohde lähivuosina. Kuopion Jännevirran siltatyö valmistuu ensi syksyyn mennessä. Muita suuria kohteita ei ole Pohjois-Savossa tiedossa. Odotuksia ladataan ensi vuosikymmenelle Sorsasaloon Finnpulpin sellutehtaaseen. Talonrakentamisen pohja- ja aluetyöt sekä kunnallistekniset urakat pitävät toimeliaisuutta yllä lähinnä Kuopion, Joensuun ja osin Mikkelin seuduilla.

Infra ry:n Itä-Suomen alueen toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäisen mukaan infrarakentaminen painottuu valtakunnallisesti erittäin vahvasti Uudellemaalle. -Sen osuus alan liikevaihdosta on 35 prosenttia, kun Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo muodostavat yhteensä vain kymmenen prosenttia. Tätä osuutta olisi saatava nostettua vuosikymmenen vaihdetta kohti.

Savon Kuljetus Oy:n toimitusjohtaja Jyri Kuivala kertoo, että infrarakentamisen näkymät ovat Itä- Suomessa yhä kohtuullisen hyvät. 

- Työkanta tosin painottuu maakuntakeskuksiin eli Kuopion, Joensuun ja Mikkelin seuduille sekä Laitaatsillan siltatyömaan ansiosta Savonlinnaan. Infrarakentamisen hintataso on kohtuullinen, joten sen toivoisi innostavan valtiota ja kuntia väylästön peruskorjausvelan lyhentämiseen. Myös työkapasiteettia löytyy uusiin urakoihin.

- Ensi vuosikin näyttää varsin positiiviselta. Pidemmällä tähtäimellä olen huolissani, jos valtion infrapanostukset jatkavat keskittymistään Etelä-Suomeen. Isoja väylä- ja tehdasprojekteja olisi saatava vireille ensi vuosikymmenellä Itä-Suomeen. Sillä on suuri vaikutus työllisyyteen samoin kuin alueen elinvoimaan ja houkuttavuuteen. Päättäjien olisi suunniteltava infrarakentamista pitkäjänteisesti ja kaukokatseisesti yli vaalikausien, tähdentää Kuivala.

Oteran Oy:n Ari Jaakkonen katsoo myös Itä-Suomen infrarakentamisen olevan keskinkertaisella tasolla.

- Kesä oli jopa vilkasta, mutta tulevaisuus ensi ja etenkin seuraaville vuosille on kysymysmerkki. Kilpailu urakoista on kiristynyt ja valtion perustienpidon hankkeet ovat aika vähissä. Mikkeli-Juva -valtatieosuuden parannus on valopilkkuna. Toivottavasti Kuopiossa käynnistyy miljardiluokan Savilahti-projekti suunnitelmien mukaan. Se toisi töitä ensi vuosikymmenellä. Samat toiveet koskevat Finnpulpin sellutehdasta Sorsasaloon.

Jaakkonen pitää infra-alan haasteena tasaisen ja riittävän työkannan ohella osaavan työnjohdon saatavuutta.

- Parannusta siihen tuo syksyllä Savonia ammattikorkeakoulussa alkanut infrarakentamisen rakennusmestarilinja. Perustyövoimaa on kohtuullisesti.

Rakennuspurkuihin ja asbestitöihin keskittyvän Kuopion Kallio- ja Maanrakentajat Oy:n Risto
Huttunen pitää suhdannenäkymiä ja työkantaa hyvänä etenkin Kuopion seudulla.

- Kerrostalojen linjasaneeraustöitä riittää yli talven. Kausivaihtelut ovat takavuosista lieventyneet. Ensi vuosi näyttää hyvältä ja myös seuraavat, vaikka kilpailu on kasvussa uusien toimijoiden myötä.

- Huonokuntoisten kerros- ja omakotitalojen purku- ja linjasaneeraustarve lisääntyy ja ne vaativat erikoisosaamista ja luvat hankkineita ammattilaisia. Laki määrää kiinteistöjen omistajia tekemään purku- ja saneeraustöistä asbestikartoituksen. Velvoite koskee yksityishenkilöitä, yrityksiä, kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä, julkista sektoria eli kaikkia. Koska asbestityöt ovat luvan varaista toimintaa, niitä ei voi tehdä kuka tahansa. Suurinta korjausvelka on julkisen sektorin omistamisissa rakennuksissa, myös muissa kuin kouluissa ja päiväkodeissa, sanoo Huttunen.

Lisätietoja

  • Pekka Lyytikäinen
  • toiminnanjohtaja
  • pekka.lyytikainen(@)
    infra.fi

  • puh. 0400 256 223, 09 129 9569