| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Uudet energiatehokkuusvaatimukset keskittyvät tiiviyteen ja ilmanvaihtoon

Lähes nollaenergiarakentamiseen liittyvän lakiehdotuksen lausuntokierros on loppumetreillään. Uudisrakentamista koskevan lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alussa, jolloin uudet energiatehokkuusvaatimukset tulisivat sovellettaviksi vuoden 2018 alusta vireille tuleviin rakennuslupahakemuksiin.

Lainvalmistelu ja sen pohjana toiminut lähes nollaenergiarakentamisen  FinZEB-hanke perustavat ehdotuksensa taloudelliseen tehokkuuteen: mikäli jokin energiatehokkuuteen tehtävä investointi maksaa itsensä takaisin järkevässä ajassa, se kannattaa tehdä. Tästä syystä nyt keskitytään ennen kaikkea ilmanvaihtoon, tiiviyteen ja valaistukseen, sillä ne ovat investointikustannuksiltaan suhteellisen pieniä, mutta vähentävät rakennuksen käyttökustannuksia.

Energiamuotokertoimien muutos nykyisestä alentaa E-lukujen tasoa. Nyt asetusluonnoksessa ehdotettuja E-lukuja ei voida suoraan verrata aiempien, vuodelta 2012 olevien määräysten E-lukuihin, sillä energiamuotokertoimien arvot pienenevät aiemmin käytetyistä noin 30 prosenttia kaukolämmön, sähkön ja kaukokylmän osalta.

Pelkät E-luvut pienenevät maltillisesti. Ehdotetut E-lukurajat vaihtelevat saavutettavista mahdottomiin riippuen rakennustyypistä. RT tulee painottamaan lausunnossaan ennen kaikkea rakennusten käyttöaikoja ja ilmanvaihdon vuosihyötysuhteita. 

Kokonaisuuden kannalta huomattavasti suurempi vaikutus on energiamuotojen kertoimien muutoksella. Sekään ei silti vaikuta erityisen merkittävästi energiatehokkuusinvestointien kannattavuuteen, joka on puolestaan riippuvainen ennen kaikkea energian hinnasta, jonka muutoksia on vaikeaa ennakoida.

Tietyin osin tiukentuneiden vaatimusten saavuttaminen voi osoittautua ennakoitua haasteellisemmaksi, sillä FinZEBin laskelmissa käytettiin verrattain kovia vuosihyötysuhteita omaavia ilmanvaihtokoneita, joita ei välttämättä markkinoilta löydy. Esimerkiksi opetusrakennusten kohdalla ilmanvaihtokoneiden merkitys korostuu nyt huomattavan paljon. Muun muassa tähän seikkaan RT pyrkii vielä vaikuttamaan jättäessään lakiesitykseen liittyvän lausunnon kuluvan viikon loppuun mennessä.

Keskustelua on lisäksi herättänyt se, kuinka erilaisia kertoimia käytetään eri rakennustyyppien, kuten asuintalojen ja toimistorakennusten välillä. Käytettävien kertoimien osalta tärkein tekijä on rakennuksen lämmitysmuoto. Kilpailutilanne kaukolämmön ja maalämmön välillä säilyy entisellään; sama rakennus saa maalämmöllä varustettuna noin 10 E-lukupisteen hyödyn kaukolämpötaloon verrattuna. Eri rakennustyyppien välillä rakennuksen käytöllä on suuri vaikutus – asuinrakennuksia käytetään vuorokauden ympäri, toimistoissa ollaan vain päiväsaikaan. 

Matkan varrella muutoksia on tullut myös muun muassa taserajaan, joka on nyt rakennuksen tontin raja eikä FinZEBin ehdotuksen mukainen laajempi alue. Energiaoperaattoreiden ja kiintestönomistajien yhteiset energiantuotantoon liittyvät hankkeet ovat lakiehdotuksen mukaan edelleen sallittuja, mutta niistä ei kuitenkaaan saa kompensaatiota E-lukua laskettaessa. 

Uusia energiatehokkuusvaatimuksia ehdotetaan sovellettavaksi 1.1.2018 jälkeen haettaviin rakennuslupiin. Useat tahot ovat esittäneet huolensa aikataulun asettamista haasteista yhdessä tiukentuneiden raja-arvojen kanssa. Mikäli määräysten vaatimustaso saadaan sellaiseksi, että ne voidaan markknoilla olevalla nykytekniikalla saavuttaa, huoli on aiheeton. Mutta jos esimerkiksi ilmanvaihdon osalta sopivaa laitteistoa ei ole saatavilla, tiukentuminen joudutaan kirimään kiinni uusiutuvalla energialla. Se ei ole vielä taloudellisesti järkevää, eikä sitä niin ikään voida joka paikkaan rakentaa. 

Lisätietoja

  • Jani Kemppainen
  • asiamies
  • jani.kemppainen(@)
    rakennusteollisuus.fi

  • puh. 040 541 8090, 09 129 9284