| Talonrakennusteollisuus ry | Itä-Suomi

Joensuun rakentajaseminaari: Paikallinen sopiminen on monelta osin mahdollista rakennusalalla

Paikallinen sopiminen on alkuvuoden päivän sana työmarkkinapolitiikassa vielä hieman puhutumman kilpailukykysopimuksen rinnalla. Myös Itä-Suomen Rakentajaseminaarissa Joensuussa 7. kesäkuuta paikallinen sopiminen oli keskeinen teema rakennusalan yleisestä sekä yrityskohtaisesta näkökulmasta katsottuna.

Seminaarissa ilmeni, että paikalliseen sopimiseen työnantajan ja työntekijöiden kesken on rakennusalalla lainsäädännön ja työehtosopimusten puitteissa jopa paremmat mahdollisuudet kuin monella muulla toimialalla. Joustavuus voi tosin olla epävarmaa, sillä Rakennusliitto ei ole aina suhtautunut jouhevasti paikalliseen sopimiseen. Toisaalta se ei ole johdonmukaisen kielteinenkään, koska rakennusalalla on pitkät perinteet esimerkiksi urakkatöiden sopimisesta yrityskohtaisesti.

Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia rakennusalalla valottanut VT, KTM Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry:stä korosti, että paikallisesti voidaan virallisesti sopia vain työehtosopimuksissa määritetyistä asioista luottamusmiehen mukana ollen.

– Paljon muustakin on kuitenkin yrityksissä todellisuudessa sovittu, myös muiden kuin luottamusmiehen kanssa. Sopimukset on tehtävä kirjallisesti ja niihin on saatava asianosaisten allekirjoitukset hankalien riitatapausten ja jälkiseuraamusten välttämiseksi. Paikallisia sopimuksia sovelletaan työehtosopimuskauden päättymisen jälkeenkin kuten esimerkiksi ensi vuoden helmikuun lopusta eteenpäin, olipa uusi TES-sopimus voimassa tai ei, selvitti Mattila.

Paikallisesti sovittavia asioita on hänen mukaansa rakennusalalla pitkä lista. Niitä ovat mm. keskimääräinen säännöllinen työaika, lisäylityöt, ruokatunnin pituus, liukuva työaika, lomautusopimukset ja niiden aikainen tilapäistyö, palkanmaksun ajankohta, erillisen palkanosan maksaminen, oppisopimusoppilaan palkkaus lomautustilanteessa, sairauspoissaoloista ilmoittaminen sekä työurakat.

Paavo Mattilan mielestä paikalliseen sopimiseen olisi saatava vielä luopumismahdollisuus työntekijän takaisinottovelvollisuudesta sekä odotusajan palkan määritys työurakoissa. Sen sijaan TES:in alle menevistä palkoista sopimista paikallisesti ei hän suosittanut, koska se voisi johtaa epäterveeseen kilpailuun ja ulkomaisen halpatyövoiman yleistymiseen Suomen rakennustyömailla.

– YT-neuvottelujen kestosta, neuvotteluvelvoitteen täyttymisestä ja työsuhteen päättymisestä sopiminen paikallisesti on luontevaa. Sama koskee vuosilomien ajankohdista sekä ylityö- ja viikonlopputyökorvauksista sopimista. Myös alaikäisten työntekijöiden palkkaus, työntekijän omien työkalujen korvaukset sekä YT-neuvottelukunnan perustaminen ja tehtävien määritys kuuluvat paikallisen sopimisen piiriin.

Iso kysymys rakennusalalla ja laajemminkin työmarkkinakentässä on Mattilan mielestä, koskeeko paikallisen sopimisen lisääminen vain järjestäytyneitä työnantajia ja työntekijöitä vai järjestäytymättömiäkin ja mikä on luottamusmiesten rooli asiassa.

Urakkatyötä voidaan lisätä

Mielenkiintoisen esimerkin urakkatyön lisäämisestä esitti Kuopion Monirakennus Oy:n eli Kumonin toimitusjohtaja-yrittäjä Pasi Pitkänen. Hänen mukaansa kolmen työntekijän kanssa saatiin toteutetuksi linjasaneeraustyömaan monitoimiurakka.

– Kokeilu onnistui niin yrityksen kuin työntekijöidenkin kannalta. Työ valmistui toista kuukautta etuajassa ja työntekijöiden kokonaisansio nousi hieman normaalista.

– Erikoistyöt kuten laatoitukset teetimme edelleen alihankkijalla. Muutoin työporukka suunnitteli ja toteutti urakan hyvin laaja-alaisesti yhteistyössä työmaajohdon kanssa. Työajan, aikataulujen ja palkkakertymän seuranta tehtiin avoimesti ja jämptisti. Selkeästi oli havaittavissa työmotivaation ja -tehon nousu. Työnjohdolle ja työnsuunnittelulle tällainen monitoimiurakointi asettaa lisähaasteita. Materiaalitoimitusten ja alihankkijatöiden on linkityttävä urakan etenemiseen saumattomasti, korosti Pitkänen.

Hänen mukaansa monitoimiurakointi yleistyy Kumonissa ja sen perusteilla olevissa tytäryhtiöissä Etelä-Suomessa ja Jyväskylän seudulla.

– Kaikille työmaille ja kaikille työntekijöille ei urakkatyö sovellu, mutta tähänastiset kokemukset ja palautteet työntekijöiltä ja työnjohdolta ovat niin myönteisiä, ettei sitä kannata jarrutella. 

Betoniteollisuudessakin paikallista sovittavaa

Lakan Betoni Oy:n toimitusjohtaja Pertti Halonen totesi, että urakkatyö ei ole helppoa rakennustuoteteollisuudessa, koska se on talon- ja infrarakentamista automatisoidumpaa.

– Paikallista sopimista voidaan kuitenkin toteuttaa esimerkiksi työaikajoustoissa, jotka ovat tärkeitä tuotannon prosessiluontoisuuden vuoksi. Myös palkkauksessa ja niin sanotussa korvaavassa työssä sairaustapauksissa noudatetaan vaihtelevasti yrityskohtaista paikallista sopimista.

YT-neuvottelukunta on osoittautunut Halosen mukaan toimivaksi yhteistyöelimeksi jatkuvan keskusteluyhteyden ylläpidossa henkilöstöryhmien ja yritysjohdon kesken.

– Myös ns. pekkaspäivien pitämisessä hiljaisina aikoina alkuvuodesta on päästy yhteisymmärrykseen. Joissakin betonialan yrityksissä niistä on kokonaan luovuttu erilaisilla korvauskäytännöillä.

Rakennusteollisuus Itä-Suomen aluepäällikkö Kimmo Anttonen toivoi yhdessä tekemisen ja paikallisen sopimisen ilmapiirin lisääntyvän sekä vastakkainasettelun vähenevän rakennusalalla, koska se on lopulta kaikkien etu.

– Yrityksissä ja työmailla tiedetään viime kädessä parhaiten, miten on viisainta, kannattavinta ja tehokkainta toimia. Tuottavuuden kasvun hedelmien kuuluu tietysti jakautua kaikkien osallisten kesken. Takavuosikymmeninä varsin suositun urakkatyön yleistyminen voi olla yksi keino siihen.