| Talonrakennusteollisuus ry | Itä-Suomi

Itä-Suomen talonrakentaminen ja infra-ala ovat myötätuulessa

Itä-Suomen eli Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon talonrakentamisen, rakennustuoteteollisuuden sekä infra- eli maa- ja vesirakentamisen suhdanteet näyttävät tältä syksyltä hyvin tyydyttäviltä, osin jopa hyviltä eikä ensi vuodelle odoteta suuria muutoksia ainakaan huonompaan.

Työkannan erot ovat kuitenkin varsin suuria alueellisesti ja yritysten kesken. Suurimmat haasteet liittyvät toiminnan kannattavuuteen, mikä kertonee kovasta kilpailusta ja ehkä alan ylikapasiteetistakin.

Rakennusteollisuus RT Itä-Suomen piirin sekä Infra Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan yhteisen suhdannekatsauksen mukaan tilaajat ja rakennuttajat pitävät suhdannetilannetta hyvänä. Talonrakentajat ja rakennustuoteteollisuus näkevät sen hieman varovaisemmin eli hyvin tyydyttävänä.

Kaikki tahot odottavat korjausrakentamisen kasvavan ensi keväälle. Asunto- ja toimitilarakentamisessa sekä toiminnan kannattavuudessa talonrakennusurakoitsijat ovat pessimistisempiä kuin kaksi muuta vastaajaryhmää. He arvelevat talonrakentamisen jopa vähenevän
ja kannattavuuden pysyvän korkeintaan ennallaan, kun tilaajat ja rakennuttajat sekä rakennustuoteteollisuus uskovat niiden kasvuun.

Tärkeimpinä toimintaan vaikuttavina tekijöinä talonrakentajat pitävät urakkahintojen laskua ja niukkaa työkantaa. Rakennustuoteteollisuus sekä tilaajat ja rakennuttajat arvioivat kovimmiksi haasteiksi kireitä aikatauluja sekä heikkoa suunnittelua ja yhteistoimintaa muiden hanketoimijoiden kanssa.

Rakentaminen keskittyy yhä kasvukeskuksiin

Rakentamisen näkymät ovat suhdannebarometrin mukaan kääntyneet hieman edellisvuosia suotuisammiksi. Olennaista on rakentamisen keskittyminen yhä vahvemmin suurimpiin maakuntakeskuksiin eli Kuopioon ja Joensuuhun sekä osin niiden lähikuntiin. Mikkelissä on virinnyt aiempaa enemmän toimeliaisuutta tänä vuonna. Koko maassa rakentaminen keskittyy yhä vahvemmin pääkaupunkiseudulle ja sen liepeille, mikä vaikuttaa merkittävästi koko maan kasvulukuihin.

Koko maan rakennusinvestoinnit kasvoivat toisella vuosineljänneksellä kymmenen prosenttia edellisvuodesta eli paljon Itä-Suomea voimakkaammin. Infrarakentamisen kasvu oli koko maassa lähes viisi prosenttia. Ensi vuodelle ennakoidaan uudis- ja korjausrakentamisen kasvun hidastuvan. Asuntojen vuosituotannon arvioidaan supistuvan 36 000:stä parilla tuhannella ja pysyvän hyvin vuokra-asuntovetoisena. Lähes 70 prosenttia uusista kerrostaloasunnoista tulee vuokralle.

Kerrostalo- ja toimitilarakentaminen nousussa

Itä-Suomessa asuntorakentaminen väheni lukumääräisesti neljä ja tilavuudeltaan kuusi prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta. Määrä on laskenut vuosikymmenen alkupuolelta. Merkittävää kuitenkin oli kerrostalohuoneistojen aloitusten kahdeksan prosentin kasvu. Toisaalta rivitalorakentaminen romahti yli 40 prosenttia. Omakotitalorakentaminen väheni kolme prosenttia. Rakennusluvissa eriytyminen oli vielä voimakkaampaa.

Toimitilarakentamisen aloitukset kasvoivat huhti-kesäkuussa 14 prosenttia erityisesti teollisuus- ja varastorakennusten ansiosta. Julkisten palvelurakennusten aloitusmäärä pysyi lähes ennallaan. Kummallakin sektorilla ollaan jäljessä vuosikymmenen alun huippuvuosista. Itä-Suomen rakennusmarkkinoiden arvo oli viime vuonna noin 2,4 miljardia euroa. Rakentaminen työllisti tämän vuoden alkupuoliskolla keskimäärin 16 250 henkilöä, mikä on 3 000 enemmän kuin edellisvuonna ja vastaa 2010-luvun keskitasoa.

Yritysjohto optimistinen

Muutamien itäsuomalaisten talonrakennusalan yritysten johdon näkemykset ovat loppuvuodelle varsin positiivisia, mutta ensi talvesta ja vuodesta odotukset ovat hieman varovaisempia. Lujatalo Oy:n Itä- ja Keski-Suomen aluejohtaja Heikki Jalkasen mukaan Kuopion, Joensuun ja Mikkelin talonrakentaminen erottuu vilkkaudellaan muista talousalueista.

– Toimeliaisuus on niissä kasvanut tämän vuoden mittaan ja ensi vuosikin näyttää hyvältä. Kilpailu on kuitenkin kiristynyt muualta tulleiden toimijoiden myötä. Asuntokaupan kuluttajamyynnin lievä piristyminen saattaa hieman vauhdittaa omistusasuntotuotantoa. Asuinrakentaminen painottuu kerrostalorakentamiseen. Peruskorjausta pitävät yllä taloyhtiöt, mutta julkisella sektorillakin on pientä positiivista virettä. Julkisten rakennusten korjausvelka kasvaa valitettavasti edelleen, sanoo Jalkanen.

Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Hämäläinen pitää Joensuun seudun talonrakentamista vilkkaana ja uskoo sen jatkuvan samanlaisena ensi vuonna.

– Myös Kuopion seutu näyttää kohtalaiselta. Kohteet ovat suuria ja kilpailu kireää, mikä voi suosia suuria rakentajia. Siksi pienemmät ja keskikokoiset urakatkin ovat pk-yrityksille tervetulleita etenkin talvikaudeksi.

Julkisen sektorin peruskorjaustoiminta vielä niukkaa

Rakennusteollisuus RT Itä-Suomen puheenjohtaja ja kuopiolaisen Kumoni Oy:n toimitusjohtaja-yrittäjä Pasi Pitkänen toteaa, että peruskorjaus on yhä pääosin asuntoyhtiöiden ja muun yksityisen sektorin varassa.

– Urakat keskittyvät enimmäkseen maakuntakeskukseen ja vireimpiin kuntiin. Julkishallinto ei ole alkanut purkaa rakennustensa suurta peruskorjausvelkaa. Sosiaali- ja terveysalan suuruudistuksesta voi syntyä korjaus- ja muuntorakentamista. Purkutyöt lisääntyvät, kun vanhoja kunnostuskelvottomia rakennuksia aletaan raivata uudisrakentamisen tieltä tai kokonaan pois.

Pitkänen muistuttaa peruskorjaustoiminnassa olevan kilpailua Itä-Suomessa siinä määrin, että hintataso on pysynyt kurissa ja kannattavuus kireähkönä.

– Haasteena on myös osaavien alihankkijoiden ja työvoiman löytäminen erikoisrakentamiseen kuten laatoitustöihin. Siihen tarvittaisiin ammattioppilaitoksilta täsmäkoulutusta.

Betonielementeistä tulossa pulaa

Lujabetoni Oy:n toimitusjohtaja Mikko Isotalo vahvistaa pääkaupunkiseudun kiihtyneen asuntorakentamisen heijastuvan muualle maahan etenkin talojen seinä- ja erikoiselementtien toimitusaikojen pidentymisenä. Valmisbetonin kysyntä on pysynyt melko tasaisena.

– Ruotsissa asuntorakentamisen markkinat ovat vielä kuumentuneempia. Lisäämme elementtituotantoamme niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Markkinoilla näkyy selvästi asuntorakentamisen keskittyminen suurimpiin kaupunkeihin sekä kerrostaloasumisen vahva kasvu omakoti- ja rivitaloasumisen kustannuksella. Toimitilarakentaminen ei ole vielä lähtenyt vauhtiin
yritysten jarruttaessa investointejaan, sanoo Isotalo.

Infrarakentamisessa pientä kasvua

Maa- ja vesirakennusala noudattelee talonrakennusalan näkymiä. Yli 70 prosenttia barometriin vastanneista arveli infrarakentamisen kasvavan loppuvuodesta ja ensi vuoden alkupuolella. Kapasiteetin käyttöaste on noussut 88 prosenttiin eli 10 prosenttiyksiköllä vuodessa. Infra Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen vahvistaa, että maavesirakennusurakointi on kasvanut, mutta kilpailu nakertaa kannattavuutta.

– Valtakunnallinen 600 milj. euron lisärahoituspotti infrahankkeisiin vuosille 2016-2018 säteilee Itä-Suomeenkin muutamia suurempia urakoita kuten Kuopion Jännevirran silta. Infrarakentamisen kasvua tukevat liikenneväylähankkeiden lisäksi talonrakentamisen kohtalaiset näkymät maakuntakeskuksissa, sanoo Lyytikäinen.

Toimitusjohtaja Jyri Kuivala Savon Kuljetus Oy:stä sekä kollegat Kari Huttunen Maansiirto E. Huttunen Oy:stä ja Kari Vikelä Siilin Maansiirtopalvelu Ky:stä katsovat myös, että kuluva vuosi on infra-alalla edellisvuotta parempi. Kuivala uskoo ensi vuodesta tulevan vielä suotuisampi.

– Maa- ja vesirakentamisen kannattavuus on kuitenkin kiristynyt Itä-Suomessa. Urakkamäärät vaihtelevat alueittain. Henkilöstö- ja kalustoresurssien kannalta olisi toivottavaa, että perustyökanta pysyisi tasaisena eikä riippuisi liikaa suurhankkeista. Työkanta on paljolti julkishallinnon ylläpitourakoiden ja asuntotuotannon varassa. Toivottavasti yksityissektori alkaa investoida toimitilarakentamiseen, jotta infra-alan työkanta vahvistuu vuosikymmenen lopulle. Toivon julkishallinnon mieluummin pilkkovan kuin kasaavan infrahankkeitaan, jotta paikallisten pk-yritysten tarjontamahdollisuudet paranevat suhteessa suuriin valtakunnallisiin toimijoihin, sanoo Kuivala.

Kari Vikelä pitää haasteena myös osaavan ja nuoren työvoiman saatavuutta. Tältä osin hän on tyytyväinen infra-alan ammatillisen koulutuksen parantuneeseen vetovoimaan Pohjois-Savossa. Kari Huttusenkin mukaan infra-alan työkanta on hyvin riippuvainen kuntien ylläpito- ja uusinvestoinneista.

Lisätietoja:

  • Rakennusteollisuus RT ry:n Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen 040 4493479
  • Infra Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen p. 0400 256223


Raksa Coach -hankkeella nopea väylä rakennusalan ammattiin

Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piiri on käynnistänyt elokuun alusta Raksa Coach -hankkeen, jonka tavoitteena on luoda uusi nopean ammatillisen koulutuksen malli rakennusalalle yhdessä rakennusyritysten, Pohjois-Savon ELY-keskuksen, TE-toimiston sekä Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa. Hankkeessa koulutetaan maahanmuuttajista ja suomalaisista työttömistä rakennusalan osaajia uudella käytännönläheisellä mallilla. Ensimmäinen opiskelijaryhmä aloittaa neljän kuukauden intensiivijakson ammatillisessa oppilaitoksessa lokakuun lopulla ja toinen helmikuun lopussa.

Intensiivijakson jälkeen osallistujat jatkavat pienryhmissä työharjoittelua. Samalla jatkuu opiskelu oppilaitoksessa. Tarkoituksena on maahanmuuttajien mahdollisimman nopea integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan yhdistämällä kielen, työkulttuurin ja rakennusalan perustehtävien opiskelu.

– Käytännön harjoittelu toteutuu Pohjois-Savon rakennusyrityksissä. Siten hanke tarjoaa myös yrityksille mahdollisuuden osallistua rakennusalan tulevien osaajien kouluttamiseen. Hanke järjestää yrityksille koulutusta työpaikalla tapahtuvaan ohjaamiseen ja monikulttuurisuuteen, joten työpaikkojenkin toimintakulttuuri kehittyy. Tavoitteena on, että hankkeessa kehittyvää nopean kouluttamisen mallia voidaan soveltaa jatkossa muillekin toimialoille, kertoo Raksa coach -hankkeen projektipäällikkö Tiina Pursiainen.

Hanketta rahoittavat Euroopan Sosiaalirahasto ESR, Etelä-Savon ELY-keskus ja Kuopion kaupunki.

Lisätietoja:

  • Projektipäällikkö Tiina Pursiainen, Pohjois-Savon Raksa coach -hanke, p. 050 406 3948, tiina.pursiainen@rakennusteollisuus.fi

Lokakuun suhdannekatsauksen esitysaineisto