| Talonrakennusteollisuus ry | Itä-Suomi

Yhteiskunnalliset räystäät

Minä tunnustan: eräässä kerrostalossa, jossa toimin vastaavana mestarina on väärän väriset räystäät. Kesken pitkän talon vaihtunut räystäiden väri ei ollut rekisteröitynyt nuoren mestarin mieleen ja kuudennen kerroksen korkeudella harmaan sävyn sijasta olikin kiinni naulattuna aurinkoisen väriset räystäät. 

Otin toki virheen havaittuani viipymättä yhteyden arkkitehtiin neuvoa kysyäkseni. Hetken tuumittuaan arkkitehti olikin mielissään virheestäni, eikä vaatinut virheen korjausta. Tällainen avoin virheitä ja ongelmia ratkova yhteistyö rakentamisessa hymyilyttää minua edelleen aurinkoisesti.

Räystäät ovat osa rakennuksen henkeä ja paljon ne ovat muuttuneet Kuopion puutalokortteleiden upeista puutaideteoksista nykyajan peltisen minimalistisiin seinien ja katon rajoihin. Räystäiden tekninen merkitys julkisivun kosteusrasitukselle ja yläpohjan tuuletukselle on kiistaton. Räystäät ovat yksi rakennusosa, jossa heikentynyt suunnittelun taso aiheuttaa ongelmia. Siksi yksi suosikkiaiheeni rakentamisen laadunhallinnan opettamisessa onkin räystäiden toteuttaminen teknisesti oikein.

Olen koko rakentajanurani ajan ihmetellyt kaupunkikuvallista fanaattisuutta räystäiden korkojen suhteen. Kuopiossakin räystään on oltava naapurirakennuksen kanssa yhtenevä. Tämä johtaa litteään ja maalaismaiseen kaupunkikuvaan. Samalla kun käymme keskustelua räystäskorkojen tasaisuuden merkityksestä, käymme keskustelua siitä, kuinka olemme keksineet jotain, mitä korkealle rakentavat yhteiskunnat eivät ole. Suomen selviämiskeskustelu koskee myös kaavoittajan räystäitä tasaavaa valtaa ja yksilön rajoittamatonta valitusoikeutta rakentamissuunnitelmia kohtaan. Molemmilla on Suomea taannuttava vaikutus, joka aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia koko yhteiskunnalle.

Rohkeasti korkealle

Asianajaja Seppo Karvinen vaati Viikkosavossa 29.4.2015 Kuopioon ainakin 25 yli 16-kerroksista tornitaloa vuoteen 2030 mennessä. Sepon teesit Kuopion vetovoimatekijöistä ovat todellisia ja avaus rakentamisella erottautumiseen erinomainen.

16-kerroksinen rakennus on noin 50 metriä korkea. Suomen korkein asuinrakennus on Tampereen upea tornihotelli, joka lisää pohjoismaiden suurimman sisämaakaupungin vetovoimaa entisestään. Silti rakennus on vain 88,5 m korkea. Helsingin Kalasataman REDIn korkein rakennus tulee olemaan 132 metrinen.  Pohjoismaiden korkein asuinrakennus on Malmössa sijaitseva 190 m korkea Turning Torso.

Itä-Suomen kaupunkien – Kuopion, Joensuun tai Mikkelin – olisi mahdollista nostattaa vetovoimaansa rohkealla rakentamisella. Tämä vaatisi nykyistä ennakkoluulottomampaa kaupunkikuvallista ja kaavoituksellista otetta sekä kehityshalua.  Valittajia toki tähänkin asiaan löytyy, kuten jokaiseen rakentamisen kehityshankkeeseen, mutta mahdollisuudet palkitsevat vaivan. Kun me kuopiolaiset olemme niin innokkaita kilpailemaan Jyväskylän kanssa, niin pakko todeta, että kyllä Lutakon ­­­12-15 kerroksiset talot luovat vaikutelmaa modernista kasvukeskuksesta Kuopion suunnasta kaupunkiin saavuttaessa.

Korkealle rakentaminen on suomalaisessa ja myös pohjoismaisessa mittakaavassa helppo tapa erottautua edukseen. Helsingin Kalasataman REDIn kahdeksan tornitalon kokonaisuus nostaa kaupungin siluetin viimein metropolimaiseksi.  Korkealle rakentamisen ympärillä käytävä keskustelu kuvastaa yhteiskuntamme vaatimattomuutta ja rohkeuden puutetta erottua muista. Juuri nyt kaipaamme rohkeutta ennakkoluulottomuutta, jota voi kertoa rohkeasti rakentamalla. Asia koskettaa kaikkia kaupunkeja ja toivon siitä kilpailutekijää kasvukeskusten välille.

Kuopion, Joensuun tai Mikkelin torin ympäristön rakentaminen korkeammaksi toisi ison vetovoimatekijän keskustaan ja nostaisi kerralla kaupungin pois maalaiskaupunkisarjasta. Nyt kun Kuopion Anttila on saanut uuden modernimman kuosin, niin uuteen Kuopion ”toweriin” voisi jälleen ottaa mallia Anttilan julkisivusta. Kun vielä yhdistäisimme julkisivuun rohkeaa As Oy Kuopion Veturimaista rakennustaidetta saisimme uuden maamerkin Puijon tornin rinnalle. Ja tulevan tornin väritehosteistakin voisimme käydä keskustelua ja yhteistyön tuloksena valita vaikkapa jälleen aurinkoisen sävyn. Se kun piristäisi myös valittajien mieltä.

Aurinkoista ja rakentavaa kesää!

Kimmo Anttonen
Talonrakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen piirin aluepäällikkö

Olet lukemassa Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen piirin toista uutiskirjettä. Sen myötä tarjoamme alueellisesti kohdennettua viestintää jäsenillemme, sidosryhmillemme sekä muille yhteistyökumppaneillemme. Kirje ilmestyy 2–3 kertaa vuodessa. Otamme siitä mielellämme vastaan palautetta!