| Talonrakennusteollisuus ry | Itä-Suomi

Skanska evästi alihankkijoitaan ja kumppaneitaan: rakennusalan työturvallisuudessa on yhä parantamista

Rakennusalan työturvallisuus on kehittynyt kymmenessä vuodessa huimasti, kun tapaturmamäärä on pudonnut aikaisempaan verrattuna murto-osaan. Aihe oli esillä Skanskan alueellisessa työturvallisuusseminaarissa 23.10.2015.

– Työturvallisuus on kohentunut tiukentuneen lainsäädännön, koulutuksen sekä parantuneiden suojavarusteiden ja asenteiden ansiosta etenkin järjestäytyneiden rakentajien työmailla. Silti olemme yhä jäljessä Ruotsista sekä monista muista kotimaisista toimialoista, toki osin johtuen rakennusalan haasteellisista työympäristöistä. Ongelmallisimpia ovat pientalotyömaat. Infrarakentamisessa jatehdasmaisessa rakennustuoteteollisuudessa ei työtapaturmia satu niin paljon kuin talonrakentamisessa, totesi rakennusliike Skanskan Itä-Suomen yksikönjohtaja Tarmo Stjerna yrityksensä alueellisessa turvallisuusseminaarissa. 

Rakennustyömaiden tapaturmista kolme neljännestä tapahtuu hänen mukaansa ali- tai sivuhankkijayritysten henkilöstölle.

– Olemmekin viime vuosina tiukentaneet työturvallisuusvaatimuksia ali- ja sivuhankkijoillemme. Huomattavaa on, että työturvallisuussuunnitelmaa ei oltu tehty 75 prosentissa turmissa.

Nolla tapaturmaa tavoitteeksi

Stjernan mielestä tavoitteeksi on otettava nolla työtapaturmaa, vaikka se olisi käytännössä mahdotonta niin kauan kuin ihmiset työskentelevät rakennuksilla ja inhimillisiä virheitä sattuu.

– Skanskassa työtapaturmaindeksi on pudonnut vuosikymmenessä yli 30:stä viime vuoden 5,2:een. Tänä vuonna olemme 3,2:ssa mutta tavoitteenamme on 1,4. Meillä on Itä-Suomessa ilman työtapaturmia selviytyneitä työmaita, summasi Stjerna.

Rakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen lievensi tapaturmatavoitetta niin, ettei rakennustyömailla sattuisi kuolemaan johtavia tapaturmia..

– Hyvä työturvallisuus lieventää onnettomuuksien seurauksia ja vähentää työpäivämenetyksiä. Se on koko rakentamisketjun vastuulla. Yritys- ja työnjohto on yleensä ratkaisevin työturvallisuuteen asennoitumisessa, Anttonen painotti.

Asenne ratkaisevin

Skanskan työsuojelupäällikkö Matti Eronen korosti työtapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden tarkkaa ilmoittamista, seurantaa ja käsittelyä. Niiden perusteella voidaan työturvallisuutta kehittää ennakkoon ja eliminoida epäkohtia. Puuttumiskynnyksen on oltava työturvallisuudessa matalalla.

– Työmaiden uudet työntekijät, -menetelmät ja koneet ovat haaste työturvallisuudelle. Vaikka suojavarusteet ja normistot kehittyvät, tärkeintä on valppaus ja oikea asenne turvallisuuteen. Kiire, huolimattomuus, suunnittelemattomuus, väärät työtavat ja laiminlyönnit ovat yleisimpiä tapaturmasyitä. Tietyt työvälineet kuten kulmahiomakoneet, naulaimet, nostimet ja leikkurit ovat erityisen riskialttiita. Niiden käyttöön ja kuntoon on kiinnitettävä huomiota, Eronen korosti.

Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastaja Pasi Karttunen kertoi aluehallintoviraston valvovan rakennustyömaiden työsuojelua sekä -turvallisuutta.

– Paljon valvontavastuuta on sälytetty myös rakennusurakoiden tilaajille, rakennuttajille sekä pääurakoitsijoille, joilla on vastuu myös ali- ja sivu-urakoitsijoidensa toiminnasta. Työsuojeluvaltuutettujen ja työturvallisuuskoordinaattorien toimintamahdollisuudet on pidettävä kunnossa. Tärkeää on hyvä tiedonkulku työmailla toimivien yritysten välillä.

Työturvallisuuden valvonnan merkittäviä apuvälineitä ovat Karttusen mukaan työmaiden perinteisten TR-mittausten lisäksi UPA-arvoinnit. Niillä tehdään juuri työmaiden ulkopuolisten palvelutuottajien arviointia työturvallisuuden ja muidenkin toimintojen suhteen. 

Lipaprofiili Oy:lle työturvallisuuspalkinto

Skanska Talonrakennus Oy Itä-Suomi palkitsi pieksämäkeläisen Lipaprofiili Oy:n hyvästä työturvallisuudestaan. Perusteina ovat Skanskan turvallisuuspäällikkö Matti Erosen mukaan yritysjohdon sekä kaikkien 11 työntekijän vankka sitoutuminen turvalliseen työskentelyyn, hyvä töiden ennakkosuunnittelu ja toteutus, kunnossa olevat työvälineet ja henkilökohtaiset suojaimet, laadukas yhteistyö työmaiden kanssa, tuotteiden toimintavarmuus ja UPA-arvioinnissa havaittujen kehityskohteiden korjaaminen. Palkinnon vastaanotti Lipaprofiilin työnjohtaja Teemu Tissari.

Vuonna 1994 perustettu Lipaprofiili Oy valmistaa ja asentaa alumiinisia sekä teräksisiä metalliovia ja -ikkunoita. Asiakkaina on rakennusliikkeitä pääosin Kuopion, Pieksämäen, Jyväskylän, Savonlinnan ja Mikkelin talousalueilta.