| Talonrakennusteollisuus ry | Itä-Suomi

Laadunhallinnan vuosi 2015

Rakennusteollisuuden laadunhallinnan vuosi 2015 kääntyy kohti joulurauhaa ja on sen yhteenvedon sekä tulevien kehityskohteiden määrittelyn aika. 

Paljon on tehty, mutta paljon on vielä tekemättä, joten työ laadukkaamman rakentamisen puolesta Itä-Suomessa jatkuu 2016 Rakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen piirin uuden puheenjohtajan, Pasi Pitkäsen johdolla.

Rakentamisen laadunhallinta muodostuu kolmesta päätekijästä. Onnistuneen rakentamisprosessin perustukset valavat rakennuttaja ja suunnittelijat. Silloin lyödään lukkoon yli 90 prosenttia kustannuksista ja määritellään tavoiteltava lopputulos sekä laatutaso. Itse rakentaminen on laadunmuodostuksen toinen vaihe. Liian helposti rakentamisprosessia ymmärtämätön laittaa syyn kaikista laatupuutteista rakennusyrityksen eli pääurakoitsijan syyksi. Rakentamisen laadun kolmas tekijä on huolto ja kunnossapito. Rakennukset eivät pysy kunnossa ilman oikeaa käyttöä ja huoltoa.

Talonrakennusteollisuus ry Itä-Suomi on panostanut koko kuluneen vuoden rakennuttamisen ja suunnittelun laatuun sekä yhteistyöhön tilaajatahon ja urakoitsijoiden kesken Yhteistyöllä onnistunut rakennushanke -projektissa. Siinä on järjestetty neljä koulutusta Varkaudessa:

– 4.2.2015 Allianssi- ja elinkaarimallien koulutus
– 18.3.2015 Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan koulutus
– 1.10.2015 Terve talo- ja P1-koulutus
– 4.11.2015 Palomääräyskoulutus

Koulutukset vetivät yhteensä 135 osallistujaa ja ne saivat paljon positiivista palautetta. Yhteistyöllä onnistunut rakennushanke -projektista huolimatta rakentamien koko ketjun yhteistoiminnassa ja projektien läpiviennissä ilmeni vuoden mittaan lisäkehitettävää. Siksi jatkamme projektia myös vuonna 2016.

Rakennusliikkeiden laaduntuottokyvyn kehittäminen ja siten rakentamisen laadun parantaminen oli vuoden 2015 päätavoite. Siihen pyrittiin kouluttamalla, neuvomalla ja opastamalla. Vuoden lopussa kartoitimme rakennusliikkeiden laadunhallinnan työkalujen käyttöä. Saimme seuraavia tuloksia:

1. Tehtäväsuunnittelu

Tehtäväsuunnittelun merkitys työvaiheiden suunnittelussa on laajasti tunnustettu. Se toimii hyvin osana laadunhallinnan kokonaisprosessia sellaisissa rakennusalan konserneissa, joissa suunnittelu on systemaattista ja joissa on siihen valmiita pohjia. Jokainen rakennustyömaan työnjohtaja tekee tehtäväsuunnittelua omalla tavallaan. Kirjallinen tehtäväsuunnittelu, johon liittyy seuranta ja jälkilaskenta, on edelleen alan kehityskohta

2. Palaverikäytännöt

Rakentamisen laadunhallinnan toteuttamiseksi tiedon on liikuttava ihmiseltä toiselle. Parhaiten tämä hoituu pitämällä tarkoituksenmukaisia palavereita tiedon siirtämiseksi.

Aloituspalaverit

Yrityksissä pidetään hyvin työmaiden aloituskokouksia, joissa siirretään laskentavaiheen tietoa työmaajohdolle. Työnjohto pitää alkavista työvaiheista aloituspalavereita vaihtelevasti. Ennen suurempia työvaiheita istutaan usein alas, mutta pienemmät työvaiheet aloitetaan usein ”lennosta”.

Viikkopalaverit

Viikkopalaverit koko työntekijäporukan kanssa yleistyvät työmaiden johtamistyökaluina hitaasti mutta varmasti. Joissain yrityksissä pidetään viikoittain yhteispalaveri, jossa kaikki työntekijät ja työnjohto suunnittelee yhdessä tulevat työvaiheet ja niiden tarpeet. Kokonaiskuva työmaan etenemisestä ja laadun varmistuksesta syntyy tehokkaimmin yhteisessä viikkopalaverissa.

3. Työvaiheiden kirjallinen tarkastaminen

Työvaiheiden kirjallinen tarkastamiseen panostetaan koko ajan enemmän. Kankean papereiden pyörittelyn on korvaamassa mobiilipohjainen ja digitaalinen dokumentointi. Mobiilipohjaisilla työkaluilla kuten tableteilla ja älypuhelimilla on tärkeän työvaiheen valokuvaus on helppo liittää työvaiheen dokumenttiin. Jopa hyväksymisallekirjoitukset saadaan hoidettua tabletilla.

4. Reklamointi

Reklamointi turvaa molempien osapuolien etua, joten sen laiminlyönti johtaa moninaisiin ongelmiin rakentamisessa. Itä-Suomessa reklamointia vältetään suotta eikä sitä ymmärretä yhteistyön välineeksi. Reklamoinnissa on suuria eroja yritysten ja työmaiden välillä, mutta se yleistyy osana normaalia rakennusliiketoimintaa.

5. Itselle luovutus

Itselle luovutus on tärkeä osa laadukkaan rakentamisen lopputulokseen yltämisessä. Pääurakoitsijat tekevät itselle luovutusta systemaattisesti, mutta aliurakoitsijat eivät tue prosessia toiminnallaan. Oma työ on aina tarkastettava ja korjattava ennen sen luovutusta toiselle. Siihen tarvitaan systemaattinen itselle luovutus. Onneksi se on yleistymässä itäsuomalaisessa rakentamisessa.

6. Työntekijöiden omat kirjalliset tarkastukset

Lähes jokaisen rakennustyöntekijän taskussa on älypuhelin, jolla voisi dokumentoida ja tarkastaa oman työvaiheen. Vastuu rakentamisen laadusta on lopulta jokaisella työntekijällä. On kaikkien etu, että jokainen osoittaa työnsä laadukkuuden omalla tarkastuksellaan. Työntekijät osallistuvat työvaiheidensa tarkistamiseen kirjallisesti vielä liian harvoin. Tämä on rakentamien laadunhallinnan tärkeä kehityskohta.


Tälle vuodelle suunniteltu huollon ja ylläpidon laadunhallinnan koulutus jäi pidettäväksi tulevaisuudessa. Rakennusteollisuudessa kannetaan huolta kansallisvarantomme eli suuren kiinteistömassan asiamukaisesta huollosta ja kunnossapidosta. Rakentajat haluavat siksi olla kehittämässä myös kunnossapitoa. Liian usein sen puutteista syytetään rakentajaa, vaikka tämän tekstin alussa mainitsemani rakentamisen laadun kolmijakoisuus tulisi jokaisen ymmärtää.

Rakentamisen laadun ongelmat ovat monen osatekijän summa. Niiden ehkäisemiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä kaikkien osapuolten kesken. Tavoite on oltava kaikilla yhteinen: laadukas rakentaminen.


Kimmo Anttonen