| Talonrakennusteollisuus ry | Itä-Suomi

Laatukyselyn kertomaa: Kiire on laadun paha vihollinen

Talonrakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen piirissä tiedusteltiin muutamilta alueen rakennusyrityksiltä laadunhallinnan kehittämishankkeista kuluneena vuotena, suunnitelmista ensi vuodelle sekä olennaisimmista laadun kehityskohteista. Varsin yksituumaisesti esille nousi luovutuslaadun kohentaminen tehostettuine tarkastuksineen, hyvät ja ristiriidattomat suunnitelmat sekä riittävän ajan varaaminen työvaiheille, koska kiire heikentää laatua. 

Kiire nähtiin yhtenä laadun pahimmista vihollisista. Sitä voidaan vähentää muun muassa työnjohdon rutiineja helpottavilla sekä valvontaa ja raportointia parantavilla tableteilla sekä älypuhelimilla hyötysovelluksineen.

Kiire ei saa sanella aikataulua

Lujatalon hankekehityspäällikkö Reijo Takkisen mukaan rakennusliikkeen omissa perustajaurakoinneissa parannetaan luovutuslaatua niin, että kaikki urakoitsijat tarkastavat työnsä ja kuittaavat ne asiakkaalle annettavaan laatulupaukseen.

– Itselle luovutukseen varataan tarpeeksi aikaa jo suunnitteluvaiheessa. Työmaiden kuukausipalavereissa varmistetaan kaikkien laadunvarmistustoimenpiteiden toteutuminen, jotteivät ne unohdu. Samalla tavoin seurataan työmaiden riskienhallintaa. Kokoamme valtakunnalliseen virhepankkiin tietoja rakennusvirheistä, jotta ne vältetään vastaisuudessa, kertoo Takkinen.

– Olemme hankkineet pääasiassa työnjohtajien tabletteihin ja älypuhelimiin sovelluksen, jolla he voivat viestittää heti TR- ja laatumittauksissa havaittuja puutteita ja vaatia niihin korjauskuittaukset asianomaisilta. Tällainen varmistettu valvonta koskee myös ali- ja sivu-urakoitsijoita. Vastaava mobiilisovellus on tulossa itselle luovutusvaiheeseenkin, Takkinen jatkaa.

Lujatalolla on rakennushankkeidensa laadunhallintaan valjastettu pari henkilöä, joilla on sertifikaatti rakennusten tiiviysmittauksiin sekä lämpökamerakuvauksiin.

– Teemme kaikissa hankkeissamme tiiviysmittaukset ennen pintatöiden aloitusta. Kiire ei saa sanella aikataulua eikä laadusta tingitä tiukkojenkaan rakennusaikataulujen vuoksi. Tärkeää on laatuvaatimusten läpikäynti ennen työvaiheen aloitusta. Mittaamme laatua myös hankkeiden edetessä. Edellytämme aliurakoitsijoiltakin laatusuunnitelmaa, Takkinen painottaa.

Hyvä suunnittelu tukee laadunhallintaa

Rakennusliike Konttisen työpäällikkö Erkki Hakkarainen varoittaa niin ikään liian kiireisistä urakka-aikatauluista korjausrakentamisessa, koska ne vaarantavat hyvää laatua.

– Työvaiheiden ja -suoritteiden luovutuskäytännöt sekä dokumentoinnit on pidettävä jatkuvasti järjestelmällisinä. Ennakkosuunnitelmien huolellinen laadinta ja noudattaminen parantaa laatua ja aikatauluissa pysymistä. Työnjohtajien koulutuksella sekä varustamisella tablettitietokoneilla ja pätevillä ohjelmistoilla voidaan myös tehostaa laadunhallintaa, Hakkarainen mainitsee.

YIT:n työsuojelupäällikkö Jari Huttunen tähdentää laadun parantamisessa työmaahallinnan ja mittaamisen merkitystä esimerkiksi TR-mittausten tapaan, aikataulukoulutusta, laaduntarkastuksia noin kaksi viikkoa ennen kohteen valmistumista sekä uusien mobiilisovellusten hyödyntämistä.

– Työmaan alkuun on varattava yksi kuukausi tuotannon ennakkosuunnittelulle. Lisäksi on käytävä viikoittain läpi suunnitelmien tasoa ja toteutumista. Samoin on panostettava työvaiheiden ennakkosuunnitteluun ja projektiaikataulun hallintaan, huomauttaa Huttunen.

Laatujärjestelmä ydinasiana

Peruskorjaustoimintaan keskittyvän Kuopion Monirakennus Oy:n työpäällikkö Kai Seppänen nostaa yrityksensä suurimmaksi laadunhallinnan kehityshankkeeksi laatujärjestelmän, joka sai sertifikaatin alkusyksystä.

– Meillä on ollut käytössä laadun näkökulmasta hyviä menetelmiä, mutta laatujärjestelmällä saimme ne koottua järkeväksi kokonaisuudeksi. Uusina toimenpiteinä on työvaiheiden aloituspalaverit suurimmista työvaiheista. Viikkopalaverit, tiedottaminen, mittauspöytäkirjat ja muut laatua edistävät toimenpiteet ovat pysyneet samoina. Olennaisimpana kehittämiskohteena on laatujärjestelmän jalkautus ja toiminnan yhtenäistäminen, Seppänen luettelee.

Koko rakennusalan laadun kehittämisessä Seppänen näkee avainkohteena suunnittelun.

– Jostain kumman syystä paikkansa pitäviä suunnitelmia on vaikea saada. Esimerkiksi pääsuunnittelijan laiminlyödessä suunnitelmien yhteensovittamisen eivät tekniikkasuunnitelmat vastaa arkkitehtisuunnitelmia. Näin huteralta pohjalta on vaikea saada laadukasta lopputulosta. Vaikka työn jäljessä ei olisi huomauttamista, eivät ristiriitaiset suunnitelmat ole laadukasta tekemistä.

Toinen keskeinen asia on Kai Seppäsen mielestä urakoitsijan valintakriteeristö.

– Urakka-asiakirjoissa vaaditaan erilaisia asioita tarjoajilta. Silti usein valitaan edullisin urakoitsija, joka ei aina täytä hankkeen vaatimuksia. Toivon tilaajilta enemmän jämäkkyyttä valvoa pyydettyjen laatumääritysten täyttymistä. Se estää myös kilpailun vääristymistä.

Kosteudenhallinta kehittämisen avainkohde

Niin ikään Skanska Oy:n kehitysjohtaja Ilkka Romo painottaa rakennuskohteiden virheetöntä luovutusta asiakkaille laadunhallinnan tärkeänä peruspilarina.

– Takuukustannusten analysoinnilla olemme tunnistaneet tyypillisimpiä laatuongelmia. Aloimme aktiivisesti jakaa tietoa hyvistä käytännöistä sekä varoittaa huonoista ratkaisuista. Kehitämme tiedonhallintaa ja otamme laadunvalvonnan avuksi digitaalisia mobiilityökaluja. Niillä on helpompi tehdä laadun tarkastukset ja valvoa korjausten toteuttamista. Järjestelmät antavat paljon tietoa tuotteiden ja toteuttajien laatutasosta.

Romon mukaan kosteudenhallinta ja kuivaketju-ajattelu ovat tärkeimpiä kehittämiskohteita Skanskassa sekä koko talonrakennusalalla.

– On varmistettava riskittömät rakenneratkaisut ja materiaalien suojaus kastumiselta sekä seurattava rakenteiden kuivumista mittauksilla ennen pinnoittamista. Lisäksi on huolehdittava kaikkien teknisten järjestelmien oikeasta toiminnasta. Työmaiden kosteudenhallinnan parantamiseksi Skanska on osallistunut Oulun kaupungin ja Ympäristöministeriön Kuivaketju 10 -hankkeeseen.

– Talotekniikkaan, erityisesti ilmanvaihtoon ja lämmitykseen, liittyy aina paljon kehittämistä. Talotekniikka lisääntyessä ja monimutkaistuessa jatkuvasti vaatii se panostuksia myös laatunäkökulmasta, huomauttaa Romo.

– Kerralla oikein tekemällä voivat rakentamiskustannukset pudota jopa 3-4 prosenttia. Alan maine ja houkuttavuus työnantajana kohenee laadun parantuessa. Rakentajien ja rakennusteollisuuden pitää ryhtyä yhteisiin laadunparannustalkoisiin, Romo muistuttaa.