| Talonrakennusteollisuus ry | Itä-Suomi

Tietomalli käyttöön Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin uudis- ja peruskorjaushankkeissa

Tietomalli ei ole Pohjois-Savon ja Kuopion seudun talonrakennusalalla enää uusi käytäntö. Se ei ole kuitenkaan viidessä vuodessa levinnyt yleiseksi menettelyksi suunnittelussa eikä rakennus- ja LVIS-urakoinnissa, saati kiinteistöjen kunnossapidossa.

Sopimusasiakirjoihin tietomalli tekee tuloaan tänä vuonna, ensimmäisenä todennäköisesti Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän rakennuttamassa Kuopion yliopistollisen sairaalan PEKO1-peruskorjaushankkeessa.

Kuntayhtymän kiinteistöjohtaja Mikko Hollménin mukaan tietomallia on käytetty ja käytetään parhaillaan neljässä peruskorjaus- ja neljässä uudisrakennushankkeessa:

- Tietomallia hyödyntävät tiettävästi rakennuskohteissaan myös muun muassa valtion Senaatti-kiinteistöt ja Kuopion kaupunki. Jonkin verran tietomalli on yleistynyt muillakin yksityisillä talonrakennuttajilla, mutta se ei ole tullut vielä alan yleiseksi standardiksi.

Tietomallissa kootaan sähköiseen muotoon lähes kaikki rakentamisessa tarvittava kiinteistötieto. Se sijoitetaan digitaalisiin rakennus- ja LVI-piirustuksiin kaikille helposti nähtävään muotoon. Siinä tiedot ja kuvat asettuvat tavallaan päällekkäin yhdellä kertaa nähtäviksi – ikään kuin kaikki paperipiirustukset ja dokumentit olisi levitetty päällekkäin ja samalle tasolle.

- Sairaanhoitopiiri on tietomallinnuksen uranuurtajia Pohjois-Savossa ja koko Itä-Suomessakin. Ansio lankeaa edeltäjälleni Seppo Pietilälle sekä rakennuttajainsinööri Pekka Turuselle, jotka ennakkoluulottomasti alkoivat viime vuosikymmenen taitteessa kokeilla sitä peruskorjaus- ja uudisrakennuskohteissa. Nyt tietomalli on käytössä kaikissa sairaanhoitopiirin merkittävimmissä kiinteistöurakoissa, kertoo Hollmén.

Plusmerkkisiä kokemuksia

- Kokemuksemme tietomallista ovat hyviä eikä suurempia ongelmia ole ilmaantunut. Hieman yllättäen tietomalli on soveltunut myös peruskorjaushankkeisiin, vaikka se on käyttökelpoisin suuremmissa ja keskikokoisissa, talotekniikkaa runsaasti sisältävissä uudisrakennushankkeissa. Niissä tietomalli kannattaa luoda mahdollisuuksien mukaan jo ennen suunnittelutarjouksia, jolloin vältytään päällekkäisyydeltä paperipiirustusten ja -dokumenttien kanssa. PEKO1:ssä pyrimme siihen ensimmäistä kertaa. Otimme tietomallin laskentavaiheessa oleviin urakkatarjouspyyntöihin, Hollmén kertoo.

- Tavoitteenamme on kaikkien kiinteistömme siirtyminen tietomallinnetuiksi peruskorjausten jälkeen eli nykysuunnitelmien mukaan v. 2026-2027 mennessä. Ennakkoon niitä ei kannata tietomallintaa, koska se vaatisi paljon tarkistusmittauksia ja kattojen sekä kenties seinien repimistä auki. Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän suuruudistuksen myötä tietomalli voi laajentua muuallekin Pohjois-Savoon uuden sote-kuntayhtymän rakennusprojekteihin, hän jatkaa.

Aika on kypsynyt tietomallille

Mikko Hollménin mukaan paperille tehtyjä suunnitelmia ja piirustuksia paljolti korvaavan tietomallin verkkaista yleistymistä on selittänyt, että mobiililaitteiden, varsinkin tablettien käyttö on vasta viime vuosina yleistynyt rakennusalalla.

- Laitteiden kestävyys ja tehot ovat parantuneet. Käyttökelpoisia ohjelmia on tullut viime vuosina ja ehkä asenteissakin on ollut jähmeyttä. Nyt on tilanne muuttumassa ripeästi, kun useimmilla suunnittelutoimistoilla sekä monilla rakennus- ja asennusurakoitsijoilla on valmiuksia ja haluja tietomallin käyttöön. Tosin tietomalleihin siirtyminen etenee pääsääntöisesti yhä rakennuttajien aloitteesta.

Hollménin mielestä tietomallien edut ovat vahvasti plusmerkkisiä eikä niistä ole ilmennyt suoranaisia haittoja.

- Ehkä tämän vuoksi normaali muutosvastarinta on jäänyt pieneksi työmaatasollakin. Tietomalli ei ole olennainen kustannuskysymys kenellekään osapuolelle hyötyihin suhteutettuna. Se säästää aikaa rutiineissa sekä vähentää virheitä ja väärintulkintoja niin suunnittelu- kuin urakointivaiheessakin, hän pohtii.

Tietomalli kiinteistöjen koko elinkaareksi

Hollmén painottaa, että tietomallin avulla eri suunnittelijoiden, samoin kuin urakoitsijoidenkin, keskinäinen koordinaatio ja tiedonvaihto paranee. Esimerkiksi mittamaailma ja muutkin käsitteistöt sekä standardit pysyvät yhteismitallisina. Jatkossa on syytä selvittää, miten tietomallia voidaan hyödyntää kiinteistöjen ylläpidossa, ketkä vastaavat päivitysten tekemisestä muutoksissa ja kuinka ne kätevimmin organisoidaan, jotta tietomallia voidaan hyödyntää kiinteistön koko elinkaareksi.

- En usko, että papereista päästään koskaan täysin eroon rakentamisessa, koska kaksiulotteisilla piirustuksillakin on oma hyötynsä tiedon ja kokonaiskuvan pelkistäjinä. Uusi digitaaliaika on kuitenkin tulossa rakentamiseen kovaa vauhtia ja hyvä niin, korostaa Hollmén.