| Talonrakennusteollisuus ry | Itä-Suomi

Tiedon ja työtapojen digitalisoituminen lyö läpi rakentamisessa

Tietomallin käyttö rakennusalan urakkasopimusten keskeisenä sähköisenä asiakirjana ja paperidokumenttien korvaajana saa laajaa kannatusta pohjoissavolaisilta rakennusalan toimijoilta. Tämä ilmenee kolmiulotteisten tietomallien käyttökelpoisuutta ja hyödyntämistä selvittäneen Atte Korhosen rakennusinsinööritutkinnon opinnäytetyöstä.

Insinööriopiskelija Atte Korhosen mukaan rakennusalan toimijat arvelevat tietomallikäytännön tuovan monia hyötyjä urakkakilpailutuksiin sekä toteutukseen, koska lähes kaikki informaatio rakennuskohteesta talotekniikkaa myöten saadaan koottua digitaaliseen helposti päivitettävään ja tarkasteltavaan muotoon tietokoneille, tableteille sekä älypuhelimille. Toimijoilla oli myös omakohtaista halua panostaa tietomallin käyttöönottoon.

Korhonen haastatteli viime syksynä Savonia ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhönsä vajaata pariakymmentä rakennuttajaa, arkkitehtiä, rakentamisen ja talotekniikan suunnittelijaa sekä urakoitsijaa Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa. Haastateltavien näkemys tietomallien hyödyntämisestä oli varsin yksituumaisen positiivinen. Edellytyksenä pidettiin, että tietomalli otetaan kaikkien osapuolten yhteiskäyttöön heti projektin käynnistyessä. Kesken hankkeen siihen on hankala siirtyä.

Pienemmillä pilottikohteilla alkuun

- Ainakin alkuvaiheissa voi viisainta olla tietomallin käyttö pienissä ja keskikokoisissa talonrakennushankkeissa, kuten kerrostaloprojekteissa. Tosin se käy hyvin suuriinkin uudisrakentamis- ja peruskorjauskohteisiin, joissa hyödyt voivat lopulta olla mittavimmat. On hienoa, että Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri on lähtenyt aktiivisesti ajamaan tietomallinnusta keskeisemmäksi osaksi rakennushankkeitaan, toteaa Korhonen.

Tietomallien kokonaisvaltaisesta hyödyntämisestä rakentamisen koko ketjussa ei ole hänen mukaansa Suomessa vielä paljoa kokemusta.

- Tietomallit tehnevät lähiaikoina läpimurron rakennusalalle, koska tekniset edellytykset ovat nyt kunnossa. Työnjohtajilla ja osalla työntekijöistäkin on käytössä työmailla tabletit sekä älypuhelimet. Monenlaista tietoa siirtyy papereilta ja mapeista sähköiseksi sekä pilvipalveluun internetin yli käytettäväksi. Laite- ja ohjelmainvestoinnit jäävät vähäisiksi eikä kouluttautuminen liene kynnyskysymys, hän jatkaa.

Rakennuksen tietomalli tarkoittaa Korhosen mukaan tiivistetysti, että koko rakennushanketta kuvaaviin kolmiulotteisiin suunnitelmakuvien ja -kaavioiden objekteihin, vaikkapa seiniin, putkistoihin ja ikkunoihin liitetään yksityiskohtaisetkin tiedot helposti esiin otettavassa muodossa.

Monenlaisia hyötyjä

- Näin monia asioita voidaan tarkastella samanaikaisesti päällekkäin ja ristikkäin, mikä helpottaa asioiden hahmottamista ja suunnitelmien yhteen sovittamista, parantaa tiedon määrää ja laatua, vähentää virheiden ja ikävien yllätysten mahdollisuutta ja tehostaa laskelmien tekoa sekä suunnittelua. Hyvää on myös, että tiedot ovat samanlaisina kaikkien nähtävillä heti päivitysten jälkeen eikä tieto pääse katoamaan. Lopputuloksena säästyy aikaa, vaivaa ja rahaa kaikilta osapuolilta. Tietomallien käyttö ei vie mitään pois keneltäkään, korostaa Atte Korhonen.

Idea tietomallin hyödyllisyyden ja käyttöönottohalun selvittämisen virisi Korhoselle viime kesänä, kun hän työskenteli Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä rakennusvalvojaharjoittelijana. Sairaanhoitopiiristä hänelle tarjottiin kiintoisaa ajankohtaisaihetta opinnäytetyöhön tietomalleista. Ehdotus veti kiinni ja sairaanhoitopiirin kiinteistöjohtaja Mikko Hollménista tuli hänen opinnäytetyönsä ohjaaja.

Korhonen suuntaa opinnäytetyön valmistuttua kevääksi Sveitsin Luzerniin vaihto-opintoihin. Amk-rakennusinsinöörin paperit tullevat Savonian rakennesuunnittelun linjalta alkukesästä. Toiveena on töihin pääsy Kuopion seudulle. Kauemmissa tulevaisuuden suunnitelmissa saattavat kangastella myös jatko-opinnot.