| Talonrakennusteollisuus ry | Itä-Suomi

Yhteistyöllä onnistunut rakennushanke -projektin kehitysseminaari esittää: Heti rakennusprojektin aluksi laaja asiantuntijajoukko koolle

Talonrakentaminen vaatii saumattoman hyvää yhteispeliä kaikilta hankkeen osallisilta kuten tilaajalta, rakennuttajakonsultilta, arkkitehdiltä, rakenne- ja lvis-suunnittelijoilta, muilta erikoissuunnittelijoilta, urakoitsijoilta ja aliurakoitsijoilta.

Yhteistoiminnan tiivistämistä hyvän lopputuloksen varmistamiseksi edellyttävät yhä enemmän alan toimijoiden erikoistuminen, urakoiden ketjuuntuminen, tilaajien ja loppukäyttäjien laatuvaatimusten kasvu sekä hankkeiden kiristyneet aikataulut ja kustannuspaineet.

Tärkeää on yhteistoiminnan alkaminen heti projektin käynnistyttyä ja jatkuminen sen loppuun asti. Lisäksi tarvitaan pätevää ja määrätietoista projektin kokonaisjohtamista. Viime kädessä vastuu yhteistyöstä on koko hankkeen tilaajalla. Tällaisiin johtopäätöksiin päädyttiin varsin yksituumaisesti Yhteistyöllä onnistunut rakennushanke -projektin seminaarissa Kuopiossa. Siihen osallistui noin 40 talonrakentamisen eri tahojen edustajaa.

-Seminaarin keskeisiä jatkoevästyksiä oli, että vaativan rakennushankkeen tilaajan tulee kutsua kokoon parhaista toimijoista koostuva asiantuntijajoukko. Heidän tehtävänään on määritellä hanke- ja toteuttamissuunnittelun keskeiset reunaehdot hyödyntäen kaikkien työskentelyyn osallistuvien osaamista. Työryhmä voisi kokoontua tarvittaessa usean kerran. Kustannuksista vastaisi rakennushankkeen tilaaja, kiteytti Yhteistyöllä onnistunut rakennushanke -projektia viime alkukesästä alkaen vetänyt Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Veikko Matikainen.

Hänen mielestään uudella menettelyllä varmistettaisiin paras osaaminen jo hankesuunnittelun alkuvaiheessa. Samalla tuotaisiin hankkeen kaikkien osapuolten näkemykset ja osaaminen tilaajan käyttöön suunnittelun alussa.

Yhteistyö on kaikkien etu

Matikainen korostaa, että rakennushankkeiden kaikkien osapuolten tavoitteiden yhteinen ymmärtäminen ja sujuva yhteistoiminta luovat tehokkaan sekä tarkoituksenmukaisen työskentely-ympäristön. -Se on kaikkien etu. Projektin tavoitteena on luoda yhteistyöhön uusia toimintaohjeita ja viedä ne käytäntöön rakennustyömaille asti.

Samaa mieltä on Skanska Talonrakennus Oy:n aluejohtaja Tarmo Stjerna.

- Rakennushankkeen osapuolet istuvat harvoin saman pöydän ääressä yhteistoiminnan kehittämiseksi. Parannettavaa on paljon ja asia on yhä ajankohtaisempi mm. urakointikäytäntöjen monipuolistuessa.

Koko projektin aikatauluhallinnan parantamiseen on kaikkien osapuolten - niin rakennuttamiseen ryhtyvän, suunnittelijoiden kuin urakoitsijoidenkin - kiinnitettävä huolellisempaa ja realistisempaa huomiota. Rakennuttajan olisi kartoitettava aikatauluriskit ennen projektin käynnistämistä. Aikaa pitää varata lisä- ja muutostöiden suunnitteluun sekä tekemiseen. Urakoitsijoiden tulisi laatia kunnolliset luovutusvaiheen aikataulut ja tehdä hankkeen itselle luovutus todenmukaisesti, totesi Stjerna.

-Voisimme vaatia selkeitä kelpoisuusehtoja rakennushankkeeseen osallistuvalta koko ketjulta sekä hyödyntää urakoitsijavalinnoissa omia ja muiden kokemuksia aiemmista hankkeista. Oikeuskäytäntö sallii tämän, puntaroi kiinteistöjohtaja Mikko Hollmén Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä.

Hänen mielestään urakka-asiakirjat ovat paisuneet liian suuriksi. -Miksi kaikki pitää kirjoittaa 1980-luvun lopulla viimeksi päivitetyn YSE:n eli yleisten sopimusehtojen mukaan. Eikö urakka-asiakirjoihin voisi kirjata vain poikkeamat YSE:stä ja perustella ne, ehdotti Hollmén. Hän vaati takuuaikojen reilua pidentämistä, koska useimpien rakennusten elinkaari pitäisi olla sata vuotta ja enemmänkin.

Myös Kuopion Monirakennus Oy:n toimitusjohtaja Pasi Pitkäsen mukaan uudis- ja korjausrakentamiseen on tullut uudenlaisia urakkamuotoja korvaamaan perinteisiä. -Nyt eletään tässä asiassa murrosvaihetta, mikä vaatii kaikilta osapuolilta erityistä selkeyttä, tarkkuutta, yhdessä sopimista sekä tehokasta viestintää.

Tiedonkulkua parannettava huomattavasti

Moni seminaariosallistuja näki puutteita hanketahojen välisessä tiedonkulussa. Suunnittelijoiden mielestä suunnitteluryhmät voisivat osallistua suunnittelukilpailuihin tai yhteistyötä voitaisiin tiivistää big room -työskentelyllä.

QVIM Arkkitehdit Oy:n toimitusjohtaja Rainer Qvick korosti, että rakentaminen on muuttunut melkoisesti 1990-luvulta.

-Työmaille on tullut paljon projektin aikana muuttuvia tekijöitä, mikä lisää muutossuunnittelua ja -toteutusta. Samalla työmaasuunnittelu korostuu. Nykyisten 3D/tietomallisuunnitteluohjelmien tehokkaammalla käytöllä voidaan parantaa suunnitelmien yhteensovittamista ja vähentää ristiriitoja niiden kesken.

-Olennaista on voimavarojen määrittäminen oikein jo hankesuunnittelussa. Projektiaikataulu suunnittelu- ja toteutusaikatauluineen sekä varatut taloudelliset resurssit pitää olla oikeassa suhteessa hankkeen kokoon ja vaativuuteen. Suunnitteluun varattava työmäärä on määriteltävä realistiseksi hankesuunnitteluvaiheessa. Sitä voisi käyttää suunnittelutarjouspyyntöjen perusteena. Vertailukohtana ovat esimerkiksi rakennusurakkatarjouspyyntöjen määrälaskelmat.

Rainer Qvick muistutti LVISA-tekniikan ohella ns. erityissuunnittelualojen kuten akustiikan, paloturvallisuustekniikan ja kosteudenhallinnan suunnittelun sekä toteutuksen painoarvon kasvaneen rakennushankkeiden kokonaiskustannuksissa.

-Siksi talotekniikan ja muiden erityissuunnittelualojen toimijat on saatava kokonaisvaltaisesti yhteistyöhön muiden tahojen kanssa jo projektin alkuvaiheissa ja luonnollisesti myös sen aikana.

Rakennuttajakonsulttien merkitys kasvussa

Projektipäällikkö Kari Vepsäläinen insinööritoimisto Savon Controlteam Oy:stä näki rakennuttajakonsulttien roolin kasvaneen ratkaisevammiksi etenkin suurissa ja monimutkaisissa hankkeissa. -Tämä lisää heidän ammattitaitovaatimustaan. Rakennuttajakonsultilla on oltava vahva ammattitaito ja monipuolinen kokemus sekä riittävät valtuudet hankkeen johtamiseen.

-Tarveselvitys ja hankesuunnittelu ovat onnistuneelle lopputulokselle tärkeimmät vaiheet. Jo niissä on määriteltävä mahdollisimman tarkasti rakennushankkeen pääpiirteet, arkkitehtuuri, tekniset ratkaisut, laatutavoitteet, aikataulu ja kustannukset. Erikoiskonsultit kuten esim. LVIS-, kosteus-, puhtaus- ääni- ja paloasiantuntijat on saatava mukaan hankesuunnitteluvaiheessa, tähdensi Vepsäläinen.

Hän painotti rakennuksen laatu- ja elinkaaritavoitteiden selkeää määrittämistä sekä suunnittelun, tiedonsiirron ja seurannan kehittämistä nykyaikaisella ict-teknologialla. Myös suunnitelmien tarkistuttamiseen sekä yhteensovittamiseen hankkeen eri vaiheissa on kiinnitettävä huomiota.

Yhdeksän keskeistä johtopäätöstä

Veikko Matikainen tiivisti yhteistyöseminaarin keskeisimmät johtopäätökset.

-Suunnittelu on otettava rakennushankkeissa yhä selkeämmin keskiöön. Siihen on panostettava riittävästi voimavaroja, aikaa ja nykyaikaisia työvälineitä. Suunnittelua on aikaistettava esimerkiksi suhteessa urakkatarjouksien kilpailuttamiseen. Siihen on otettava ennakoivasti mukaan asiantuntija- ja toteuttamistahoja mahdollisuuksien mukaan vaikkapa erillispalkkioita käyttäen.

-Tärkeää on rakennushankkeen aikatauluttaminen realistisesti ja voimavaraperusteisesti jo ennen urakkalaskentaa. Tähän liittyvät selkeät tarjousasiakirjat, koska urakkakilpailutuksessakin saa yleensä sitä laatua ja tarkkuutta mitä tilaa.

Keskeistä on Matikaisen mukaan projektijohdon ja sen vastuiden selkeytys. -Uudet urakkamuodot ja toiminnan pelisäännöt ovat tulossa rakentamiseen perinteisten mallien rinnalle. Ne lisäävät selkeyttämishaasteita kaikille osapuolille. Yleiset sopimusehdot eivät enää aina riitä.

- Huomiota on kiinnitettävä edelleen työturvallisuuden ja työmaajärjestyksen parantamiseen, vaikka niissä on viime vuosikymmeninä edistytty huomattavasti, huomautti Matikainen.

Hän pitää hyvänä työvaiheiden aloitus- ja mallitöiden käyttöönottoa sekä pätevien laadun mittauskäytäntöjen yhteistä sopimista. -Urakoitsijoiden on omaksuttava nollavirhekäytäntö sekä hankkeen todellinen itselle luovutus ennen varsinaista urakan luovuttamista tilaajalle.

Lisätietoja:

Veikko Matikainen, p. 0500 570 233, veikko.matikainen@rakennusteollisuus.fi.
Mikko Hollmén,p. 0447174345, mikko.hollmen@kuh.fi
Tarmo Stjerna,p.0405947233, tarmo.stjerna@skanska.fi
Kari Vepsäläinen,p.0472659800, kari.vepsalainen@controlteam.fi
Rainer Qvick,p. 0405404163, rainer.qvick@qvim.fi
Pasi Pitkänen,p.0505293750, pasi.pitkanen@kumoni.fi
Hannu Eronen,p. 0407540576, hannu.eronen@teconopolis.fi