| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Tilaajavastuulain uudistus menossa metsään

Eduskunnan käsittelyyn tulossa olevat tilaajavastuulain muutokset heikentävät rakennusalan edellytyksiä torjua harmaata taloutta.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 161/2014) tilaajavastuulain muuttamisesta. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta.

Uudistus sisältää kaksi suurta epäkohtaa rakennusalan kannalta: se poistaa tilaajilta velvollisuuden valvoa sopimussuhteen aikana ulkomaisen työvoiman todistuksia sosiaaliturvasta. Lisäksi se sallii sopimuksen tekemisen sellaisen urakoitsijan kanssa, jolla on verovelkaa ilman maksusuunnitelmaa.

Urakan aikana vain pukki kaalimaan vartijana

Esityksen mukaan tilaajan ei enää jatkossa tarvitsisi vahtia ulkomaalaisten työntekijöiltä lähetettyjen työntekijöiden todistuksia (E101 tai A1) urakan aikana.

Tilaajan tulee vaatia todistukset ennen urakan alkua, mutta ei enää urakan aikana tulevilta uusilta työntekijöiltä. Riittää kun tilaaja sisällyttää hankintasopimukseensa lausekkeen, jolla alihankkija velvoitetaan toimittamaan todistukset tilaajalle.

Nykyään tilaajalla on ollut velvollisuus tilaajavastuulain nojalla vaatia todistukset jokaiselta työntekijältä ennen jokaisen työn aloittamista. Jos työmaalta on löytynyt vakuuttamattomia ulkomaalaisia työntekijöitä, tilaajalle on määrätty laiminlyöntimaksu. Jatkossa sanktio, käytännössä sakko, kohdistuisi ulkomaalaiseen yritykseen.

”Pahimmillaan ulkomainen alihankkija voisi urakan alettua vaihtaa koko työporukan, eikä tilaajan vastuulla olisi enää tarkistaa, ovatko todistukset kunnossa. Muutos pienentää vilunkipelaajien kiinnijäämisriskiä ja vie siten harmaan talouden torjuntaa aivan väärään suuntaan”, Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari painottaa.

”Käyttämällä vakuuttamattomia työntekijöitä harmaan talouden yrittäjä säästäisi neljänneksen henkilöstökuluista. Näin ulkomailta työvoimaa lähettävä yritys saisi kilpailuedun, joka johtaisi lakeja noudattavien suomalaisyritysten kohdalla väistämättä siihen, ettei tarjouskilpailuissa voida pärjätä.”

Verovelkarekisteri hyvä, kymppitonnin raja huono

Toinen merkittävä muutos on, että yhtä aikaa tilaajavastuulain muutosten kanssa tulee käyttöön verovelkarekisteri. Se sisältää tiedot kaikista yrityksistä, joilla on yli 10 000 euroa verovelkaa, josta ei ole tehty verottajan kanssa maksusuunnitelmaa.

Tilaajavastuulain muutosesityksen mukaan tilaajan on tarkistettava onko yritys merkitty rekisteriin. Jos on, tältä pitää vaatia selvitys ja selvityksen perusteella tilaajan on harkittava, onko yrityksellä tarkoitus huolehtia velvoitteistaan vai ei. Jos yritys ei ole merkitty rekisteriin, tilaaja voi tehdä sopimuksen sen kanssa ilman pelkoa laiminlyöntimaksusta.

Nykykäytännön mukaan laiminlyöntimaksu voidaan määrätä tilaajalle, joka on tehnyt sopimuksen sellaisen yrityksen kanssa, jolla on pienikin summa verovelkaa ilman verottajan kanssa tehtyä maksusuunnitelmaa.

”Julkinen verovelkarekisteri on hyvä asia, mutta 10 000 euron raja huono. Nykyinen käytäntö on tehokkaasti ohjannut verovelkaisia yrityksiä sopimaan maksusuunnitelmasta verottajan kanssa. Ehdotetut muutokset johtavat siihen, että käytännössä pienempien verovelkojen vuoksi alihankkijan ei tarvitse vielä ryhtyä mihinkään toimenpiteeseen. Eli huonompaan suuntaan mennään tässäkin”, Tapio Kari toteaa.

Jatkossa tilaajan tulee myös pyytää alihankkijalta selvitys työterveyshuollon järjestämisestä. Tämä on Tapio Karin mukaan hyvä käytäntö ja näin rakennusalalla tehdäänkin jo varsin laajasti.

Sanktioihin eli laiminlyöntimaksujen määriin on tulossa inflaatiotarkistus. Rakennusalalla jo aikaisemmin käytössä ollut korotettu laiminlyöntimaksu laajennetaan muillekin aloille. Sanktioihin ei siis ole tulossa merkittävää muutosta rakennusalalle.

Katso myös

RT:n tiedote 24.3.2014 "Rakennusala tyrmistynyt tilaajavastuulakityöryhmän esityksistä: talousrikollisuuden torjunnassa ollaan ottamassa takapakkia"

2