| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Talonrakennusala haluaa parantaa työturvallisuuttaan toden teolla

Talonrakennusala tempaisi ensimmäisellä yhteisellä valtakunnallisella työturvallisuusviikolla 5.-9. toukokuuta työtapaturmien vähentämiseksi teemalla ”Viisaat kypärät yhteen”. Talonrakennusteollisuus ry halusi yhteisellä työturvallisuusviikolla parantaa erityisesti heikoimpien yritysten ja työmaiden työturvallisuutta. Tavoitteena on vähentää alan työtapaturmia joka vuosi 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Lopullisena päämääränä on nolla tapaturmaa.

Kaikissa Suomen talonrakennusyrityksissä tilastoitiin viime vuonna keskimäärin 80 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Rakennustuoteteollisuus sekä infra- ja erikoisrakennusalat mukaan lukien tapaturmataajuus oli 63.

Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Veikko Matikainen kertoo, että erot ovat valtavat yritysten kesken.

- Parhaissa, yleensä suurissa valtakunnallisissa talonrakennusalan yrityksissä, tapaturmataajuus on pudonnut jopa alle viiteen. Eniten kohentamista on pienten rakennusliikkeiden sekä ali- ja sivu-urakoitsijoiden tapaturmaluvuissa. Suhteellisesti eniten työtapaturmia sattuu pientalotyömailla. Itä-Suomen työtapaturmalukemat ovat hieman maan keskiarvoa paremmat. Syynä lienee, ettei täällä ole niin paljon aliurakointia ja ulkomaalaista työvoimaa kuin ruuhka-Suomessa.

Yritys- ja työnjohto ratkaisevassa asemassa

Itä-Suomessa on järjestetty työturvallisuusseminaareja Kuopiossa ja Joensuussa. Jälkimmäiseen osallistui rakennusliikkeiden edustajien ohella alan ammattikoulutettavia ja heidän opettajiaan. Seminaariväki kiersi myös työmailla tutustumassa turvallisuustoimintaan. Lisäksi toteutui telineturvallisuutta edistävä teemapäivä, koska putoamiset ja telinetyöt ovat yksi suurimmista riskeistä rakennustyömailla. Henkilövahingotkin ovat niissä keskimääräistä vakavampia.

Veikko Matikaisen mukaan työturvallisuusviikko painottui erityisesti yritysjohdon ja johtavissa tehtävissä työpaikoilla toimivien keskeiseen rooliin työtapaturmien ehkäisemisessä.

-Heillä on valta ja vastuu myös lainsäädännön perusteella. Tietenkään ei pidä unohtaa, että viime kädessä työturvallisuus riippuu työmailla työskentelevien huolellisuudesta.

Ali- ja sivu-urakoitsijat työturvallisuustyöhön

– Haluamme saada myös ali- ja sivu-urakoitsijat miettimään yhdessä pääurakoitsijoiden kanssa turvallisia työtapoja. Suurten ja järjestäytyneiden rakennusliikkeiden työturvallisuuskehitys on ollut pitkään myönteistä. Ne ovat kirineet kiinni jälkeenjääneisyyttä muihin Pohjoismaihin. Sen sijaan ali- ja sivu-urakoitsijoilla on yhä aika lailla tekemistä turvallisuuskulttuurin ja käytännön toimenpiteiden toteuttamisessa. Työturvallisuus on kaikkien työmailla työskentelevien yhteinen asia ja edellyttää jokaisen aukotonta sitoutumista, korostaa Matikainen.

Hän toivoo myös rakennuttajien ja rakennustöiden tilaajien kiinnittävän enemmän huomiota työturvallisuusnäkökohtiin.

– Olisi hyvä ottaa selkoa urakkakilpailutuksessa mm. yritysten työtapaturmataajuudesta ja edellyttää sopimuksissa hyvää työturvallisuuskulttuuria. Se heijastuu yleensä myös työn laatuun ja aikataulujen pitävyyteen.

Pitkäjänteinen kehitystyö tuo tulosta

Valtakunnallisen työturvallisuusviikon ideoineen Skanska Talonrakennus Oy:n Itä-Suomen aluejohtaja Tarmo Stjerna totesi, että rakennusliikkeiden kannattaa panostaa työturvallisuuteen myös taloudellisista eikä vain inhimillisistä ja imagollisista syistä. Hänen mukaansa työtapaturman vuoksi menetetyn työpäivän kustannus voi nousta keskimäärin 8 000 euroon ja jopa suuremmaksi.

– Kaikki työtapaturmat ovat torjuttavissa. Hyvä työturvallisuus ei synny sattumalta eikä onnella. Se on pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen työn tulosta. Viime vuosituhannen lopulla Suomi oli lähes kehitysmaa rakennusalan työturvallisuudessa. Tapaturmatilastomme hävettivät kansainvälisissä vertailuissa. Paljon on menty siitä eteenpäin, mutta kehittämistä on edelleen, kertoi Stjerna.

Skanska Talonrakennuksen mittavia ja tuloksekkaita panostuksia työturvallisuuden kehittämiseen kuvastaa, että konserni on noussut Suomessa rakennusalan työturvallisuustilastojen ykköseksi vain 4,5 työtapaturmalla miljoonaa työtuntia kohti viime vuonna. Tämänvuotinen tavoite on 2,5. Konsernissa toimii noin 30 henkilöä pelkästään työturvallisuustehtävissä. Skanskassa on laajat työturvallisuuden koulutus-, raportointi-, auditointi- ja arviointijärjestelmät. Sen työturvallisuusstrategiasta löytyy parikymmentä laajaa toimenpidekokonaisuutta.

UPA-arviointimenetelmä käyttöön

Työturvallisuuspäällikkö Matti Eronen Skanska Talonrakennus Oy:stä esitteli Kuopion ja Joensuun työturvallisuusseminaareissa uutta UPA-arviointimenetelmää, jota käytetään etenkin ali- ja sivu-urakoitsijoiden työturvallisuuden mittaamiseen. Se vastaa osittain suurempien rakennusliikkeiden vuosia käyttämää monipuolista TR-mittaria.

UPA- eli ulkopuolisen palveluntarjoajan arviointijärjestelmä on ollut jonkin aikaa Skanska Talonrakennus Oy:n käytössä. Sen tavoitteena on Erosen mukaan parantaa turvallisuusyhteistyötä pääurakoitsijan sekä ali- ja sivu-urakoitsijoiden kesken. Järjestelmä tukee myös turvallisuusyhteistyön kehittämistä pääurakoitsijan ja tilaajan tai rakennuttajan välillä.

UPA-arviointijärjestelmä sisältää työturvallisuutta käsittelevän kysymyspatteriston yrityksille niiden itsearviointia varten. Arvioitavia asioita ovat turvallisuus johtamisessa, työturvallisuuden hallinta ja turvallisuusosaamisen kehittäminen. Kaikkiaan tarkastelukohteita on 19. Niille on neljä eri vaatimustasoa.