| Talonrakennusteollisuus ry | Itä-Suomi

Rakennusteollisuuden näkymät ovat vielä tyydyttävät Itä-Suomessa

Suhdanteet ovat kuitenkin heikentymässä.

Talonrakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen piirin suhdannebarometritiedote
Kuopio 21.10.2014

Rakentamisen suhdanteet ovat heikentyneet Itä-Suomessa tänä vuonna eivätkä ensi vuoden näkymät ole kohenemassa Kuopiossa 21. lokakuuta julkistetun Rakennusteollisuuden suhdannebarometrin mukaan. Laskusuuntaus aiheutuu kysynnän supistumisesta niin talonrakentamisessa, rakennustuoteteollisuudessa kuin erikois- eli maa-, vesi- ja ympäristörakentamisessakin. Korjausrakentamisen kasvu tasapainottaa jonkin verran tilannetta. Kokonaisuutena suhdannearviot pysyivät tyydyttävinä, mutta ensi vuonna ne voivat heikentyä. Rakennusalan työttömyys on lisääntynyt tänä vuonna ja lomautukset ovat kasvussa.

Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen uusi aluepäällikkö Kimmo Anttonen näkee rakennusalan kokonaiskuvan taantuvana muttei toivottomana. -Synkkenevästä kansantaloudesta huolimatta en usko alan romahdukseen enkä sen syvempään rakenteelliseen muutokseen, koska peruskorjauksessa on kasvun mahdollisuutta pitkäksi aikaa. Sama koskee infran kuten liikenneväylästöjen rakentamista. Uudisrakentamista on edelleen kohtalaisesti muuttovoittoisissa maakuntakeskuksissa. Niiden ulkopuolella näkymät ovat vaisut, mikä tarkoittaa rakentamisen eriytymistä yhä voimakkaammin maakuntien sisällä. Tältä osin kyse lienee rakenteellisesta ja pysyvämmästä muutoksesta.

Kimmo Anttosen mielestä yhteiskunnan kannattaisi panostaa työvoimavaltaiseen rakentamiseen, koska siinä pääomat jäävät valtaosin kotimaiseen ja paljolti paikalliseen kiertoon rasvaamaan aluetalouden rattaita. Myös yhteiskuntaa hyödyttävä veroaste on korkea rakentamisessa.

-Sosiaali- ja terveydenhuollon suuruudistus tuonee seuraavina vuosina Itä-Suomeenkin runsaasti sote-alan uudis-, korjaus- ja muuntorakentamista. Esimerkiksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin investoinnit KYS:iin nousevat 315 milj. euroon vuoteen 2022 mennessä. Sote-rakentamisessa ovat osaamis- ja laatuvaatimukset erityisen korkeat, mihin alueen rakennusyritysten on syytä varautua. Rakennusteollisuus ry panostaa ensi vuonna erityisesti laadunhallinnan kehittämiseen, sanoo Anttonen.

Tilaajat ja rakennuttajat optimistisimpia

Positiivisimmat suhdannearviot tulevat rakennusurakoiden tilaajilta ja rakennuttajilta. He pitävät tämän vuoden suhdannetilannetta kohtalaisen hyvänä, mikä poikkeaa talonrakennus- ja erikoisurakoitsijoiden sekä rakennustuoteteollisuuden varovaisemmista, osin negatiivisista näkemyksistä. Tilaajat ja rakennuttajat arvelevat rakennushankkeiden määrän sekä toiminnan kannattavuuden pysyvän tänä vuonna lähes ennallaan, joskin loppuvuodesta näkymät heikkenevät asuntotuotannossa. Toimitila- ja korjausrakentamisessa ei ole odotettavissa ensi vuoden alkupuolellakaan merkittäviä muutoksia huonompaan. Alan suurimpina pulmina tilaajat ja rakennuttajat näkevät ammattityövoiman puutteen sekä yhteistoiminnan hanketoimijoiden kesken.

Talonrakennusurakoitsijat pitävät tämän vuoden suhdannetilannetta vielä tyydyttävänä, mutta hankkeet vähenevät ja kannattavuus heikkenee ensi vuoden alkupuolelle. Positiivista on korjausrakentamisen kasvu. Se tasoittaa asunto- ja toimitilarakentamisen supistumista. Urakoitsijat pitävät olennaisimpina pulmina töiden vähenemistä, urakkahintojen laskua kilpailun kiristyessä ja hankesuunnittelun heikkoa laatua.

Myös maa-, vesi- ja ympäristöurakoitsijat arvelevat tämänvuotisen suhdannekuvan pysyvän tyydyttävänä. Hankemäärä ei heidän mielestään supistu olennaisesti ensi vuoden alkupuolelle mentäessä mutta kannattavuus heikkenee. Vähenemistä on näköpiirissä talonrakentamisen perustusurakoissa ja kunnallisteknisissä töissä kuten kadunrakentamisessa. Parempaa toivotaan liikenneväylähankkeista. Suurimpina haasteina ensi vuodelle erikoisurakoitsijat näkevät töiden vähenemisen ja urakkahintojen laskun.

Itä-Suomen rakennustuoteteollisuus pitää tämänvuotista suhdannetilannetta jokseenkin heikkona talonrakentamisen supistuessa. Valoa ”risukasaan” tuo peruskorjauksen säilyminen kohtalaisen vilkkaana, jopa kasvavana. Kannattavuuden uskotaan pysyvän ennallaan. Suurimpina haasteina rakennustuoteteollisuus näkee kysynnän vähenemisen, hintojen laskun ja hankesuunnittelun heikon laadun.

Korjausrakentaminen kasvaa

Korjausrakentamiseen erikoistuneen Kuopion Monirakennus Oy:n toimitusjohtaja Pasi Pitkänen kertoo kilpailun kiristyneen peruskorjauksissa yritysten siirtyessä sinne uudisrakentamisesta. -Yleisen taloustilanteen heikkeneminen ja korjausavustusten väheneminen hidastavat peruskorjausvelan kiinni kirimistä. Peruskorjaus pysyy taloyhtiövetoisena, koska julkisen sektorin ja elinkeinoelämän investoinnit näyttävät yhä vähenevän.

Vilkas keskustelu putkiremonttiurakoiden työmenetelmistä ja kustannuksista hämmentää Pitkäsen mukaan jonkin verran markkinoita. –Samaa aiheuttavat uudet kiristyvät energiatehokkuusmääräykset. Meiltä urakoitsijoilta, suunnittelijoilta ja konsulteilta vaaditaan asiakaslähtöistä joustavuutta sekä aktiivista osaamisen päivittämistä kustannustehokkuutta ja laatua unohtamatta. Muutos on mahdollisuus, muistuttaa Pitkänen.

Kuopion ja Joensuun seutu yhä vetureina

YIT Rakennus Oy:n Kuopion rakennuttajapäällikkö Jani Knuuttila pitää uusien asuntojen myyntinäkymiä Kuopion kaupunkikeskustassa jopa vuodentakaista parempana, vaikka kuluttajien varovaisuus, taloustilanteen epävarmuus sekä vanhojen asuntojen pidentyneet myyntiajat ovat kaupanteon hidasteina. -Etenkin pienet kolmiot ja isot kaksiot ovat kysyttyjä varsinkin keskustassa omaan käyttöön tai sijoitusasunnoiksi. Vuokra-asuntojen tarve on edelleen korkea. Suurempienkin kovan rahan kerrostaloasuntojen kysyntä on parantunut.

Myös JL-Rakentajat Oy:n toimitusjohtaja Matti Pätysen mielestä Itä-Suomen rakentamisessa ei ole lyhyellä aikavälillä näkyvissä merkittäviä suunnanmuutoksia parempaan tai huonompaan. -Rakentaminen on Etelä-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Savossa Kuopiota lukuun ottamatta normaalisuhdannetta ja edellisvuotta hiljaisempaa. Pohjois-Karjalassa ja Kuopiossa se on normaalia sekä lähes viime vuoden tasoa.

-Kuluttajien lisääntynyt varovaisuus näkyy asuntokaupassa myyntiaikojen pidentymisenä. Asuntotuotantoa rajoittaa lisäksi keskusta-alueilla asuntotonttien pula ja uusien kohteiden aloituspäätösten tiukentuminen. Myönteistä on korkotason alhaisuus. Toivottavasti se jatkuu, sanoo Pätynen.

Suurempien kaupunkien keskustojen oikeankokoiset ja -hintaiset sekä tasokkaat huoneistot menevät hänen mukaansa yhä kaupaksi. -Myymättömiä uusia keskustahuoneistoja on vain vähän Mikkelissä, Kuopiossa ja Joensuussa. Joensuun Penttilän, Kuopion Maljalahden sekä Mikkelin torinvarren alueiden asunnoiksi saneerattavat muutoskohteet sekä uudisrakennukset yltävät vähintään normaalikysyntään.

-Positiivista virettä rakentamiseen tulee myös uusiin hankkeisiin investoivista yrityksistä. Yritysten kasvuhaluja rajoittavat kuitenkin rahoituksen tiukentuminen mm. vakuusvaateissa sekä epävarmat talousnäkymät. Tiukentuneet vakuusvaateet ja nousseet ensiasunnon omarahoitusosuudet koskevat yksityisiä asuntojen ostajiakin, mikä hidastaa asuntokauppaa, toteaa Pätynen.

Rakennustuoteteollisuudessa laskevaa trendiä

Betonimestarit Oy:n toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja Seppo Saarelaisen sekä hallintojohtaja Sirkku Saarelaisen mukaan rakennustuoteteollisuuden näkymät ovat heikentyneet talonrakentamisen vähentyessä. -Tuoteteollisuuden markkinat ovat supistuneet neljänneksen kolmessa-neljässä vuodessa. Yksityisen sektorin investointilama vaikuttaa rakentamiseen laajalti. Se heijastuu luonnollisesti tuoteteollisuuteen, joka ei saa viennistäkään olennaista apua taantumaan.

-Kasvu keskittyy jatkossa pääkaupunkiseudulle ja maakuntakeskuksiin. Rakennustuoteteollisuuden on jatkossa löydettävä kasvua uusista tuoteinnovaatiosta, kuten siirrettävistä ja muunneltavista modulitaloista. Betoniteollisuuden on kehitettävä elementtirakentamista kiristyvät energiatehokkuusmääräykset ja laatuvaatimukset huomioon ottaen. Rakentaminen ei lopu koskaan, eikä myöskään rakennustuoteteollisuus – ei edes syvimmässä lamassa, toteavat Saarelaiset luottavaisesti.

Kesälahden Maansiirto Oy:n toimitusjohtaja Seppo Huttunen näkee maa-, vesi- ja ympäristörakentamisen supistuvan Itä-Suomessa talon- ja väylärakentamisen vähentyessä. -Etelä-Suomessa on työkantaa vielä tyydyttävästi varsinkin pääkaupunkiseudulla. Ellei valtio panosta väylärakentamiseen, leikkaavat julkishallinnon säästöt työkantaa korjausvelan jatkaessa kasvuaan.

-Infratyöt tulevat yhteiskunnalle edullisiksi, koska urakkahinnat ovat alhaalla ja ne vähentävät työttömyyttä. Toivottavasti Euroopan keskuspankin kaavailemasta 300 miljardin kasvu- ja elvytysrahoituspaketista EU-alueelle tulisi piristysruisketta Suomeenkin, tähdentää Huttunen.

Karuja tilastotietoja keväältä

Tämän vuoden toisen neljänneksen tilastotiedot kertovat aloitettujen talonrakennustöiden sekä rakennuslupien vähentyneen Itä-Suomessa lähes kolmanneksella edellisvuoden ajanjaksoon verrattuna. Asuinrakennusten aloituskuutiot supistuivat neljänneksen ja muiden rakennusten hieman yli kolmanneksen. Rivitaloaloitukset vähenivät omakoti- ja kerrostaloja maltillisemmin. Voimakkainta supistuminen oli teollisuus- ja varastorakentamisessa, yli 50 prosenttia. Julkisen sektorin palvelutilarakentaminen väheni 37 prosenttia, mikä on viime vuoteen merkittävä muutos.

Koko maassa rakennusinvestoinnit vähenivät ensimmäisellä vuosipuoliskolla 3,2 prosenttia edellisvuodesta. Maa- ja vesirakennusinvestointien supistuminen jäi siitä puoleen. Asuntotuotannon vähenemistä on hillinnyt asuntorahastojen aktiivisuus. Uusia asuntoja aloitetaan rakentaa Suomessa tänä vuonna noin 25 000, mikä on viime vuotta vähemmän. Ensi vuoden aloitusmääräarvio on 24 500. Suurinta vähennys on pientaloissa.

Teollisuus-, liike- ja toimitilarakentaminen on vajonnut Suomessa lähes viime vuosikymmenten pohjalukemiin. Julkisen sektorin rakentamisessa ei ole kasvunäkymiä kireän taloustilanteen vuoksi. Korjausrakentaminen tasoittaa rakentamisen määrää niin, että kokonaisvähennys jää tänä vuonna kahteen prosenttiin. Käännettä parempaan ei ole luvassa ensi vuonna, todetaan Rakennusteollisuus ry:n suhdannekatsauksessa.

Itä-Suomen eli Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rakennusmarkkinoiden arvo oli viime vuonna noin 2,6 miljardia euroa eli yhdeksän prosenttia koko maasta. Rakennusalalla on siten huomattava aluetaloudellinen merkitys. Ala työllisti viime kevätkaudella Itä-Suomessa 16 000 henkilöä, missä on vähennystä 1 900 edelliskeväästä. Lomautukset ja irtisanomiset ovat lisääntyneet vuoden mittaan.

Lisätietoja:
Aluepäällikkö Kimmo Anttonen, Talonrakennusteollisuus ry 050 449 3479
Talonrakentaminen: Toimitusjohtaja Pasi Pitkänen Kuopion Monirakennus Oy 050 529 3750
ja Matti Pätynen, JL-Rakentajat Oy 040 739 1709
ja rakennuttajapäällikkö Jani Knuuttila YIT talonrakennus Kuopio 040 8439 175
Betonituoteteollisuus: Hallintojohtaja Sirkku Saarelainen, Betonimestarit Oy 040 747 7611, 020 7433 913
Infratoimiala: Toimitusjohtaja Seppo Huttunen, Kesälahden Maansiirto Oy 040 5792640

Itä-Suomen syksyn koko suhdannekatsaus