| Talonrakennusteollisuus ry | Itä-Suomi

Rakennusteollisuuden näkymät ovat Itä-Suomessa yhä vähintään tyydyttävät

Markkinatilanne eriytyy voimakkaasti maakuntien kesken ja sisällä

Talonrakentaminen pysynee Itä-Suomessa kansantalouden hiipumisesta huolimatta pidemmän aikavälin keskivertotasolla asuntojen, erityisesti kerrostalojen kohtalaisen tuotannon ansiosta. Asuntotuotanto on pudonnut viime vuoden korkeista lukemista mutta ei dramaattisesti pidemmän ajanjakson valossa. Teollisuus- ja varastorakentamisen aloitukset ovat li-sääntyneet. Julkishallinnon eli valtion ja kuntien palvelurakentaminen on pysynyt melko vakaana, ilmenee Talonrakennus-teollisuuden Itä-Suomen piirin eli Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon tämänkeväisestä suhdannebarometrista.

Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen aluepäällikkö Veikko Matikainen pitää rakennusalan kokonaiskuvaa lohdullisena ja jopa suotuisanakin synkkenevään taloustilanteeseen nähden. Hän ei usko äkkipysähdyksiin eikä ikäviin yllätyksiin. -Lähitulevaisuus vaikuttaa aika tasaiselta, joskin loivasti laskevalta. Uudisrakentamisen lievää vähenemistä tasapainottaa korjausrakentamisen kasvu. Siihen on syytä peruskorjausvelan vuoksi.

Pohjois-Karjalassa erityisen vilkasta

Matikainen muistuttaa, että Itä-Suomen maakuntien ja kaupunkiseutujen välillä on huomattavia eroja suhdanteissa. -Toimeliainta on nyt Pohjois-Karjalan, erityisesti Joensuun rakennustyömailla. Siellä suhdanneaallokko on vaihteeksi nou-sussa. Korkeasuhdanteesta vuosikaudet nauttineessa Pohjois-Savossakin rakentaminen pysynee lähes ennallaan mm. Kuopion-Siilinjärven seudun vetovoiman ansiosta. Etelä-Savossa se on supistunut pidemmän ajan keskivertoa niukemmaksi.

Itä-Suomen rakennusmarkkinat olivat viime vuonna noin 2,6 miljardia euroa eli yhdeksän prosenttia koko maan markki-noista. Asuntotuotanto väheni kuusi prosenttia, mutta toimitilarakentaminen lisääntyi kolme prosenttia. Erityisen vahvasti kasvoi teollisuus- ja varastorakentaminen. Julkinen palvelurakentaminen kasvoi kymmenisen prosenttia. Rakentaminen työllisti 15 500 henkilöä, mikä on 1 500 edellisvuotta vähemmän.

Rakennuttajat ja tilaajat toiveikkaimpia

Rakennuttajat ja tilaajat näkevät kuluvan vuoden suhdannetilanteen varsin hyvänä. He arvelevat rakennushankkeiden määrän kasvavan ja toiminnan kannattavuuden kohenevan, vaikka asuntotuotanto on hieman laskussa. Pulmaksi voi muodostua ammattitaitoisen työvoiman saanti. Parantamista löytyy yhteistoiminnasta rakennushankkeiden eri tahojen kesken.

Talonrakennusurakoitsijoidenkin mielestä suhdannetilanne on tänä vuonna melko hyvä toimintaympäristöön nähden. Urakkahankkeet voivat syksyä kohti hieman vähentyä niin asunto- kuin toimitilarakentamisessakin mutta kannattavuudessa on kohenemisen merkkejä. Kasvunäkymät ovat parhaat korjausrakentamisessa. Pullonkaulaksi voi muodostua am-mattityövoiman ja tonttimaan puute.

Rakennusliike SOIMU Oy:n toimitusjohtaja Eero Mustosen mielestä talonrakentamisen näkymät ovat Joensuun seudulla harvinaisen hyvät vilkastuneen toimitila- ja asuntorakentamisen ansiosta. Etenkin julkisella sektorilla on käynnistynyt useita suuria hankkeita ja niitä on tulossa lisää loppuvuodesta, mikä turvaa työkantaa ensi vuodelle. Vain pientalorakentamisessa on hiljaisempaa. Suuria hankkeita ovat mm. Joensuun poliisitalon yli 30 milj. euron uudisrakennushanke, koko-naisuudessaan yli 40 miljoonan Joensuun keskussairaalan laajennus ja peruskorjausprojekti, Liperin ja Joensuun Siilaisen terveyskeskushankkeet sekä Pohjois-Karjalan Kirjapainon laajennus.

Asuinkerrostalojen ja julkisten tilojen korjausrakentamiseen erikoistuneen Kuopion Monirakennus Oy:n toimitusjohtaja Pasi Pitkänen kertoo, että työkanta on pysynyt hyvänä mutta talousalueiden kesken on tuntuvia eroja. -Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa näyttää hyvältä varsinkin maakuntakeskuksissa mutta Etelä-Savossa ja erityisesti Savonlinnan seudulla on korjausrakentaminen hiljentynyt. Peruskorjausurakoissa kilpailu on kohtalaisen tervettä ja ammattityövoimaa sekä tuotantokapasiteettia riittänee. Tosin alihankinnoissa joudutaan osin turvautumaan ulkomaiseen työvoimaan. Yhä suu-remmaksi kilpailuvaltiksi on noussut palvelukyky eli asukkaiden ja osakkaiden huomioon ottaminen.

Rakennustuoteteollisuudella varovaiset odotukset

Rakennustuoteteollisuus pitää alan tämänvuotista suhdannetilannetta melko heikkona talonrakentamisen supistuessa. Toimitilarakentaminen näyttäisi vähenevän, mutta asuntotuotanto pysynee ennallaan ja korjausrakentaminen kasvaa. Kannattavuudessa on valonpilkettä. Toimintaan painavimmin vaikuttavina tekijöinä rakennustuoteteollisuus näkee kireät aikataulut, töiden vähyyden ja urakkahintojen laskun.

Lakanbetoni Oy:n toimitusjohtaja Pertti Halosen mielestä rakennustuoteteollisuuden näkymät ovat Itä-Suomessa suunnil-leen koko maan keskivertoa. -Parhaita ne ovat Joensuun ja Kuopion seuduilla. Kokonaisuutena markkinanäkymät ovat kuitenkin heikohkot eikä merkittävää paranemista ole odotettavissa. Ensi talven suhdannenäkymät ovat hämärän peitossa. Julkinen rakentaminen ja kerrostalotuotanto saattavat hieman piristyä, mutta pientalorakentaminen pysynee vaisuna. Korjausrakentaminen jatkunee vilkkaana. Idänkauppa ei ole ainakaan vielä onneksi hiljentynyt. Tuotteissa elementtien kysyntä on harkkoja parempaa.

Erikoisurakoitsijoiden kuten maa-, vesi- ja ympäristörakentajien mielestä tämänvuotinen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä. Hankkeiden määrä vähenee mutta kannattavuus vaikuttaa pysyvän ennallaan. Supistumista on odotettavissa talonrakentamisen perustustöissä sekä kunnallistekniikassa kuten kadunrakentamisessa. Merkittäviä ja negatiivisesti toimintaan vaikuttavia tekijöitä ovat erikoisurakoitsijoiden mukaan urakoiden väheneminen, hintojen lasku, tuotanto-panoshintojen nousu ja kiireiset aikataulut. Paljon riippuu valtion ja kuntien säästötoimenpiteistä.

Kesälahden Maansiirto Oy:n toimitusjohtaja Seppo Huttunen on huolissaan maa- ja vesirakentamisen supistuvista näkymistä erityisesti Itä-Suomessa, missä talonrakentamisen maansiirto- ja perustustyöt eivät ylläpidä työkantaa samalla tavoin kuin Etelä-Suomessa.

-Julkishallinnon säästöt leikkaavat valitettavasti työkantaa, vaikka pitäisi päinvastoin panostaa enemmän väylien kunnos-sapitoon korjausvelan kasvaessa. Kulunut talvi koetteli vielä erityisesti tiestöä. Urakkahinnat ovat nyt alhaalla ja infratyöt tulisivat edullisiksi. Ne myös vähentäisivät työttömyyttä. Väylärahojen 100 miljoonan euron leikkauksen sijaan niitä olisi lisättävä 300-400 miljoonaa vuodessa, tähdentää Huttunen.

Harmaan talouden torjunta lisää velvoitteita ja kuluja

Aluepäällikkö Veikko Matikainen kiinnittää huomiota rakennusalan harmaan talouden uusien torjuntatoimien aiheuttamiin lisäkustannuksiin ja -byrokratiaan yrityksille. -Alalle tulee taas lisää velvoitteita ensi heinäkuun alusta. Yritysten ja rakennushankkeen tilaajien on kuukausittain ilmoitettava rakennustyömaiden henkilöstöstä verottajan määrittelemät tiedot sekä maksetut urakkasummat. Toivottavasti toimenpiteillä saadaan haitallinen harmaa talous kitkettyä alalta ja parannettua terveen yritystoiminnan edellytyksiä, tähdentää Matikainen.

Itä-Suomen suhdannekatsaus

 Lisätietoja:

Aluepäällikkö Veikko Matikainen, Talonrakennusteollisuus ry 0500 570 233
Kuopio Toimitusjohtaja Pasi Pitkänen Kuopion Monirakennus Oy 050 5293750
Savonlinna Toimitusjohtaja Raimo Tynkkynen, Rakennusliike Niilo Käyhkö Oy 044 5594870
Joensuu Toimitusjohtaja Eero Mustonen, Rakennusliike SOIMU Oy 0500 126 633
Iisalmi Toimitusjohtaja Tuomo Pentikäinen, Rak.liike Pentikäinen Oy 0440 274029
Mikkeli Toimitusjohtaja Matti Pätynen, JL- Rakentajat Oy 040 739 1709
Betonituoteteollisuus: Toimitusjohtaja Pertti Halonen, Lakan Betoni Oy 0400 655791
Infratoimiala: Toimitusjohtaja Seppo Huttunen Kesälahden Maansiirto Oy 040 5792640