| Rakennusteollisuus RT ry

RILMA 2011 selvitti rakennusalan työilmapiiriä ja henkilöstön hyvinvointia

Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennusliiton käynnistämän Rakennusalan työilmapiiri ja henkilöstön hyvinvointi 2011 -kehittämishankkeen RILMAn tulokset valmistuivat loppuvuodesta.

Hankkeen toteutuksesta vastasi Työterveyslaitos.

Hankkeen päätavoitteena oli tuoda esille hyviä työkyvyn ylläpitoon ja sairauspoissaolojen hallintaan liittyviä käytäntöjä erilaisilla rakennusalan työpaikoilla. Osatavoitteena oli koota tietoa työntekijöiden työkyvystä ja hyvinvoinnista sekä työyhteisön ilmapiiriin liittyvistä tekijöistä.

Rakentajat tyytyväisiä työhönsä

Rakennusalalla sairauspoissaoloja on keskimääräistä enemmän kuin muilla aloilla. Kun kaikilla palkansaajilla Kelan korvaamia sairauspäiviä oli vuonna 2009 keskimäärin 5,8, oli talonrakennusalalla vastaava luku 10,6, puualalla 9,9 ja sähköalalla 6,4.

Rakennusalalla työkyvyn ja terveyden tila oli sen sijaan varsin tyydyttävä. Koetun työkyvyn luvuksi saatiin kahdeksan asteikolla 0–10 (täysin työkyvytön – työkyky parhaimmillaan).

Suurin osa rakennusalan työntekijöistä kertoi olevansa tyytyväisiä itse työhön ja viihtyvänsä työssään. Työyhteisön ilmapiiriä pidettiin myös yleisesti hyvänä: vain noin 10 prosenttia kertoi työilmapiirin olevan kireä tai jännittynyt. Esimiesten johtamistapaan olivat useimmat myös tyytyväisiä.

Rakennusalan yrityksissä sovittu laajasti työkyvyn hallintaan liittyvistä menettelytavoista

Sähköisessä kyselyssä selvitettiin yritysten käytäntöjä, joilla tuetaan työhön paluuta sairauspoissaolojen jälkeen sekä työkyvyn ylläpitämistä. Huomiota kiinnitettiin myös ongelmien ennaltaehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen.

Lähes kaikissa (98%) kyselyyn vastanneista työpaikoista oli järjestetty työterveyshuolto. Työterveyshuollon toimintaan kuuluivat yleisimmin terveystarkastukset, sairaanhoitopalvelut sekä terveellisyyden ja turvallisuuden arvioinnit esimerkiksi työpaikkakäynnein.

Hieman yli 50 prosenttia työpaikoista oli sellaisia, joissa oli kirjallisesti sovittu yhdessä työterveyshuollon kanssa tavoitteista ja käytännöistä työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen osalta.

Myös yli puolessa työpaikoista käydään työntekijän, työnjohdon ja työterveyshuollon välisiä keskusteluja sairauspoissaolojen pitkittyessä. Vajaa 40 prosenttia ilmoitti, että työpaikalla on erityinen toimintatapa, jolla puututaan työkykyongelmiin jo varhaisessa vaiheessa.

Hyviä ehdotuksia toimintatapojen parantamiseksi

Hankkeen lopuksi järjestettiin seminaari, johon osallistui sekä työntekijöiden että työnantajien edustajia.

Varhaiseen tukeen ja työhön paluuseen liittyvissä keskusteluissa ehdotettiin ennakoivaksi toimenpiteeksi muun muassa kokonaisvaltaista töiden suunnittelua, jossa otetaan huomioon työn kuormittavuus ja työturvallisuus. Parhaisiin tuloksiin tässä päästään, kun kaikki osapuolet, tilaaja, rakentaja ja työntekijät, osallistuvat työn suunnitteluun yhdessä.

Toimivaan tiedonkulkuun kiinnitettiin myös huomiota, työkyvyn ylläpitämiseen liittyviä avoimia keskus-teluja pidettiin tärkeinä. Myös työpaikkakohtaisia ratkaisuja lyhyiden sairauspoissaolojen myöntämisen suhteen pidettiin hyvinä ja toimivina käytäntöinä.

Työkyvyttömyyden, työtapaturmien ja varhaisen eläköitymisen taloudellisista seuraamuksista olisi osanottajien mielestä annettava entistä enemmän tietoja työnantajille. Työntekijöille puolestaan olisi kerrottava aiempaa tarkemmin heidän omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä.

RILMAn loppuraportti löytyy Työsuojelurahaston sivuilta