| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi Euroopan unionin asetus 282/2011 yhdenmukaistaa arvonlisäverodirektiivin tulkintaa

Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi Euroopan unionin asetus 282/2011 yhdenmukaistaa arvonlisäverodirektiivin tulkintaa

Pidämme ohjeluonnoksen sisältöä varsin kattavana ja esitystapaa lähtökohdiltaan selkeänä. Seuraavassa esitettävät kommenttimme liittyvät lähinnä tarpeeseen edelleen selkeyttää ohjetta tietyiltä osin esimerkein ja täsmennyksin. Kommenttimme on esitetty ohjeluon-noksen mukaisessa asiajärjestyksessä.

Yksityiskohtaiset huomiot

Luonnoksen sivu 3 alkaa kappaleella palvelun luokittelusta 31 artiklan eri alakohtiin. Ohjetta käyttävän kannalta kyseinen kappale olisi syytä esittää käytännönläheisemmin myös sanallisesti nyt esitettyjen useiden artiklaviittausten lisäksi.

Kohdassa "Palvelujen ostajan asema ja sijoittautumispaikka" (sivu 3) olisi perusteltua korostaa vielä sitä, ettei Suomen (myyntimaasääntöjen) näkökulmasta väliä ole sillä, sijaitseeko kiinteistö EU:n alueella vai EU:n ulkopuolella. Näin siksi, koska käytännössä tähän arviointiin liittyy kokemustemme mukaan varsin usein virheellistä käsitystä.

Luonnoksen kohdassa "Riskien ja koskemattomuuden selvittäminen ja arviointi" käydään läpi muun muassa dd-palveluiden luokittelua kiinteistöön liittyviin palveluihin. Kommenttien perusteella ymmärrämme, että ns. Financial due diligence ei lähtökohtaisesti ole kiin-teistöön liittyvää palvelua. Luonnoksen mukaan, jos pääsuorite on kiinteistön arvon määrittäminen, yritystarkastuspalvelu katsotaan kiinteistöön liittyväksi palveluksi. "Pääsuoritteen"-käsitettä olisi hyvä täsmentää esimerkein tai muutoin ottamalla kantaa siihen, miten pää/sivusuorite käytännössä olisi määritettävä, eli onko ratkaisevaa dd-palveluiden osalta esimerkiksi käytettyjen työtuntien määrä eri palvelukokonaisuuksien välillä. Edelleen käytännön haasteita myyntimaasäännön kannalta voi liittyä niihin tilanteisiin, joissa esimerkiksi palveluntuottaja tekee kattavan due diligence-palvelun kiinteistöport-folioon, jossa kohteita sijaitsee eri valtioiden alueella. Esitämme har-kittavaksi esimerkin ottamista myös tällaisesta tilanteesta myynti-maasääntöjen näkökulmasta.

Luonnoksen sivulla 10 esitetään kannanotot mm. toimistohotellien osalta. Palvelupaketin (liiketila ja puhelin-/tietoliikenneyhteys ym.) myyntimaan osalta olisi syytä täsmentää, että erilliset lisäpalvelut myös myöhemmin myytynä arvioidaan kiinteistöön liittyvien palvelujen myyntimaasäännön nojalla, vaikka siis lisäpalveluita ostettaisiin vuokrasopimuksen laatimisen jälkeen myöhemmin erikseen.

Sivulla 11 kohdassa "Koneiden tai laitteiden asennus" olisi selvyyden vuoksi perusteltua korostaa sitä, että tavaroiden asennustoimitukset (sopimuksella tavara+asennus) arvioidaan eri säännösten nojalla.

Sivulla 14 esitettyjen oikeudellisten palvelujen osalta olisi syytä havainnollistaa rajanvetoja esimerkkien avulla. Erityisesti kohdat "Muun tyyppiset oikeudelliset muutokset" eivät kuulu säännöksen sovelta-misalaan ja kohta "oikeudelliset palvelut, jotka eivät nimenomaisesti liity kiinteistön omistusoikeuden siirtoon", kaipaisivat täsmennystä käytännön esimerkkien avulla.

Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi Euroopan unionin asetus 282/2011    yhdenmukaistaa arvonlisäverodirektiivin tulkintaa (pdf).