| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Lausunto arvonlisäverolain muuttamisesta kiinteistön määritelmän osalta

Esitysluonnoksessa arvonlisäverolakiin tehtäisiin neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1042/2013 edellyttämät muutokset kiinteistön määritelmän osalta. Käyttöön otettaisiin uusi täytäntöönpanoasetuksen mukainen kiinteistön määrittely. Pidämme tärkeänä sitä, että täytäntöönpanoasetuksen voi-maanastumisella kansallisilla ta-soilla saavutettaisiin yhdenmukaisempi verokohtelu kiinteistön käsitettä rajaavissa arvon-lisäverokysymyksissä. On myös positiivista, että kansallista harkintavaltaa olevissa tilanteissa verovelvollisten väistämättä lisääntyvät hallinnolliset kustannukset on pyritty huomioimaan sääntelytekniikkaa valittaessa.

Yleistä

Arvonlisäverolain muuttaminen kiinteistön määritelmän osalta

Esitysluonnoksessa arvonlisäverolakiin tehtäisiin neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1042/2013 edellyttämät muutokset kiinteistön määritelmän osalta. Käyttöön otettaisiin uusi täytäntöönpanoasetuksen mukainen kiinteistön määrittely.

Pidämme tärkeänä sitä, että täytäntöönpanoasetuksen voi-maanastumisella kansallisilla tasoilla saavutettaisiin yhdenmukaisempi verokohtelu kiinteistön käsitettä rajaavissa arvonlisäverokysymyksissä. On myös positiivista, että kansallista harkintavaltaa olevissa tilanteissa verovelvollisten väistämättä lisääntyvät hallinnolliset kustannukset on pyritty huomioimaan sääntelytekniikkaa valittaessa.

Rakennusalan käännetty verovelvollisuus ja kiinteistön käsite

Esitysluonnoksen mukaan rakennusalan käännetyn verovelvollisuuden soveltamisalaa ei laajennettaisi koskemaan kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palveleviin koneisiin ja laitteisiin kohdistuviin palveluihin. Tämän johdosta AVL 8 c §:n 3. momentissa säädettäisiin, ettei käännettyä verovelvollisuutta sovellettaisi kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palveleviin koneisiin, laitteisiin tai kalusteisiin kohdistuviin palveluihin.

Rajanveto käännetyn verovelvollisuuden mukaisten rakentamispalveluiden ja muiden kiinteistöön kohdistuvien palveluiden välillä tulee aiheuttamaan jatkossakin tulkintaongelmia. Näin ollen selvyyden ja terminologian yhtenäisyyden vuoksi ao. lainkohdassa olisi syytä mainita esimerkiksi, että: "Mitä 1 momentissa säädetään, rakentamispalveluna ei kuitenkaan pidetä kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palveleviin koneisiin, laitteisiin tai kalusteisiin kohdistuvia palveluita."

Täytäntöönpanoasetuksen mukaisesta kiinteistön käsitteestä

Luonnoksen kohdassa 3.2.1 todetaan täytäntöönpanoasetuksen mukaisesti, että omaisuutta voidaan pitää kiinteänä, vaikka arviointiajan-kohtana kenelläkään ei olisi siihen omistus- tai hallintaoikeutta. Ainoastaan sellainen kiinteä omaisuus, joka ei voi kuulua kenellekään, ei kuulu säännöksen piiriin. Selvyyden vuoksi olisi esimerkinomaisesti hyvä todeta, mitä käytännössä on omaisuus, joka ei voi kuulua kenelläkään tai, johon kenelläkään ei ole omistus- tai hallintaoikeutta.

Kiinteistöön kohdistuvien palvelujen myyntimaa

Jatkossa kiinteistöllä harjoitettavaan erityistä toimintaa palvelevaan py-syvästi rakennukseen tai rakennelmaan asennettuun koneeseen ja laitteeseen liittyvät palvelut verotetaan kiinteistön sijaintipaikassa. Tämä tulee olemaan merkittävä muutos monille niille verovelvollisille, jotka suorittavat tällaisiin koneisiin ja laitteisiin kohdistuvia korjaus-, huolto- tms. palveluja joko Suomessa tai ulkomailla. Myyntimaasäännön käytännön vaikutusten havainnollistamiseksi hallituksen esityksen perusteluihin olisi perusteltua sisällyttää esimerkkejä arvonlisäverokohtelusta Suomen AVL:n näkökulmasta näiden tilanteiden osalta.

Siirtymäsäännöksestä

Siirtymäsäännösten mukaan tarkistusta ei tehtäisi sellaisten kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palvelevien koneiden, laitteiden ja kalusteiden osalta, jotka on hankittu ennen vuotta 2012.

Vaikkakin normaalin tarkistuskauden (10 v) soveltaminen on tältä osin siirtymäsäännöksessä rajattu arvonlisäverolain tositteiden säilyttämis-velvollisuuden mukaiseen aikaan, korostamme, että ehdotettu säännös tulee silti aiheuttamaan merkittävää hallinnollisen työn lisääntymistä ja kustannuksia hyvin useille verovelvollisille.

Voimassa olevien säännösten johdosta verovelvollisilla ei välttämättä ole ollut mitään sellaista seurantarekisteriä irtaimen omaisuuden osalta, jota kautta voisi vaivattomasti selvittää irtaimen koneen tai laitteen hankintahistorian arvonlisäverolain tarkistussääntöjen edellyttämässä laajuudessa. Käytännössä useissa tilanteissa tämä tarkoittaisi tositeaineiston läpikäyntiä usean vuoden ajalta. Lisäksi oikean tarkistusvastuun määrittämiseksi vuodenvaihteessa tulisi kaikkien näiden koneiden ja laitteiden osalta suorittaa käypien arvojen määritykset, joka jo itsessään lisää merkittävästi hallinnollista työtä ja kustannuksia.

Esitämme tästä syystä siirtymäsäännökseksi, että ensi vuodenvaihteen tarkistusvastuuta määritettäessä huomioitaisiin vain vuonna 2016 hankittujen säännöksessä tarkoitettujen koneiden, laitteiden ja kaluston hankintahinnat, käyttötarkoitukset ja todennäköiset luovutushinnat

Kiinteistöinvestointien tarkistusmenettely

Esitysluonnoksen mukaan uusi kiinteistön määrittely ei vaikuttaisi tilanteisiin, joissa kiinteistöön pysyvästi asennettu kone tai laite irrotettaisiin rakennuksesta ja myytäisiin erikseen. Tällaisten koneiden ja laitteiden myynti ei aiheuttaisi tarkistusta. EK:n käsityksen mukaan tämän kohdan käytännön soveltaminen voisi osoittautua tietyissä tilanteissa ongelmalliseksi, joten pyydämme täsmentämään perusteluja alla kuvatuissa tilanteissa.

1) Lain perusteluista tulisi käydä ilmi verokohtelu tilanteessa, joissa kiinteistöön pysyvästi asennettu kone tai laite myydään jopa useamman kerran irrottamatta sitä kiinteistöstä ja 10 vuoden tarkistuskautta on vielä jäljellä. Hallituksen esityksestä tulisi selkeästi ilmetä, miten kiinteistöinvestointeja koskevat tarkistussäännökset tulee tässä yhteydessä huomioida, eli siirtyykö tarkistusoikeus- ja velvollisuus lähtökohtaisesti ko. koneen tai laitteen ostajalle.

2) Muutoinkin tarkennusta kaipaa esitysluonnoksen kohta, jonka mukaan koneen tai laitteen irrottaminen kiinteistöstä ratkaisisi ko. hyödykkeen myynnin verokohtelun. Tässä yhteydessä lukijalle jää epäselväksi mikä merkitys on sillä, kenen toimesta irrottaminen on tehty. Miten esimerkiksi lainkohtaa tulisi soveltaa tilanteessa, jossa myyjä myy kiinteäksi omaisuudeksi katsottavan koneen tai laitteen ja ostaja vastaa koneen purkamisesta ja siirtämisestä pois kiinteistön rakenteista?

3) Lisäksi esitysluonnoksen perusteluissa todetaan, että kiinteistöstä irrotettujen koneiden ja laitteiden myynti ei aiheuttaisi tarkistusta. Tarkoitetaanko tällä AVL 121 h §:n mukaista kertatarkistusta vai sitä, että ylipäänsä tarkistusvastuu ei siirtyisi ostajalle myytävän koneen tai laitteen historian osalta, vaikka 10 vuoden tarkistusaikaa sinänsä olisikin jäljellä.

Nykyisen kiinteistöinvestointeja koskevan sääntelyn perusteella (erityisesti AVL 119 § ja AVL 209 k ja l §) tarkistusvastuuta koskevan selvityksen antovelvoitetta ei voida käsityksemme mukaan suoraan ulottaa hyödykkeisiin, jotka myyntihetkellä katsotaan irtaimeksi omaisuudeksi.

Esityksen perusteluja olisi syytä tältä osin täsmentää.

Muita yksityiskohtaisia huomioita

Esitysluonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (s. 20) todetaan, että kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palvelevien koneiden ja laitteiden vuokraus olisi nykyiseen tapaan verollista. Tähän yhteyteen olisi perusteltua täsmentää vuokrauksen verokohtelu tilanteissa, joissa näitä koneita ja laitteita vuokrataan verottoman kiinteistön vuokrauksen yhteydessä osana tällaista kiinteistökokonaisuutta.

 

 Lausunto arvonlisäverolain muuttamisesta kiinteistön määritelmän osalta PDF