| Rakennusteollisuus RT ry

Elinkeinoasioiden jäsenkirje, kesäkuu 2016

Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenyrityksille
Elinkeinoasioiden jäsenkirje, kesäkuu 2016
Tässä jäsenkirjeessä:

1. Esteettömyysmääräykset lausunnolle
2. VTT selvittää asunto-osakeyhtiöiden purkavaa lisärakentamista
3. Väestönsuojien rakentamista koskevien säännösten keventäminen         sisäministeriön hankkeeksi
4. Sähköinen ASREK-hanke edennyt
5. Huoneenvuokralain toimivuuden arviointi
6. Tupakkalain kokonaisuudistus
7. KKO 2016:22 Asuntokauppalain soveltaminen– uudisrakentamiseen verrattava korjausrakentaminen

8. Valtion ja kuntien väliset MAL-sopimukset allekirjoitettiin

9. ASP ikäraja alenee 15 vuoteen 1.7.2016
10. Uusi 10 vuoden korkotukimalli edennyt eduskuntaan

1. Asetusluonnos rakennuksen esteettömyydestä lausunnolla


Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen valtioneuvoston asetukseksi rakennuksen esteettömyydestä. Ehdotus noudattaa hallitusohjelman kirjauksia esteettömyydestä ja toteuttaa tavoitetta sääntelyn määrän vähentämisestä.

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että esteettömyys toteutuu tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti erityyppisissä rakennuksissa niiden käyttötarkoituksen mukaan rakennusten käyttäjien yhdenvertaisuutta heikentämättä. Esimerkiksi opiskelija- ja nuorisoasunnot vapautettaisiin kylpyhuoneiden mitoitusvaatimuksista. Kuitenkin 5 prosenttia kohteen asunnoista tulisi rakentaa täysin esteettömiksi, jotta opiskelija- ja nuorisoasuntokohteissa on jatkossakin tarpeeksi esteettömiä asuntoja niitä tarvitseville. Lisäksi kohteiden yhteistiloissa tulisi olla esteettömät wc-tilat vierailijoille.

Ehdotuksessa omakoti- ja paritalot vapautettaisiin kokonaan esteettömyyssäännöksistä. Lisäksi kaikkien tavallisten kerrostalojen kylpyhuoneiden mitoitusvaatimuksia lievennettäisiin. Toisaalta julkisten rakennusten, kuten hallinto- palvelu- ja liikerakennusten, esteettömyysvaatimuksia täsmennettäisiin, jotta ne olisivat entistä yhdenvertaisemmin kaikkien käytettävissä.

Velvoittavien säännösten ja ohjeiden eroa ehdotetaan selkeytettäväksi. Ehdotuksessa on myös täsmennetty erilaisia mittoja, jotta niiden soveltaminen olisi paremmin ennakoitavissa ja yhtenäistä koko maassa.

Esteettömyysmääräysten uudistuksessa on huomioitu väestön ikääntyminen. Jotta ihmiset voivat asua kotona entistä pidempään ja elää itsenäistä arkielämää, tulee asuntojen, muiden rakennusten ja rakennetun ympäristön olla nykyistä esteettömämpiä ja turvallisempia. Ehdotuksessa helpotettaisiin itsenäistä liikkumista esimerkiksi siten, että kynnykset olisivat vaivattomia ylittää ja ovet kevyitä avata.

Lausuntoaika on 9.6.–12.8.2016.

Esityksestä voi lähettää kommentteja: 

anu.karkkainen@rakennusteollisuus.fi

 

http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Lausuntopyynnot_ja_lausuntoyhteenvedot/2016/Lausuntopyynto_luonnoksesta_valtioneuvos%2839513%29

2. VTT selvittää asunto-osakeyhtiöiden purkavaa lisärakentamista


Oikeusministeriö teettää selvityksen asunto-osakeyhtiöiden purkavan lisärakentamisen helpottamisen vaihtoehdoista ja vaikutuksista. Pääministeri Sipilän hallitusohjelman yhtenä kärkihankkeena on asuntorakentamisen lisääminen sujuvoittamalla asunto-osakeyhtiön päätöksentekoa mm. täydennysrakentamisessa.

Purkavalla lisärakentamisella tarkoitetaan kasvu-alueiden kehittämistä siten, että vanhaa ra-kennuskantaa puretaan ja tilalle rakennetaan uutta. Yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi on tarpeen purkaa asunto-osakeyhtiöiden vanhoja rakennuksia tehokkaamman ja asumistarpeiden kehitystä vastaavan lisärakentamisen tieltä.

Selvityksen tekijäksi on valittu VTT ja se toteutetaan vuoden 2016 aikana.


3. Väestönsuojien rakentamisvelvoitteen keventäminen sisäministeriön hankkeeksi


Sisäministeriö on asettanut hankkeen, jonka tavoitteena on tarkistaa väestösuojien rakentamista koskevia säännöksiä. Hanke on osa asuntorakentamisen kustannuksien keventämistä, ja sillä toteutetaan hallituksen norminpurun kärkihanketta.

Hankkeessa valmistellaan rakentamisen kustannusten alentamiseksi tarpeelliset väestönsuojien rakentamista koskevat säädösmuutokset. Säädösmuutokset koskisivat vain uusia rakennushankkeita ja niiden valmistelussa otetaan huomioon väestön suojaamisen edellyttämät välttämättömät tarpeet.

Hanke liittyy Sipilän hallitusohjelman asuntopoliittisiin toimiin, joilla pyritään lisäämään asunto-tonttituotantoa ja alentamaan rakentamisen kustannuksia. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti purkaa rakentamisen normeja esimerkiksi väestönsuojien ja pysäköintipaikkojen osalta, jotta rakentamisen kustannukset ja byrokratia kevenisivät.

Hankkeen toimikausi on 10.2.2016 – 31.12.2016. Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2016, jotta säännökset voisivat tulla voimaan vuoden 2017 aikana.


4. Sähköinen ASREK-hanke etenee


Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut sähköisen asunto-osakerekisteri -hankkeen (AS-REK). Sähköisellä asunto-osakerekisterillä tarkoitetaan uutta rekisteri- ja palvelukokonaisuutta, jonka avulla voidaan rekisteröidä osakehuoneistoja koskevat tiedot ja omistajamerkinnät sähköisesti sekä tukea uusien digitaalisten palvelujen kehittymistä.

ASREK-hanke on osa hallituksen Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihanketta. Hankkeen ja tulevan rekisteri- ja palvelukokonaisuuden vastuutaho on maa- ja metsätalousministeriö.

ASREK-hankkeen tavoitteena on luoda osakehuoneistoja koskeville tiedoille ja omistajamerkinnöille sähköinen rekisteri, jonka avulla tietojen saatavuus, luotettavuus ja kattavuus paranevat. Tämä luo edellytykset sähköiseen asiointiin ja sähköisiin palveluihin, kuten esimerkiksi asunto-osakkeiden sähköiseen kaupankäyntiin, vakuuksien hallintaan ja asunto-osakeyhtiön hallintoon. ASREK-palvelun tarkoituksena on koota erilaisia tietoja ja palveluja asiakkaan kannalta yhtenäiseksi palvelukokonaisuudeksi.

Hankkeen toimikausi on 10.5.2016 - 31.5.2019.


5. Ympäristöministeriön selvittää huoneenvuokralakien toimivuutta


Ympäristöministeriössä on vireillä selvitys, joka koskee huoneenvuokralainsäädännön toimivuuden ja ajantasaisuuden arvioimista. Selvityksen laatii Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy. Vastuullisena selvityshenkilönä toimii OTK Helena Kinnunen.
Selvitystyön tekemistä ohjaa ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn ympäristöministeriöstä.

Selvityksen oli määrä valmistua toukokuun 2016 loppuun mennessä, mutta selvitysraporttia ei ole vielä julkistettu.


6. Tupakkalain uudistus


Uusi tupakkalaki laajentaa taloyhtiön mahdollisuuksia puuttua tupakointiin. Lakiehdotus antaa taloyhtiölle mahdollisuuden hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä huoneistoparvek-keille ja -pihoille sekä jopa huoneistoihin. Asukkaalle ei tällaista oikeutta ehdoteta. Taloyhtiön olisi kuultava tupakointikieltohakemuksen kohteena olevien tilojen haltijoita ennen hakemuk-sen tekemistä.
Lopullisen tupakointikiellon määräisi kunta, mikäli tiloista voi rakenteiden tai muiden olosuhtei-den vuoksi kulkeutua tupakansavua toiselle parvekkeelle, toiseen huoneis

toon tai sen ulkotilan oleskelualueelle.
Asuintilaan tupakointikielto voitaisiin määrätä vain, jos savun kulkeutumista ei ole mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuullisesti ehkäistä. Asunnon haltijalle on varattava mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimillaan.
Kunnan viranomaisella olisi oikeus tehostaa tupakointikieltoa uhkasakolla.


Nykyisen lain mukaan tupakointi on kiellettyä taloyhtiön yleisissä ja yhteisissä sisätiloissa. Lisäksi taloyhtiö voi kieltää tupakoinnin yhteisellä piha-alueella ilmanottoaukkojen välittömässä läheisyydessä, lasten leikkialueella ja yhteisillä parvekkeilla. Näihin ei muutoksia ole tulossa.


Laki tulee voimaan vuoden 2017 alusta.

7. Korkeimmalta oikeudelta ennakkopäätös asuntokauppa-asiassa (KKO 2016:22)


X Oy:n omistaman asunto-osakeyhtiön kerrostalossa oli toteutettu laaja peruskorjaus, jossa si-säpintojen ohella oli uusittu muun muassa parvekkeet sekä vesi- ja viemäriputkisto. X Oy oli myynyt asunnot korjausrakentamisvaiheen aikana. Noin vuoden kuluttua ilmeni, että rakennuksen alapohjassa ja viemäröinnissä oli vakavia vikoja ja että rakennuksen alapohjaa ei ollut tarkastettu ja korjattu niin kuin myyjä oli myyntiesitteessään ilmoittanut.


Korkein oikeus katsoi peruskorjauksen laajuuden ja ostajille annettujen tietojen perusteella, että kysymys oli ollut uudisrakentamiseen verrattavasta korjausrakentamisesta. Myyjä vastasi siten virheistä asuntokauppalain uuden asunnon kauppaa koskevien säännösten mukaan. Kantajana oleva asunto-osakeyhtiöllä oli kaupan kohteessa olevan virheen perusteella oikeus vaatia, että myyjä korvaa rakennuksen alapohjan korjaustyön.


Tapauksessa korkein oikeus otti kantaa siihen milloin kyse on uudisrakentamiseen verrattavasta korjausrakentamisesta. Korkein oikeus perusti ratkaisun kokonaisarviointiin ja kahteen seikkaan eli siihen miten kohdetta oli markkinoitu ja toisaalta siihen mitä saneerauksia kohteessa oli suoritettu.

http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1458555922903.html

 

8. MAL- sopimukset hyväksytty, kasvun kehittämisestä aiesopimukset


Valtio on allekirjoittanut maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset Helsingin, Oulun, Tampereen sekä Turun kaupunkiseutujen kuntien kanssa. Sopimukset koskevat vuosia 2017–2019 ja niillä tuetaan valtion ja kaupunkiseutujen yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa.

Uudet maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset tuovat helpotusta suurten kaupunkien tiukkaan asuntotilanteeseen. Sopimuksilla lisätään alueiden tonttitarjontaa ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa sekä tuetaan kaupunkiseutujen pieniä kustannustehokkaita liikennehankkeita ja joukkoliikennettä. Lisäksi edistetään uusien liikennepalvelujen syntymistä henkilö- ja tavaraliikenteeseen. Valtio investoi kaupunkien liikenteeseen esimerkiksi tukemalla raitiotiehankkeita väyläinvestointien lisäksi.

Valtio ja kaupungit ovat allekirjoittaneet myös aiesopimukset niistä tavoitteista ja toimenpiteistä, joilla haetaan yhdessä uusia avauksia vauhdittamaan elinkeinoelämän kasvua ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Kaupunkien ja kasvuvyöhykkeiden kanssa solmittujen sopimusten tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun ja alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn vahvistaminen.

Kasvusopimukset allekirjoitettiin Joensuun, Lappeenranta-Imatran, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan kanssa sekä Helsingistä Seinäjoelle ulottuvan Suomen kasvukäytävän ja Etelä-Suomea itä-länsi -suunnassa halkovan Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kanssa.

Kasvusopimukset ovat voimassa vuosina 2016–2018. Valtio kohdentaa sopimusten toteutuk-seen yhteensä noin 15 miljoonaa alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) määrärahaa.


9. ASP ikäraja alenee 15 vuoteen 1.7.2016


Asuntosäästöpalkkiolain muuttuessa 1.7. 2016 jo 15 vuotta täyttänyt voi ryhtyä asuntosäästötallettajaksi. Edellytyksenä on, että asuntosäästösopimuksessa sovitaan, että talletukset koostuvat alaikäisen omalla työllään ansaitsemistaan varoista. Tällaisiksi varoiksi katsotaan myös omatoimisesti hankitun omaisuuden tuotto.
Ikärajan alentamisen vuoksi myös lisäkoron maksuaikaa koskevaa säännöstä muutetaan. Yleensä lisäkorkoa maksetaan tallettamisen aloittamisvuodelta ja tämän jälkeen enintään viideltä kalenterivuodelta. Nyt lainmuutos mahdollistaa sen, että 15 vuotta täyttänyt nuori ja pankki voivat sopia, että lisäkoron maksuaika alkaa joko tallettamisen aloittamisajankohtana tai silloin, kun asuntosäästötallettaja täyttää 18 vuotta. Ennen lisäkoron maksuajan alkamista ASP-talletukselle maksetaan yhden prosentin korko. Pankin kanssa sovittavan lisäkoron suuruus on 2–4 prosenttia.
Muutoksen voimaantultua asuntosäästötallettajaksi voi ryhtyä henkilö, joka ennen tallettamisen aloittamista on täyttänyt 15 vuotta mutta ei 40 vuotta.


ASP-ikärajan alentaminen perustuu pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan. Laki tulee voimaan 1.7.2016.
10. Uusi 10 vuoden korkotukimalli edennyt eduskuntaan
Hallitus on toukokuussa antanut eduskunnalle lakiesityksen uudesta 10 vuoden korkotukimallista. Esitys on osa hallituksen kärkihanketta asuntorakentamisen lisäämiseksi.


Lakiesityksellä otettaisiin käyttöön uusi lyhytaikaisempi korkotukimalli vuokratalojen rakenta-mista varten. Esityksen tavoitteena on monipuolistaa valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon rahoitusvaihtoehtoja ja lisäisi kohtuuvuokraisten asuntojen tarjontaa kasvukeskuksissa.


Malliin liittyy valtion takaus, ja se olisi avoin kaikille tukiehdot täyttäville ja niihin sitoutuville toimijoille. Malli olisi nykyistä korkotukijärjestelmää joustavampi ja hallinnollisesti kevyempi. Asuntojen käyttöä ja luovutusta koskevat rajoitukset kestäisivät 10 vuotta. Tänä aikana asuntojen tulisi olla vuokrakäytössä, niistä voisi periä vain kohtuullista vuokraa ja asukkaiksi voisi valita vain tietyn euromääräisen tulorajan alittavia ruokakuntia. Rajoitusaikaa ja korkotuen maksuaikaa voitaisiin toimijan halutessa pidentää 10 vuotta kerrallaan enintään kaksi kertaa.


Esitys pohjautuu varsin pitkälti selvitysmies, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn yli-johtaja Hannu Rossilahden laatimaan ehdotukseen.
Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2016.


Lisätietoja: Anu Kärkkäinen

(anu.karkkainen@rakennusteollisuus.fi)


Talonrakennusteollisuus ry

 

PDF Jäsenkirje, elinkeinoasiat kesäkuu 2016